OAJ:n puheenjohtajaehdokkaiden haastattelu
Tämän kevään kuuma puheenaihe on, kenestä tulee OAJ:n uusi puheenjohtaja. Määräaikaan mennessä ilmoittautui kuusi ehdokasta. OAJ:n uuden puheenjohtajan valitsee OAJ:n valtuusto toukokuussa. Dimensiolehti haluaa pistää oman lusikkansa soppaan ja niinpä esitimme ehdokkaille kymmenen tiukkaa kysymystä. Vastauksissa on selkeitä eroja. Kuka on sinun suosikkisi?

Kerro kuka olet ja mitä teet työksesi, mitä muita kiinnostuksen kohteita sinulla on?
Matti | Olen Matti Helimo, 45-vuotias 15-vuotiaan tytön ja 17-vuotiaan pojan isä ja vaimoni aviomies. Olen kerännyt kotisivuilleni www.helimo.fi/oaj tietoa itsestäni ja ominaisuuksistani. Työskentelen sivistyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella. Johdan kaupungin suurinta palvelualuetta, jossa on 5000 työntekijää ja puolen miljardin budjetti. Olen ollut mukana OAJ:n toiminnassa, kaikilla sen tasoilla, läpi työurani yhteysopettajasta OAJ:n valtuuston puheenjohtajistoon. Koulutusalan lisäksi muita rakkaita kiinnostuksen kohteita minulle ovat liikunta ja kulttuuri. Johdollani Manse oli päättyneen kauden päätteeksi Suomen menestynein pesäpalloseura. Toisaalta olen julkaissut kolme pitkäsoittoa omaa suomenkielistä musiikkiani. |
Antti | Olen Antti Korhonen. Asun Vantaalla Kartanonkoskella, naimisissa, kahden aikuisen lapsen isä. Omnian yhteisten aineiden opettaja. Harrastan urheilua, voimailua ja pyöräilyä, nuorempana myös kilpaurheilua, Amerikkalainen jalkapallo, kiekonheitto, nyrkkeily. Olen kirjoittanut kolme kovaksikeitettyä dekkaria ja toiminut myös elokuvakäsikirjoittajan, yrittäjänä ja freelancerina. |
Katarina | Olen Katarina Murto ja toimin Akavassa työmarkkinajohtajana. Vastuualueeni ovat työmarkkinapolitiikka, työelämän kehittäminen, työlainsäädäntö sekä sosiaaliturva ml. eläkepolitiikka. Olen toiminut työmarkkina- ja edunvalvontatehtävissä kolmessa palkansaajakeskusjärjestössä ja ammattiliitossa yhteensä 15 vuotta ja johtajana ja esihenkilönä useita vuosia. Olen koulutukseltani juristi, varatuomari ja tanssinopettaja. Olen työmarkkina- ja edunvalvontajohtamisen ammattilainen ja palkansaajien edunvalvoja. Työni puolesta minulla on monipuolista osaamista ja kiinnostusta myös laajemmin talouteen, työllisyyteen, koulutukseen, osaamiseen, työmarkkinajärjestelmän- ja työelämän muutoksiin, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmään sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Työni puolesta minulla on ollut useita luottamustehtäviä. Tällä hetkellä olen Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa. Työni ulkopuolella urheilu ja lukeminen ovat minulle tärkeitä latautumisen hetkiä. |
Kari | Olen Kari Nieminen, 50-vuotias pääluottamusmies Seinäjoelta. Valmistuin filosofian maisteriksi ja matemaattisten aineiden opettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1996. Opettajien edunvalvonta on kiinnostanut minua parinkymmenen vuoden ajan – se on työ ja harrastus. Harrastan liikuntaa monipuolisesti (pyöräily, hiihto, kuntosali, golf). Myös kulttuuri monessa muodossa kiinnostaa minua. Olen toiminut opettajien ja monien muiden JUKO:n jäsenten luottamusmiehenä Seinäjoen kaupungissa vuodesta 2005 lähtien, jolloin minut valittiin pääluottamusmieheksi. Viimeiset kymmenen vuotta olen toiminut tehtävässä päätoimisesti. |
Leena | Olen Leena Pöntynen, 44-vuotias opetusalan johtamisen ja vaikuttamisen pitkän linjan ammattilainen. Toimin Teknologiateollisuus ry:ssä osaamispolitiikasta vastaavana johtajana, eli vastaan suomalaisen teknologiateollisuuden koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta. Tiimini työhön kuuluu koulutuspolitiikan lisäksi innovaatiopolitiikka, työhön johtava maahanmuutto sekä alan vetovoima. Olen MAOLin ja KEAn jäsen. Vapaa-aikani kuluu omien ja perheen liikunta- ja musiikkiharrastusten parissa sekä koiran kanssa. |
Tuomo | Olen Tuomo Suihkonen ja koulutukseltani luokanopettaja KM. Nykyisin toimin JUKOn kokoaikaisena pääluottamusmiehenä Keravalla. Neuvottelen edustettavieni virka- ja työehtosopimuksiin liittyvistä työaikaan, palkkaukseen ja muihin sopimusasioihin liittyvistä asioista yhdessä ja yhteistyössä työnantajani Keravan kaupungin kanssa. Vapaa-ajalla harrastan painonnostoa ja lenkkeilen koirieni kanssa. Pidän myös laulamisesta, josta minulla on kokemusta kuorolaulusta opiskeluaikana ja karaokesta. Olen harrastanut nuorena vuoden klassista yksinlaulua Helsingin Aikuisopistossa ja laulanut kaverieni häissä. |
Onko sinulla kokemuksia opettajan työstä? Millaista?
Matti | Olen työskennellyt 15 vuotta (2002-17) luokanopettajana Kirkkoharjun koulussa Kangasalla. Lisäksi olen koulullani opettanut musiikkia, liikuntaa sekä tietotekniikkaa. |
Antti | 15 vuoden kokemus päätoimisesta opettajantyöstä seitsemästä eri koulusta. Neljä peruskoulua ja kolme toisen asteen oppilaitosta. Olen toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden, viestinnän, yhteiskunnallisten aineiden ja työelämätaitojen sekä yrittäjyyden opettajana. Olen ollut erityisopettaja, Jopo-opettaja ja luokanvalvoja. |
Katarina | Toimin 10 vuotta opettajana opettaen lapsia, nuoria, korkeakouluopiskelijoita sekä ammattilaisia eri organisaatioissa, mm. lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Valmistuin Teatterikorkeakoulusta ja minulla on pedagoginen pätevyys. Pidin opettamisesta valtavasti ja nautin, kun sain opettaa eri ikäisiä sekä opettaa ja ohjata hyvin erilaisia oppijoita. Tiedän myös omakohtaisesti, mitä on esimerkiksi työskennellä vuosia peräkkäin määräaikaisissa työsuhteissa tuntiopettajana ilman kesäajan palkkaa. Opettajuudesta ja esiintymisestä on ollut todella paljon hyötyä myös työmarkkinatehtävissä ja johtajana. |
Kari | Olen toiminut Seinäjoen lukion matematiikan ja kemian opettajana kaikkiaan 16 vuotta, joista yhden vuoden lukion aikuislinjalla opettaen matematiikkaa ja fysiikkaa. Lisäksi olen opettanut vuoden ammatillisessa koulutuksessa matematiikkaa ja kemiaa. |
Leena | Tein työtä peruskoulussa yhteensä 13 vuotta, vuosiluokilla 1.-9. luokanopettajana, aineenopettajana ja rehtorina. Toimin luokanopettajana tavallisessa luokassa, yhdysluokassa ja musiikkiluokassa, tutuksi ovat tulleet tuen tarpeet ja monikulttuuriset oppilaat. Lähes koko ajan tein tunteja myös yläkoulun puolella. Sen lisäksi olen tehnyt töitä opetushallinnossa, edunvalvonnassa ja vaikuttamisessa myös toisella asteen, korkeakoulutuksen ja jatkuvan oppimisen asioissa. |
Tuomo | Olen valmistunut luokanopettajaksi Tampereen yliopiston OKL:stä Hämeenlinnan toimipaikasta 2001 ja toiminut jo sitä ennen liikunnanopettajana Apollon yhteiskoulussa yläasteen ja lukion pojille 8 kk -96-97 ja valmistumiseni jälkeen 2001-2018 luokanopettajana ensin Nurmijärvellä Lepsämän koulussa ja sittemmin 2004 lähtien Keravalla Ahjon koulussa 1.-6.-luokilla. Olen toiminut kouluni johtoryhmässä turvallisuusvastaavana, Helsingin yliopiston kouluttamana vertaisryhmänmentorina Keravalla ja kehittänyt paikallista opetussuunnitelmaa opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjänä. |
Miksi OAJ-toiminta on sinulla lähellä sydäntäsi?
Matti | Olen ”OAJ:n kasvatti”. Olen työskennellyt kaikilla OAJ:n edunvalvonnan tasoilla koko työurani. Liityin opeopiskelijana SOOL:in jäseneksi v.1998. Valmistuttuani kasvatustieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta v. 2002 pääsin Kangasalle luokanopettajaksi (2002–2017). Perin OAJ:n yhteysopettajan tärkeän pestin ja tutustuin ammattiyhdistystoimintaan. Yhteisten asioiden hoito tempaisi mukaansa. Paikallisyhdistyksen hallituksesta minut valittiin puheenjohtajaksi. Samoin kävi alueyhdistyksessä, jossa toimin 7 vuotta OAJ Pirkanmaan puheenjohtajana. OAJ:n valtuustossa olen ollut 8 vuotta, joista puolet puheenjohtajistossa. OAJ:n toimikuntien ja hallituksen työskentely on minulle tuttua. JUKO:n päätoimisena pääluottamusmiehenä olen toiminut koko jukolaisella kentällä. Historiastani kuluessa minulle on muodostunut OAJ-sydän, mikä on perimmäisenä syynä OAJ:n puheenjohtajan tehtävän hakemisessa. |
Antti | OAJ toimii myös hyvin. Olen saanut kokea sen itse Alppilan tapauksen aikana. Sain voimakasta tukea opettajien ammattijärjestöltä, kollegoilta ja kanssaihmisiltä. Tästä olen kiitollinen. Helsingin opetusviraston johdon järjestämä ajojahti ei pystynyt murtamaan yksittäistä opettajaa, joka piti puolensa ja lopputulemana jopa lakeja muutettiin niin että opettajat saivat lisää oikeuksia. Tämä ei olisi onnistunut ilman OAJ:n tukea. Tämän hyvän edunvalvonnan tulenkantajaksi ryhdyn, jos minut puheenjohtajaksi valitaan ja tuon OAJ:n muillekin kuin aktiivijäsenilleen tärkeäksi organisaatioksi OAJ huippuammattilaisten avulla. |
Katarina | Opettajat ja opetusalan ammattilaiset aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti rakentavat Suomen tulevaisuutta ja tulevaisuuden tekijöitä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan hyväksi. Ilman osaamista ja oppimista sekä ilman toimivaa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja tutkimusta sekä ilman päteviä opettajia ja opetusalan ammattilaisia Suomella ei ole sivistysyhteiskuntana tulevaisuutta. OAJ:n painoarvo opetusalan edunvalvojana on erittäin merkittävä ja vastuullista myös koko yhteiskunnan kannalta. Opettajataustani johdosta koen opetusalan edunvalvonnan edistämisen itselleni läheiseksi. OAJ on yksi merkittävimmistä työmarkkinajärjestöistä Suomessa ja haluan antaa kaiken työmarkkina- ja muun osaamiseni takaisin opetusalalle, josta oma työurani on lähtenyt liikkeelle. |
Kari | Vuosituhannen alussa kiinnostuin opettajien edunvalvonnasta. Halusin olla mukana parantamassa opettajien työehtoja ja -oloja aktiivisesti enkä pelkästään valittamassa. Lähdin mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan ja se vei mukanaan. Nyt on takana pitkä taival OAJ:n toiminnassa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. |
Leena | Olen tehnyt koko urani työtä opetusalan paremman tulevaisuuden eteen. Haluan antaa työelämässä kartuttamani osaamisen, näkemyksen, kokemuksen ja verkostoni sen työn hyväksi, jolla luodaan opettajille ja koko opetusalalle parempi tulevaisuus. |
Tuomo | Olen toiminut OAJ:n Keravan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana 2010-20, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajana 2019 alk. ja OAJ:n valtuutettuna 2018-22. Kokemukseni yhdistystoiminnasta paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena edunvalvojana ovat sitouttaneet minut OAJ:n toimintaan eri tasoilla ja voi sanoa, että yhteinen järjestömme ja erityisesti sen jäsenet ovat minulle sydämenasia. Olen tehnyt ja lupaan jatkossakin tehdä kaikkeni eri opetusaloilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin työskentelevien sekä myös opiskelijajäsentemme (SOOL) ja OSJ:n jäsenten edunvalvonnan eteen heitä aidosti ja aktiivisesti kuunnellen. |
Ovatko opettajat mielestäsi uupuneet työssään? Mitä asian korjaamiseksi pitäisi tehdä?
Matti | Työn kuormittavuus ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden kasvu on iso ongelma opetusalalla. Työn kuormaa on saatava rajattua, työoloja parannettua ja työajalla on oltava mahdollisuus saada työnohjausta. Mentorointia ja tutorointia on lisättävä, johtajuutta on vahvistettava. Työntekijälle on resurssien puolesta annettava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Kiireen tuntua työpäivien aikana on saatava vähennettyä. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Antti | Ovat liian suurelta osin. Mitä tehdä? Opettajuus kunniaan. Turha sälä, palaverirumba ja hallinnolliset kirjaamiset minimiin opettajan työstä. Keskittyminen olennaiseen. Parempi palkkaus ja paremmat työolosuhteet. Työrauha. Kasvatusvastuu kuuluu myös vanhemmille. Koulutuksen rahoituspohja kuntoon. Hankehumppa pois soittolistalta. Vuosityöajasta jäsenäänestys niitten osalta, joita se koskee. Ryhmäkoot pienemmiksi. Inkluusio on kirosana. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Katarina | Kyllä, hälyttävässä määrin. Ja siitä kertoo myös OAJ:n Työolobarometrin tulokset. Opetusalan työ- ja osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Uusia tehtäviä on tullut lisää ilman, että rahoitusta on pystytty riittävästi turvaamaan, ja perustehtävään ei ehdi keskittymään kunnolla. Kokonaistyömäärä on liiallinen. Ryhmäkoot ovat liian suuret ja erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Korona lisäsi kuormittavuutta entisestään opettajien ja esihenkilöiden työssä. Oppilashuoltoon ei ole riittävästi resursseja, eikä erityisopetusta ja oppimisen tukea ole riittävästi saatavilla. Asia on ratkaistava sekä työmarkkinapöydissä että koulutuspolitiikassa. Sopimusratkaisuilla voidaan vaikuttaa palkkakehityksen lisäksi mm. työaikajärjestelmien ja muiden työehtojen kehittämiseen sekä työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Koulutuspolitiikassa on saatava useita OAJ:n tavoitteita eteenpäin, keskeisimpänä koulutuspolitiikan perusrahoituksen lisääminen pysyvästi. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kari | Opetustyön rinnalle on tullut monia muita tehtäviä ja vastuita, jotka lisäävät kuormitusta. Korona-aika etä- ja hybridiopetuksineen on ollut monelle opettajalle uuden oppimista. Opettajan tehtävä ei ole enää pelkkää opettamista vaan siihen kuuluu mm. oppilashuollollisia asioita. Kouluissa tehtävät eivät välttämättä jakaudu tasapuolisesti, mikä kuormittaa osaa opettajista. Myös tukea tarvitsevien oppilaiden integrointi yleisopetuksen ryhmiin kuormittaa. Korjaamiseen tarvitaan erityisesti resursseja: pienempiä ryhmiä ja parempaa tukea sitä tarvitseville oppilaille ja opiskelijoille. Lukioissa opiskelun ”sähköistäminen” ja lisääntynyt kirjoittajien/uusijoiden määrä on iso kuormitustekijä. Työajan ja palkan tulisi paremmin vastata tehtyä työtä. Opettajan palkkaa tulisi parantaa, joka lisäisi tunnetta työn arvostuksesta. Oikeudenmukaisempi palkka auttaa osaltaan myös jaksamisessa. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Leena | Pitää paikkaansa ja tämä on todettu monissa tutkimuksissa, mm. opettajien työolobarometrissä. Tähän haasteeseen on tartuttava tosissaan! Työn kuormittavuus on noussut huolestuttavaksi kaikissa opetusalan tehtävissä. Valtiontalouden säästöt ovat aiheuttaneet leikkauksia ja epävarmuutta sekä lisänneet merkittävästi kuormitusta. Iso osa kuormittavuudesta syntyy tulkinnoista, joita tehdään opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tasolla. OAJ:n pitää onnistua paremmin tasoittamaan näitä tulkintoja ja tähän olen pohtinut toimivia ratkaisuja, sillä tunnen järjestäjäkentän laajalti. Työn rajaaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen on myös työnantajan etu ja tätä ajattelua meidän tulee pystyä vahvistamaan: Työhön tulee haastaa mukaan työnantajat, mutta olennaista on myös, mitä OAJ tekee itse. Onko OAJ koskaan pohtinut opettajien työelämäbarometria oman toimintansa onnistumisen mittarina? Jos opettajien pahoinvointi lisääntyy, onko ammattijärjestö onnistunut tehtävässään? Minusta olennaisinta on, miten edunvalvonta toteutuu jokaisen jäsenen arjessa, ei juhlapuheissa tai strategioissa. Onnistuakseen tehtävässään tulevan puheenjohtajan tulee tuntea opettajan ja rehtorin arki, mutta myös ne mekaniikat, joilla opetuksen resursseja opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tasolla ohjataan. Silloin päästään kiinni siihen, miten työtä voitaisiin rajata, miten hyvinvointia tukea. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tuomo | Opettajat ovat viimeisimpien kyselyiden ja OAJ:n uusimman työolobarometrin mukaan hyvin uupuneita, stressaantuneita ja monen kohdalla työn ilo on nyt kateissa. N. 57
Uhkaako Suomea tulevaisuudessa opettajapula? Mitä asialle voisi tehdä?
Mitä opettajien arvostuksen parantamiseksi voisi tehdä?
Onko matematiikan asema mielestäsi ylikorostunut opintosuunnitelmassa esimerkiksi ajatellen jatko-opintoihin pääsemistä? Perustele vastauksesi.
Mitä mieltä olet tiede- ja teknologiakasvatuksesta, sekä tietotekniikan opetuksesta koulussa? Tarvitaanko tästä erikseen oma oppiaine? Pitäisikö olla enemmän vai onko se turhaa resurssien käyttöä?
Oliko oppivelvollisuuden nosto 18 ikävuoteen mielestäsi hyvä asia? Perustele vastauksesi.
Jos sinut valittaisiin OAJ:n puheenjohtajaksi, niin mitkä asiat ja yhteistyötahot olisivat sellaisia, joita haluaisit kehittää?
Kiitos haastattelusta kaikille OAJ:n puheenjohtajaksi pyrkiville. Onnea ja menestystä tuleviin koitoksiin. Lisätietoja OAJ:n sivulta: https://www.oaj.fi/oaj/oaj-esittaytyy/puheenjohtajavaalit/ Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista |