Tilasto-olympialaisista numerotaitoja ja kipinä matematiikan opiskeluun

Tilasto-olympialaisten kotimaan kisakausi päättyi perinteiseen tapaan juhlavissa tunnelmissa. Puitteet olivat hulppeat, kun jo kuudennetta kertaa järjestetyn kilpailun parhaat palkittiin Helsingissä 26.4.2023.

Kalasataman Työpaja-rakennuksen ylimpään kerrokseen, kaupungin kattojen ylle oli kokoontunut parikymmentä nuorta opettajineen. Tällä kertaa lukiosarjan palkitut tulivat Sibelius-lukiosta Helsingistä, Oulun Lyseon lukiosta ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta. Yläkoulusarjassa palkittiin joukkueet Espoonlahden koulusta, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta ja Turun Lyseon koulusta. 

Kilpailun raati antoi nuorille kiitosta muun muassa tilastollisten menetelmien ja tilastokäsitteiden käytöstä. Myös töiden visuaalisuus sai kehuja. Esimerkiksi tilastokuvioita oli käytetty palkituissa töissä monipuolisesti ja pääosin ansiokkaasti. Raadin mukaan kilpailutöistä välittyi, että osallistujat seuraavat aktiivisesti yhteiskunnan tapahtumia.

Kilpailun toiseen vaiheeseen edenneet joukkueet saivat käyttöönsä Tilastokeskuksen vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kyselyn kirpputorikauppaa koskevan aineiston vuodelta 2019. Aineiston pohjalta tuli tehdä pienimuotoinen tilastollinen tutkimus.

Oulun Lyseon lukiota kilpailussa edustaneille Emilia Ylisaukko-ojalle ja Pinja Sivoselle tehtävä oli mieluinen, sillä molemmat käyvät itsekin kirpputoreilla. Tutkimuskysymys syntyi siis omista tarpeista.

”Halusimme selvittää, millaisilta kirpputoreilta löytäisimme sellaisia vaatteita, joita itse käytämme”, Sivonen kertoo.

Sivosen ja Ylisaukko-ojan tutkimuksen mukaan aikuisten ja lasten vaatteita löytää yhä parhaiten perinteisiltä kirpputoreilta. Elektroniikan ja huonekalujen tarjonnassa internetkirpputorit ja verkon kierrätysyhteisöt ovat sen sijaan ajaneet perinteisten kirpputorien ohi.

Ylisaukko-ojan mukaan työ syntyi lopulta varsin nopeasti. Aikaa tutkimuksen tekemiseen meni arviolta kymmenen tuntia.

”Kaikkein vaikeinta oli päättää aihe ja näkökulma. Haasteena oli myös tekemisen aikatauluttaminen, sillä lukio-opinnot vievät paljon aikaa”, ensimmäistä vuottaan opiskeleva Ylisaukko-oja kertoo.

Häntä voi kutsua tilasto-olympialaisten konkariksi, sillä tämänkertainen osallistuminen oli jo kolmas perättäinen. Tällä kertaa tie vei mitaleille asti: joukkue palkittiin lukiosarjan toiseksi parhaana.

Kilpailijat istumassa juhlavaatteissaan, oikealla opettajansa
Pinja Sivonen (keskellä) sai matematiikan tunnilla kuulla opiskelukaveriltaan Emilia Ylisaukko-ojalta olevansa mukana tilasto-olympialaisissa. Harri Kinnuselle ryhmän ohjaajana toimiminen oli helppo tehtävä. ”Opiskelijat ottivat täyden vastuun työn tekemisestä.” 

Kilpailu oli helppo sovittaa opetukseen

Joukkueen ohjaajana toimineelle Harri Kinnuselle tilasto-olympialaiset olivat uusi kokemus. Kinnunen työskentelee Oulun Lyseon lukiossa kemian ja matematiikan opettajana.

”Kilpailu oli helppo integroida opetukseen. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kilpailu sopii, koska heillä ei ole vielä kirjoituspaineita”, Kinnunen sanoo.

Hänen mukaansa joukkueen ohjaamisesta ei tullut liiaksi työtä opettajalle.

”Opiskelijat ottivat täyden vastuun työn tekemisestä. Olen oikeastaan vain täyttänyt ilmoittautumiskaavakkeet ja keksinyt joukkueelle nimen”, Kinnunen naurahtaa.

Ylisaukko-ojan aiemmasta kisakokemuksesta oli paljon hyötyä tutkimusta tehdessä. Hän opetti tarvittavien ohjelmien käyttöä joukkuekaverilleen Sivoselle. Tarpeellista oppia tuli muun muassa Excel-taulukoiden tekemisestä.

Kilpailun tuomaristo kehui oululaisten työtä muun muassa visuaalisuudesta, tutkimuskysymysten toimivuudesta ja hyvästä yhteenvedosta. Miltä myönteinen palaute tuntui tutkimuksen tekijöistä?

”Oli se aika siistiä, että työ oli ammattilaistenkin mielestä hyvä”, Ylisaukko-oja sanoo.

Kehitettävää raati löysi lähinnä tilastokuvioiden esittämisestä. Osa graafeista olisi vaatinut enemmän selitteitä ja tarkkuutta.

”Aiheellisia huomioita. Teimme työn kuitenkin lyhyessä ajassa, joten kaikkea ei välttämättä huomioitu niin tarkkaan”, Ylisaukko-oja toteaa.

Opettaja Kinnunen aikoo suositella kisaa varauksetta tuleville opiskelijoilleen ja toisille opettajalle. Hänen mukaansa lukioissa voisi olla nykyistä enemmän tilastotieteen opetusta.

”Lukiossa käsiteltävät aineistot ovat yleensä pieniä, mutta nykyään, kun on koneet, voitaisiin tehdä laajempiakin tutkimuksia.”

Millaisen tilastokipinän olympialaiset jättivät oululaisnuoriin?

”Tilastot ovat mielenkiintoisia. Ei niitä kovin usein tule katsottua, mutta silloin kun niitä katsoo, niihin on kiva uppoutua. Luonnontieteet ja matematiikka kiinnostavat tulevaisuuden opiskelualana”, Sivonen sanoo.

Opettajan tehtävänä järjestää aikaa kilpailutyön tekemiseen

Vanhoina konkareina tilasto-olympialaisiin lähtivät myös Turun Lyseon koulun ysiluokkalaiset Paavo Mäki, Ville Kauppinen ja Akseli Koskela. Joukkue sijoittui nyt edellisvuoden tapaan yläkoulusarjan kolmanneksi.

”Viime vuonna, kun täältä palkintomatkalta lähdettiin kotiin, oli selvää, että tänä vuonna osallistutaan uudelleen”, ryhmän ohjaaja, matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Marko Mäkinen kertoo.

Mäki, Kauppinen ja Koskela tutkivat työssään eri tuotteiden kierrätysmääriä ja suomalaisten kierrätysaktiivisuutta suhteessa asuinalueeseen sekä kotitalouden kokoon ja tulotasoon.

Tutkimuksessa havaittiin, että eniten kierrätetty tuoteryhmä olivat vaatteet ja innokkaimpia kierrättäjiä lapsiperheet. Tulotasolla ja asuinalueella oli vain vähän vaikutusta kierrätysaktiivisuuteen.

Paavo Mäen mukaan tutkimusprosessi oli tänä vuonna selvästi viimevuotista sujuvampi. Prosessin vaiheet olivat jo etukäteen tuttuja, joten alun ihmettelyvaihe jäi aiempaa lyhyemmäksi.

”Pääsimme suoraan aineiston kimppuun. Tänä vuonna aloitimme työn tekemisen paljon aikaisemmin kuin viime vuonna.”

Mäkisen mukaan myös opettaja pääsi tällä kertaa aiempaa helpommalla. 

”Opettajan tehtäväksi jäi oikeastaan vain ajan järjestäminen yhteiseen tekemiseen.”

Oppilaat tekivät kilpailutyönsä Mäkisen vetämillä matematiikan tunneilla. Opettajan vastuulla oli varmistaa, että työn etenemisen lisäksi myös matematiikan opetus menee perille.

”Näiden oppilaiden kohdalla ongelmia ei ollut, koska heillä on kaikilla hyvin matematiikka hallussa. Ysiluokalla matematiikan opetus on pitkälti aiemman kertausta, joten se on ehkä paras ajankohta osallistua tällaiseen kilpailuun”, Mäkinen kertoo.

Sormia napsauttamalla tutkimustyö ei aiemmasta kokemuksesta huolimatta syntynyt. Mäen mukaan tekemistä oli paljon. Kiinnostus tilastoja ja tutkimusaihetta kohtaan kuitenkin kevensivät työtaakkaa.

”Uusia asioita ja käsitteitä tuli tälläkin kertaa paljon. Työ ei tuntunut kuitenkaan raskaalta, koska se oli alusta loppuun niin mielenkiintoista.”

Kilpailijat istumassa puku päällä hymyilemässä kameralle, takana opettaja
Ville Kauppinen (vasemmalla), Paavo Mäki ja Akseli Koskela aikoivat osallistua tilasto-olympialaisiin myös ensi vuonna, vaikka edustavatkin silloin todennäköisesti eri kouluja. Opettaja Marko Mäkinen (takana) toivoo, että kaikki tilastotiedon peruskurssin käyneet nuoret lähtisivät mukaan kilpailuun soveltamaan oppimaansa.

Tilastotieteen opit käytäntöön

Turun Lyseon lukion koulu on ollut tilasto-olympialaisten kesto-osallistuja. Mäkisellä on ollut asiassa merkittävä rooli.

”Olisinkohan aikoinaan jonkin sähköpostin tästä kilpailusta lukenut. Kollegoiden kanssa sitten päätimme, että alamme houkutella oppilaita tähän mukaan.”

Kilpailut ovat kiistatta kasvattaneet oppilaiden tilasto-osaamista.

”Kyllä opettajana voin sanoa, että heillä on keskimääräistä paremmin ainakin tilastotiede hallinnassa. Perusopetussuunnitelmassa tilastoasioita on niin vähän”, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan olisi hienoa, jos kaikki peruskurssin käyneet osallistuisivat tilasto-olympialaisiin. Kilpailussa oppilaat pääsisivät soveltamaan taitojaan käytännössä.

Turun Lyseon koulun menestyksekkään tilastojoukkueen jäsenet siirtyvät ensi syksynä toisen asteen opintoihin. Yksi asia pysyy kuitenkin ennallaan: kolmikko aikoo osallistua tilasto-olympialaisiin jatkossakin. 

Seuraavalla kisakaudella he edustavat kuitenkin eri kouluja. Mäki on lähdössä suorittamaan kaksoistutkintoa. Lukion lisäksi hän aikoo suorittaa sähköalan tutkinnon. Kauppinen ja Koskela ovat hakeneet Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion luonnontiedelinjalle.

”Sielläkin nämä tilastojutut ovat varmasti tärkeitä”, Kauppinen sanoo.

Faktaa tilasto-olympialaisista

Tilasto-olympialaiset on osa Euroopan tilastokilpailua. Kansallisessa kilpailussa on kaksi vaihetta, joita seuraa Euroopan-finaali. Ensimmäisessä vaiheessa testataan osallistujien tilasto-osaamista monivalintatehtävien avulla. Toiseen vaiheeseen päässeet tekevät tilastoaineistoon perustuvan tutkimuksen. Kilpailussa on sarjat yläkoululaisilla ja toiseen asteen opiskelijoille. Molempien sarjojen voittajat jatkavat kansainväliseen finaaliin, jossa kilpailutyönä on tilastoaiheinen video. Euroopan-finaalissa on mukana joukkueita 19 maasta. 

Kotimaisessa kilpailussa palkitut etenevät lisäksi Tilastokeskuksen järjestämään yleisöäänestykseen.

Kilpailuun voi osallistua 1–3 hengen joukkueella. Kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet saavat raha- ja tavarapalkinnot.

Tilasto-olympialaisiin osallistui tällä kertaa Suomesta yhteensä 61 joukkuetta ja 111 nuorta. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat tilastopäällikkö Tarja Hatakka Tilastokeskuksesta, professori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta sekä kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Johanna Nygård Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:stä.

Lue lisää kilpailusta: stat.fi/tilasto-olympialaiset


Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista

Kirjoittaja