Pohjoismaiden ja Baltian fysiikkaolympialaiset 2022

Kahtena edellisenä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian fysiikkaolympialaiset (NBPhO) on järjestetty yhden kisapäivän pituisena etäkilpailuna, joten tänä keväänä Tallinnassa 22.-24.4.2022 järjestetty kilpailu oli erittäin tervetullut paluu normaaliin. Kilpailun takana pyörivä organisaatio, johon kuuluu jäseniä Viron lisäksi Suomesta, Ruotsista ja Latviasta, ei ollut etäilyn aikana unohtanut, miten paikan päällä tapahtuvia kilpailuja järjestetään. Kisat sujuivat suuremmitta ongelmitta, vaikka tänä vuonna tehtiinkin ennätys Tallinnassa kisaavien maiden lukumäärässä!

Kevään kisa järjestettiin Tallinnan teknillisellä yliopistolla TalTechillä jo 20. kertaa, ja päämaiden – Viron, Suomen, Ruotsin ja Latvian – lisäksi mukana oli neljä vierailevaa maata: Romania, Serbia, Vietnam ja Saudi-Arabia. Ensimmäisinä vuosina kisa järjestettiin vain Viron ja Suomen välillä, mutta vuonna 2016 mukaan tulivat myös Ruotsi ja Latvia, ja tällöin kisan nimi vaihdettiin nykyiseen muotoonsa. NBPhO toimii päämaille valintakilpailuna myöhemmin samana vuonna järjestettäviä isompia kansainvälisiä kisoja varten, joten päämaiden osallistujamäärä on kahdenkymmenen kilpailijan nurkilla. Vieraileville maille kilpailijoiden lukumäärä on käytännön syistä rajoitettu viiteen henkilöön, mikä on normaali kisajoukkueen koko muissa kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa.

Noin 15 henkeä istuskelee auringossa talon edessä punaisilla penkeillä.
Kuva 1: Suomalaiset kisaajat nauttivat auringonpaisteesta TalTechin pääovien edessä ja odottavat ensimmäisen kisasuorituksen alkamista.

Kisamatkalla

Suomalaisille kisamatka alkoi 22.4. perjantaiaamuna, kun kisajoukkue, joukkueenjohtajineen ja kilpailijoineen, astui Helsingistä Länsiterminaali 2:sta klo 07:30 liikkeelle nytkähtäneeseen lauttaan. Kahden tunnin lauttamatka sujui mukavasti niitä näitä jutellen sekä viimeisiä kaavojen pänttäämisiä suorittaen. Tallinnan terminaalissa meitä oli vastassa TalTechin avoimen yliopiston johtaja Hanno Tomberg, jonka opastamana selvisimme noin reilun puolen tunnin matkan paikallisessa joukkoliikenteessä TalTechin kampukselle.

TalTechille saavuttiin puoli yhdentoista aikaan, ja ensi töikseen kilpailijat rekisteröityivät kisaan, saivat tiskiltä itselleen kaulan ympärille ripustettavan kilpailijatunnuksen ja veivät matkatavarat lukittuun huoneeseen odottamaan ensimmäisen kisasuorituksen loppumista. Pidimme suomalaisten kesken tämän jälkeen lyhyen viimeisen palaverin, jossa kävimme nopeasti läpi kisateknisiä asioita: muistakaa lukea tehtävänanto, jos käännöksissä ilmenee eroavaisuuksia on englanninkielinen versio virallinen versio, vessassa saa käydä kisan aikana mutta siihen täytyy pyytää lupa ja niin edelleen. Tämän jälkeen selviteltiin vielä mistä muutamalle kaverille saataisiin lainalaskin kisan ajaksi.

Virolaiset olivat järjestäneet asiat hyvin valmiiksi, mutta lisäkäsiä viimeisten pienten säätöjen tekemiseen tarvitaan aina. Opiskelijat saivat siis olla hetken keskenään, kun joukkueenjohtajat sopivat muiden organisaattorien kesken, missä he voisivat olla avuksi. Ja kun asiat oli saatu katsottua läpi, niin olikin jo aika siirtyä lounaalle, jonka päätteeksi kisaa alusta asti organisoimassa ollut – ja jossain mielessä jopa kisan kantaisä – professori Jaan Kalda ohjeisti kilpailijat viikonloppua varten. Kaldan jälkeen opiskelijoita tuli vielä tervehtimään TalTechin rehtori professori Tiit Land, joka toivotti kilpailijat tervetulleiksi Tallinnaan sekä menestystä itse kilpailuun.

Kisa koostuu kahdesta viiden tunnin mittaisesta suorituksesta, joissa opiskelijoille annetaan ratkaistavaksi eri aiheisia fysiikan tehtäviä. Ensimmäisen päivän kisasuoritus oli klo 14.00-19.00 ja kysymyksistä löytyi kaikkea vaihtovirtapiireistä aina relativistiseen raketin liikkeeseen. Kisasuorituksen jälkeen kilpailijoille oli luvassa päivällinen, rekisteröityminen hotellille ja sen jälkeen vapaata aikaa. Joukkueenjohtajien työt taasen alkoivat sen jälkeen, kun kisailijoiden työt loppuvat: jokaisen tehtävän käy läpi kaksi pisteyttäjää, jonka jälkeen he vielä keskustelevat keskenään annetuista pisteistä kunnes konsensus saavutetaan. Kun tehtäviä on yhteensä yhdeksän, ja kilpailijoita 86, niin aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi mikäli halutaan olla sunnuntaina klo 10:00 valmiita kilpailijoiden moderaatiota varten.

Lauantain kilpailusuoritus tapahtuu luonnollisesti hieman aikaisemmin, tänä vuonna klo 10:00-15:00, jonka jälkeen kisaajille on perinteisesti järjestetty lounaan ja päivällisen väliseksi aktiviteetiksi “fysiikkasuunnistus”, jossa kisataan nopeimmasta ajasta sillä lisämausteella, että jokaisella rastilla täytyy ratkaista jokin fysiikka-aiheinen oikein/väärin väittämä. Jokaisesta väärästä vastauksesta kilpailijaa rokotetaan kymmenen sekunnin aikasakolla. Voittajalle on ollut joka vuosi tiedossa suuren kunnian lisäksi jokin makea palkinto.

Auditorio jossa kisaajat istuvat tekemässä tehtäviä.
Kuva 2: Kisaajat jaettiin kahteen erilliseen luentosaliin etäisyyksien säilyttämiseksi. Yhdessä luentosalissa oli siis reilu 40 kilpailijaa.

Mitalisaalis

Kilpailun tehtävät osoittautuivat, perinteitä kunnioittaen, melko haastavaksi sillä paras kilpailija, Romanian David Constantinescu, sai koottua yhteensä 36,65 pistettä kaikista 72:sta jaossa olleesta. Voittajamaa ei tullut yllätyksenä, sillä viimeisenä kolmena vuotena kilpailun absoluuttinen voittaja on tullut vierailevan maan joukkueesta. Se, mitä olen kilpailupäivinä kerennyt muiden maiden johtajille juttelemaan, niin kyseisissä maissa on panostus kilpailutoimintaan aivan eri luokassa kuin meillä täällä pohjoisessa. Toisaalta vierailevilla joukkueilla on myös pienempi ryhmä – siis jo jotenkin esikarsittu joukko – joka osallistuu kilpailuun.

Suomi pärjäsi kuitenkin yleisellä tasolla erittäin hyvin. Parhaimman suomalaisen suorituksen teki Eppu Leinonen Munkkiniemen yhteiskoulusta 24 pisteellä, jolla yllettiin kultakantaan saakka. Epun jälkeen neljä parhaiten pärjännyttä suomalaista, jotka tulivat myös valituksi tämän vuoden Suomen kisajoukkueeseen, olivat Sihan Yu Oulun Lyseon lukiosta, Niklas Keckman Porin lukiosta, Ville Karhunen Viikin normaalikoulusta ja Anton Petaja Porin lukiosta.

Tänä vuonna kansainväliset fysiikkaolympialaiset (IPhO) piti alunperin järjestää Valko-Venäjällä, mutta maailmanpoliittisen tilanteen takia ne jouduttiin perumaan. Tämän vuoden pääkisana toimii sen sijasta Euroopan fysiikkaolympialaiset (EUPhO), jotka järjestetään Sloveniassa 20.-24.5. maan pääkaupungissa Ljubljanassa. Ja vaikka IPhO korvautuukin EUPhO:lla, on luvassa varmasti jännä kansainvälinen kilpailu, jossa nuoret pääsevät testaamaan omaa osaamistaan!

Neljä mitalia, lappu jossa teksti MAOL ja viisi puista värikästä sudenkorentoa.
Kuva 3: Tämän vuoden mitalisaalis – kolme pronssia ja yksi kulta – asetettuna paluumatkan päivällispöydälle. Kuvassa myös vietnamilaisten kisaajien jakamia puisia tasapaino-sudenkorentoja.

Lue lisää MAOLin kisatoiminnasta Dimension aiemmista artikkeleista

Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista

Kirjoittajat