Tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalaistaito

Tilastojen luku- ja käyttötaidosta tulisi tehdä yleinen kansalaistaito, joka opitaan jo koulussa. Tilastot ovat keskeinen osa yhteiskunnallista keskustelua, tiedonvälitystä ja poliittista päätöksentekoa. Digitalisoituneessa informaatioyhteiskunnassa tietoa pitää osata hankkia ja soveltaa tehokkaasti mitä erilaisimmissa työtehtävissä. Etulyöntiasemassa ovat ne, jotka hallitsevat tilastot.

Tilastot muodostavat yhteiskunnallisen faktatiedon perustan, johon esimerkiksi tieteellinen tutkimus, yhteiskunnallinen keskustelu, tiedonvälitys ja poliittiset vaihtoehdot keskeisesti perustuvat. Tilastoilla pyritään kuvaamaan luotettavasti ja puolueettomasti yhteiskunnassa tärkeinä pidettyjä ilmiöitä ja muutoksia. Tilastojen laaja käyttö yhteiskunnassa perustuu niiden luotettavuuteen eli siihen, että ne on laadittu yleisesti hyväksytyn parhaimman tieteellisen tiedon perusteella. 

Tilastojen lukutaidolla tarkoitetaan kykyä lukea, käyttää ja välittää tilastotietoa. Tilastojen käyttötaito on lisäksi tilastollisen ajattelun hallitsemista, käytettyjen määritelmien ja käsitteiden hallintaa ja niiden rajoitusten ymmärtämistä, tiedon tuotantotapojen vaikutusten ymmärtämistä sekä tilastotiedon kriittistä arviointia. 

Informaatioyhteiskunnassa erilaista tietoa on tarjolla valtavasti ja määrä kasvaa koko ajan. Onkin entistä tärkeämpää tietää, mihin tietoihin voi luottaa. Tilastojen lukutaidon voikin hyvällä syyllä katsoa olevan nykyajan kansalaistaito. Olisikin toivottavaa, että kouluilla olisi tässä aktiivisempi rooli, jotta nuorista kasvaa tilastojen luku- ja käyttötaidon hallitsevia kansalaisia, jotka osaavat etsiä uutta luotettavaa tietoa ja arvioida kriittisesti sen luotettavuutta ja soveltamismahdollisuuksia.  

Tilastojen luku- ja käyttötaito vaatii myös kykyä pysähtyä harkitsemaan, kyseenalaistamaan sekä erottamaan tunne ja järki toisistaan nopeasti johtopäätöksiin hyppäävän ajattelun sijasta. Tilastojen hallinta ja hyödyntäminen edellyttää matemaattisten taitojen ohella hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua, jota voisi opettaa jo kouluissa. 

Digitaalinen media suosii nopeaa ajattelua

Ihmiskunnan evoluutiossa nopea, intuitiivinen päätöksenteko on tuhansien vuosien ajan antanut yksilöille nopeasti riittävän oikean vastauksen yllättävissä taistele tai pakene -tilanteissa, joten sitä käytetään arkielämässä monesti liiankin usein.  

Vuoden 2015 jälkeen digitaaliset mediat, sosiaalinen media, chatit ja lyhyet videoklipit ovat nousseet keskeisiksi tiedonvälittäjiksi, etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Huomion herättämiseksi ne nostavat esiin yllättäviä ja usein melko marginaalisiakin asioita, joiden kriittinen arviointi unohtuu nopeassa ärsyketulvassa.  

Digitaalinen media suosii nopeaa ajattelua ja älypuhelimet pelkistetyn lyhyttä, nopeaa ja epätarkkaa viestintää. Ne totuttavatkin nuoret usein hätäisten ja harhaisten johtopäätösten tekemiseen ja ajattelumalliin, jossa virheet kuvitellaan voitavan korvata nopeudella.  

Tilastot tiivistävät valtavat aineistot ymmärrettäväksi ilmiöksi

Puolueettomasti tuotetut tilastot ovat luotettavimpia yhteiskunnallisen faktatiedon lähteitä. Ne perustuvat todellisuutta koskeviin havaintoihin, jotka on hankittu tieteellisesti perustellulla tavalla tilastotieteen menetelmin. Tilastot tiivistävät valtavia numeerisia havaintoarvoja havainnollisiksi tilastotaulukoiksi ja tilastokuvioiksi. 

Tilastotaulukoista ja tilastokuvioilla pyritään välittämään ilmiön olennaiset ja keskeiset havainnot yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi. Taulukot ovat tietosisällöiltään tyypillisesti laajempia kuin tilastokuviot. Kun tulokset esitetään tilastokuvioina, informaatiota menetetään enemmän kuin taulukoissa.

Tilastojen luku- ja käyttötaito on kykyä ja taitoa lukea ja tulkita oikein näiden taulukoiden ja tilastokuvioiden välittämää tietoa. Kummankin taidon perustana on numeroiden lukutaito eli kyky ymmärtää lukuja ja niiden välisiä yhteyksiä sekä näihin liittyvä päättelykyky.

Kuvaileva tilastotiede on aineiston ominaisuuksien tarkastelua laskemalla tunnuslukuja, kuten keskiarvoja, mediaaneja ja moodeja sekä havaintojen vaihtelua kuvaavia vaihteluvälejä ja keskihajontoja. Kuvailua haastavampaa on etsiä riippuvuuksia, selittää ilmiöitä ja ennustaa kehitystä. Sattuman vaikutusta tuloksiin taas hallitaan todennäköisyyslaskennan avulla. 

Tilastojen tärkein tavoite on yleistää aineiston tulokset koskemaan jotakin ilmiötä, kuten koko Suomen väestöä. Tilastoissa tilastotiedettä hyödynnetään tuottamalla muun muassa tilastoja kuvaavia keskilukuja. 

Tilastotiede on olennaisen tärkeä menetelmätiede luonnon-, yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tiedonkeruissa ja tutkimusten ymmärtämisessä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat ja opiskelijat tekevätkin etenkin tilastollista päättelyä muun muassa laskemalla korrelaatioita ja testaamalla hypoteeseja. 

Tilastojen luku- ja käyttötaito valmistavat nuoria jatko-opintoihin

Tilastojen luku- ja käyttötaito tekee vasta tuloaan kouluopetukseen, mutta sen oppiminen valmistaa nuoria jatko-opintoihin, joihin suuntaa nykyisin entistä suurempi osa ikäluokista. Nuoret kohtaavatkin tilastot ja tilastotieteen viimeistään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusopinnoissa. Opintojen alussa tilastotieteen kurssi koetaan monesti jopa pelottavaksi ja vaikeaksi, koska nuorilla ei juurikaan ole käsitystä eikä kokemusta tilastoista, niiden käyttämisestä tai tilastotieteen menetelmistä. Kynnystä voisi madaltaa esimerkiksi siten, että tilastojen teoriapohjaa opetettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa matematiikan oppitunneilla, esimerkiksi todennäköisyyslaskentaa opetettaessa. Tilastotiedehän perustuu pitkälti siihen.

Nuorten tilastojen luku- ja käyttötaidon edistämiseksi Tilastokeskus järjestää vuosittain koululaisille ja opiskelijoille kansallisia tilastokilpailuja sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa kansainvälisiin tilasto-olympialaisiin. Nuorten kannustamiseksi parhaat työt palkitaan raha- ja tavarapalkinnoin. Osallistuminen kilpailuihin on maksutonta. 

Kansallisessa kilpailussa tehdään ensin monivalintatehtävä, joka testaa todennäköisyyslaskennan taitoja, tilastotiedon ymmärtämistä, soveltamista ja muita perustaitoja. Kansallisena finaalitehtävänä on kahden minuutin mittaisen videon kaikille maille yhteisestä aiheesta. 

Erityisesti kilpailuihin odotetaan opiskelijoiden kilpailutöitä, jotka sisältävät kuvauksen tilastotutkimuksen eri vaiheista, ovat huolellisesti tehtyjä sekä tarjoavat mielenkiintoisia uusia tuloksia. 

Tilastojen luku- ja käyttötaitoa edistää nyt jo seitsemättä kertaa järjestettävä tilasto-olympialaiset 2023–2024 -kilpailu. Tilastokeskuksen järjestämät tilasto-olympialaiset on osa Euroopan tilastokilpailua, jonka järjestäjänä on Euroopan tilastovirasto Eurostat. Kilpailussa testataan koululaisten ja opiskelijoiden tilastollisia perustaitoja sekä kykyä hakea, tulkita ja analysoida tilastollisia tietoja. Kilpailu on suunnattu yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Tilasto-olympialaisten ilmoittautuminen on avoinna 20.10.2023–26.1.2024. 

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö, joka on perehtynyt tilastojen luku- ja käyttötaitoon ja luennoi niistä opiskelijoille ja koululaisille. Hän on myös asiantuntijana tilasto-olympialaiset 2023–2024 -projektissa. 

Lisätietoja

Tilasto-olympialaiset 2023–2024 – uudistuneen kilpailun ilmoittautuminen käynnissä. Tilastokeskus.

Tilasto-oppaat. Kuinka teen tilastotutkimuksen? Tilastokeskus.