Matemaattisen osaamisen taso jatkaa laskuaan Suomessa
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2021 matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen 9. luokalla. Arvioinnin ensimmäiset tulokset julkaistiin 9.12. Ensituloksissa tarkastellaan erityisesti koulutuksellisesta yhdenvertaisuutta, Covid-19-pandemian vaikutuksia ja osaamisen tason muutoksia aiempiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimustuloksia 9. luokkalaisten matematiikan osaamisesta
Tuloksista nähdään selvästi, että matemaattinen osaaminen Karvin käyttämillä mittareilla on jatkanut laskuaan vuodesta 2000. Jos vertailuna käytetään vuoden 1998 tasoa, niin lasku on noin 10
Tutkimuksessa on havaittavissa tason eriytyminen suurissa kaupungeissa. Alueet eriytyvät ja saman kaupungin koulujen välillä on suuria eroja. Myös alueellisia eroja on havaittavissa, erityisesti Lappi poikkeaa muusta Suomesta niin että heikkojen osuus on muuta maata suurempi. Myös Itä-Suomessa osaaminen on hieman heikompaa kuin muualla. Positiivisena uutisena on se, että tyttöjen ja poikien sekä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä ei ole merkittäviä eroja osaamisessa.
Toinen mielenkiintoinen ja samalla surullinen havainto on keskitason oppilaiden taantuminen. Gaussin käyrän mukaisesta käyrästä on menty kohti kahden huipun mukaista käyrää, jossa huiput ovat numeroiden 5–6 ja 8–9 tasolla. Selkeää eriytymistä heikkojen ja lahjakkaiden välillä on havaittavissa, eli koulutuksen tasa-arvo ei enää toteudu niin kuin ennen. Joissain matematiikan osa-alueissa, kuten esimerkiksi algoritmit ja ohjelmointi (T20), tämä eriytyminen korostuu vielä enemmän. Ohjelmointia osataan heikosti joissain kouluissa ja toisaalta erittäin vahvasti toisissa kouluissa.
Tutkimuksesta ilmenee, että heikoimmissa kouluissa samalla osaamistasolla saa suunnilleen yhden arvosanan paremman loppuarvosanan kuin parhaimmin menestyvissä kouluissa samalla osaamisella saisi. Arvostelu ei siis ole sama kaikkialla Suomessa ja käytännössä tasoltaan arvosanaa 10 vastaava oppilas voi saada jossakin koulussa arvosanan 8. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että tytöt saavat vastaavantasoisella osaamisella tyypillisesti korkeamman arvosanan kuin pojat.
Karvi esittää raportissa yhdeksänkohtaisen listan suosituksia. Listalla peräänkuulutetaan toimenpiteitä erityisesti raportissa esiinnousseiden tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi. Myös yleistä Covid-19 pandemiasta johtuvaa osaamisvajetta on korjattava mahdollisimman pian kaikilla luokka-asteilla. Koska raportista ilmenee, että päättöarviointia tehdään eri kriteereillä eri kouluissa, tulisi opettajille myös tarjota koulutusta ja tukea uusien päättöarvioinnin arvosanakriteerien yhdenmukaista käyttöä varten.
Julkaisutilaisuus 9.12.
Karvin tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkaistiin 9.12. etänä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa. Karvin johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen esitteli tuloksia, ja sen jälkeen kuultiin kommenttipuheenvuorot emeritusprofessori Jouni Välijärveltä, Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkinilta, Suomen Rehtorit ry:n Päivi Ikolalta, OAJ:n Pauliina Viitamieheltä, MAOLin Tuomo Riekkiseltä ja professori Maija Akselalta. Tilaisuuden aluksi puhunut valtiosihteeri Dan Koivulaakso nosti raportista esiin myös sen, että oppilaiden oma kokemus osaamisestaan on heikentynyt. Koivulaakso piti tätä jopa muita tuloksia vakavampana ilmiönä.
Jouni Välijärvi aloitti keskustelun muistuttamalla siitä, että vaikka raportin otsikkoonkin on nostettu pandemia, niin osaamistason lasku on pidemmän ajan trendi ja vaikeasti käännettävissä. Hänen mukaansa pitää siten varoa etsimästä selityksiä liikaa pandemiasta tai muista viime vuosien muutoksista. Leo Pahkin nosti esiin kysymyksen siitä, ovatko tvt-taidot saatu käytännössä mukaan koulujen arkeen, vaikka ne ovat virallisessa opetussuunnitelmassa mukana kaikilla eri osa-alueilla. Opettajien täydennyskoulutuksen tärkeyden nostivat esiin sekä Maija Aksela ja Päivi Ikola.
Raportin tulokset herättivät aktiivista keskustelua myös yleisön keskuudessa. Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti myös muun muassa erityisoppilaiden inkluusiosta ja suuriksi kasvaneista eroista Suomen eri alueiden välillä.
MAOLin ehdotukset
MAOL ry:n mielestä olisi syytä tutkia yhteiskunnan ja perherakenteiden muuttumista laajemminkin, eikä pelkästään katsoa koulua ja koulujärjestelmää. Negatiivisena kehityksenä on havaittavissa oppilaiden motivaation puute, joka näkyy asenteissa. Oppilas tekee mielestään valinnan ammattikoulun ja lukion välillä usein jo 7. luokalla, ja tämä voi johtaa alisuoriutumiseen omaan tasoon nähden koko yläkoulun ajan. Tämä saattaa olla yksi alueellisia eroja selittävä tekijä.
Mobiililaitteiden voimakas yleistyminen koulussa, perheissä ja vapaa-ajalla näkyy oppilaissa keskittymiskyvyn puutteena ja arjen hallinnan heikkenemisenä. Matematiikka kilpailee oppilaiden vapaa-ajasta lukuisten muiden mahdollisuuksien ohella. Eräs ongelma on, että hyötyohjelmien ja sähköisen oppimateriaalin käyttö kouluissa on edelleen vähäistä, jolloin laitteiden tuoma hyöty jää saavuttamatta – haitat korostuvat. Oppilaiden digiosaamattomuus hyötyohjelmien käytössä haittaa oppimista. Oppilaalla on oikeus saada tukea opiskeluun. Olisi hyvä tutkia, että aiheuttaako tuen saamisen helppous omatoimisuuden ja itseohjautuvuuden vähenemistä.
MAOL ry:n ehdottaa ongelman korjaamiseksi sopivan pieniä ryhmäkokoja, joissa mahdollistetaan omalle tasolle sopiva oppimispolku. Tuen tarpeen pitää olla riittävää ja joustaa opetusryhmien tilanteen mukaan. Oppilaiden omatoimisuuteen ja itseohjautuvuuteen pitää kannustaa ja sitä harjoitella sopivilla työtavoilla. Opiskelutekniikassa on monella oppilaalla selkeitä puutteita. Myös lahjakkaiden oppilaiden kannustamiseen pitää kiinnittää huomiota, jotta jokainen oppilas saa oman tasoisensa oppimispolun. Ammatit, joissa tarvitaan matemaattista osaamista, pitäisi tuoda paremmin esille jo koulussa. Asenteita pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että koulutus on aina investointi, joka parantaa yksilön ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Matematiikassa on tärkeää, että oppisisällöt rakennetaan siten, että asiat kertautuvat. Jos oppilaalla on aukkoja käsitteissä tai menetelmissä, niin se vaikeuttaa uuden oppimista.
Myös käytännön ja arjen matematiikkaa pitäisi saada mukaan oppitunneille, jotta motivaatio opittavaan asiaan säilyisi. Matematiikkamyönteinen julkinen keskustelu auttaisi vanhempia suhtautumaan matematiikkaan positiivisesti ja tukemaan siten oppijoita. Tietotekniikasta tulisi saada pakollinen oppiaine, jotta oppilaiden heikko hyötyohjelmien osaaminen ei haittaisi opiskelua. Tämä tukisi erityisesti heikkoja oppilaita. Myös opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta sekä arvioinnista että sähköisten materiaalien hyödyntämisestä oppitunnilla. Sähköisten materiaalien kehittäminen on edelleen erittäin ajankohtaista, ja materiaalien yhtenäisyyteen tulisi panostaa. Nykyään opetuksen kehittäminen on liikaa opettajien harrastuneisuuden varassa, mikä selittää osaltaan koulujen välisiä suuriksi kasvaneita eroja.
Karvi julkaisee vuoden 2022 aikana tarkempia tutkimustuloksia 9.12. julkaistujen ensitulosten taustoittamiseksi.
Julkaisutilaisuuden tallenne katsottavissa https://www.youtube.com/watch?v=5u7wZLUIKqU
Lähde: Jari Metsämuuronen, Saara Nousiainen. Matematiikkaa Covid-19 pandemian varjossa. Matematiikan osaaminen 9. luokan lopussa keväällä 2021. Karvi, Julkaisut 27: 2021 Luettavissa verkossa: https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/12/KARVI_2721.pdf
