Na­vi­gaa­tio­fy­siik­kaa IV – Si­vuu­tu­se­täi­syys

Tämän kirjoitussarjan aiemmissa osissa [1, 2, 3] tarkasteltiin etäisyyden laskemista majakkaan, silloin, kun majakan valo tulee juuri näkyviin horisontin takaa.

Tässä kirjoitussarjan viimeisessä osassa tarkastellaan toista veneilyesimerkkiä, kahden veneen sivutusetäisyyden laskemista lähtien kahdesta perättäisestä tutkamittauksesta.  Valitaan xy-tason origo oman veneen paikkaan ensimmäisen tutkahavainnon hetkellä ja y-akseli veneen kulku­suuntaan.

Kuva 1.

Jos tutkan antamat etäisyydet toiseen veneeseen ovat L1 ja L2 sekä vastaavat keula­suuntimat α1 ja α2 (kts. kuva 1) ja mittausten väli Δt, on havaitun veneen poikkisuuntainen (x-suuntainen) nopeuskomponentti (kohti oman veneen kulkulinjaa)

 ux=L1sinα1L2sinα2Δt(1)

Tällöin aika t0, joka kuluu havaitulta veneeltä siihen, kunnes se leikkaa oman veneen kulkulinjan (laskettuna ensimmäisen havainnon hetkestä), on

 t0= sux = L1sinα1L1sinα1 L2 sinα2t(2)

Jos oman veneen nopeus on v, on havaitun veneen nopeuskomponentti oman veneen kulkusuunnassa (y-suuntainen nopeuskomponentti)

 uy= L2cosα2L1cosα1t+v(3)

Yhtälöt (2-3) antavat tällöin mahdollisuuden laskea havaitun veneen etäisyyden sen leikatessa oman veneen kulkulinjaa (kuvassa 1. y-akselia):

 d0= L1cosα1+t0(uy v) = L1L2(sinα1cosα2 sinα2cosα1)L1sinα1 L2sinα2(4)

Käyttämällä osoittajassa erotuskulman siniä voimme kirjoittaa tämän

 d0 =L1L2sin(α1α2)L1sinα1 L2sinα2(5)

Jos d0>0 tapahtuu sivuutus keulan edestä, ja vastaavasti jos d0<0 tapahtuu sivutus perän takaa. Tämä yhtälö pätee vaikka vene lähestyisi takaviistostakin (α>90°). Yhtälö (5) on sopusoinnussa meriteiden sääntöjen varoituksen kanssa, että yhteentörmäys tapahtuu, jos suuntakulma toiseen alukseen ei muutu.

On kuitenkin huomattava, että lyhin etäisyys veneiden välillä, eli merenkulussa käytetty termi CPA (= Closet Point of Approach), ei ole sama, kuin edellä laskettu etäisyys risteävän veneen leikatessa oman veneen kulkusuuntaa, d0. Veneiden etäisyyden laskemiseksi yleisesti käytämme seuraavia lyhennysmerkintöjä:

 si= Lisinαici= Licosαi(6)

Näillä merkinnöillä etäisyyden neliö voidaan lausua

 d2= [s1(s1s2)x]2+[c1(c1c2)x]2(7)

jossa x on skaalattu, dimensioton aikasuure x=t/t. Aika t on mitattu ensimmäisen tutkahavainnon hetkestä. Ratkaistaan etäisyyden neliön pienin arvo laskemalla derivaatan nollakohta.

 0= 2(s1s2)[s1(s1s2)x]2(c1c2)[c1(c1c2)x](8)

Minimietäisyyden hetkeksi saadaan tällöin

 x= s1(s1s2)+c1(c1c2)(s1s2)2+(c1c2)2(9)

Sijoitetaan tämä ääriarvokohta yhtälöön (7). Minimiarvoksi saadaan

 d2min= [c1s2c2s1]2(s1s2)2+(c1c2)2(10)

Sijoitetaan tähän takaisin yhtälön (6) merkinnät. Sievennyksen jälkeen saamme

 CPA= dmin= |L1L2(sinα2cosα1 sinα1cosα2)|(L1sinα1L2sinα2)2+(L1cosα1 L2cosα2)2(11)

Käyttämällä tässä taas erotuskulman siniä ja kosinia sekä identiteettiä:

 sin2α+ cos2α= 1(12)

voimme kirjoittaa minimietäisyyden lopuksi

 CPA= |L1L2sin(α1α2)|L21+L222L1L2cos(α1α2)(13)

Mikä on taas sopusoinnussa em. meriteiden sääntöjen varoituksen kanssa, että yhteentörmäys tapahtuu, jos suuntakulma toiseen alukseen ei muutu.

Huomaa, että yhtälön (13) neliöjuuressa oleva lauseke on positiivinen luku, koska se on kosini­lauseen perusteella kolmas sivu kolmiossa, jossa kaksi sivua ovat L1 ja L2 ja näiden välinen kulma α1α2. Jos kulmasuuntimat ovat samat, on nimittäjän neliöjuuri yhtä kuin etäisyyksien L1 ja L2 erotus.

Lähdeviitteet

[1] T. Toimela, Navigaatiofysiikkaa I, Dimensio, 5.2. 2020
https://www.dimensiolehti.fi/navigaatiofysiikkaa-i-valon-kulun-geometriaa/

[2] T. Toimela, Navigaatiofysiikkaa II, Dimensio, 12.2. 2020
https://www.dimensiolehti.fi/navigaatiofysiikkaa-ii-valon-taittuminen-ilmakehassa/

[3] T. Toimela, Navigaatiofysiikkaa III, Dimensio, 19.2. 2020
https://www.dimensiolehti.fi/navigaatiofysiikkaa-iii-etaisyyden-maarityksesta/

Aloituskuva Phot Daniel Kuruvilla on Unsplash

Kirjoittaja