Kirjallisuutta: Shapes in Action
Kirsi Peltonen & Taneli Luotoniemi (toim.) Shapes in Action, Interdisciplinary views on Mathematics together with Arts, Design and Architecture at Aalto University. Aalto University, 2023, 328 s.
Kirja esittelee Aalto-yliopiston Maths&Arts -kurssien töitä, sekä kuinka Aalto-yliopistossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana yhdistetty matematiikkaa taiteeseen, muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Kirja on 10-vuotisjuhlakirja, joka tekee yhteenvetoa ja tuo näkyväksi tekstin ja kuvien muodossa Aalto-yliopiston toimintaa. Kirja jakaantuu viiteen eri osioon, joissa kussakin on omat alakappaleensa ja kirjoittajansa. Kirja on tutkimusmatka matematiikan ja taiteen välisen yhteyden luomiseen, ja aihetta lähestytään eri näkökulmista. Eri kirjoittajat tekevät kirjasta monipuolisen kokonaisuuden.
Ensimmäisessä kappaleessa Kirsi Peltonen tekee yhteenvetoa, kuinka matematiikan ja taiteen yhdistäminen Aalto-yliopistossa alkoi vuonna 2011, jolloin tarvittiin uusia kurssi-ideoita, joilla voitaisiin yhdistää eri alojen koulutusta keskenään. Primusmoottorina Math&Arts -koulutuslinjan perustamiseen oli silloinen Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara. Kirsi Peltonen kehitti silloin opiskelijoille suunnatun Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin -kurssin, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Esikuvana tälle kurssille on ollut William P. Thurstonin topologian ja geometrian materiaali, josta Thurstonille myönnettiin Fieldsin mitali vuonna 1982. Aalto-yliopiston kurssi Crystal Flowers in Halls of Mirrors koostui luennoista, opiskelijoiden pitämästä päiväkirjoista, viikottaisista harjoituksista, esseistä ja ryhmätyöstä. Opiskelijoiden töistä tehtiin aluksi vuosittainen näyttely Aalto-yliopiston tiloihin, mutta vuonna 2017 näyttely pidettiin tiedekeskus Heurekassa, joka kulki nimellä ”Sensual Mathematics” eli aistillinen matematiikka. Tämä sai huomiota myös lehdistössä. Näyttelyn pitäminen muodostui osaksi kurssin suoritusta. Lisäksi kurssin vierailevina luennoitsijoina oli alan kansainvälisiä nimiä kuten esimerkiksi Daina Taimina Cornellin yliopistosta, origamitaiteilija Paul Jackson ja Thomas Banchoff Brownin yliopistosta. Sisältöjen kasvaessa suureksi, viiden opintopisteen kurssi kasvoi 25 opintopisteen Math&Art –sivuaineohjelmaksi. Mukaan tuli myös joka toinen vuosi pidettävä Shapes in Action – viiden opintopisteen kurssi, josta myös kirja on saanut nimensä.
Kirjan ensimmäinen osio esittelee lähinnä Aalto-yliopistossa toteutettua toimintaa, mutta myös laajemmin Math&Arts -opiskelujen sisältöjä. Ensimmäisessä kappaleessa Kirsi Peltonen antoi historiallisen näkökulman Math&Arts -opintojen kehittymisestä Aalto-yliopistossa. Toisessa kappaleessa Taneli Luotoniemi pohtii matematiikan ja taiteen välistä yhteyttä peilaten sitä Aalto-yliopiston Math&Arts -sivuaineopintoihin. Kolmannessa kappaleessa Paul Gailiunas antaa historiallista perspektiiviä kuinka matemaattiset ideat ovat rikastuttaneet arkkitehtuuria ja taidetta. Martti Raevaara laajentaa näkökulmaa, koskien myös Math&Arts -opetusta Taideteollisessa korkeakoulussa 1990-luvulta lähtien ja opiskelun syntymistä Aalto-yliopistossa silloin, kun Aalto-yliopisto perustettiin vuonna 2010. Samalla Martti käy koulutuspoliittista keskustelua taidekasvatuksen suunnasta Suomessa. Tämä artikkeli samalla antaa oikeutuksen, miksi tämä kirja on julkaistu. Suunnan näyttäjiä ja visionäärejä aina tarvitaan, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään ja ne on hyvä tuoda näkyväksi esimerkiksi painetun kirjan muodossa. Martin visio loistaa kirkkaana tässä kirjassa ja kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Jos kirjan ensimmäisessä osiossa luotiin kokonaiskuvaa Math&Art -opiskeluun historian kautta, perusteltiin olemassaoloa ja luotiin koulutuspoliittista pohjaa, niin toisessa osiossa päästään jo konkretiaan eli kuinka matematiikka muutetaan taiteeksi. Kappaleessa Common ground from symmetries Kirsi Peltonen ja Laura Isoniemi esittelevät Shapes in Action -kurssin töitä, jossa matemaattisin menetelmin eli symmetrialla, peilauksilla, pyörityksillä ja toistuvilla laatoituksilla luodaan säännönmukaisia kuvioita, joita voidaan painaa paperille tai kankaalle. Kappaleessa Crafting from matchematical fantasies Taneli Luotoniemi esittelee yhdensuuntaisia projektiota ja niistä luotuja tikkujen kokoonpanoja, stereograafisia projektioita ja topologisia malleja. Hanne Kekkonen kertoo kappaleessa Crocheting mathematics Möbiuksen nauhasta, solmuista ja Seifert-pinnoista. Nämä matemaattiset ilmiöt on toteutettu virkkaamalla. Tuotokset ovat hienoja taideteoksia, mutta minä aloin pohtia, mihin näitä voisi käyttää? Markus Rissanen tutkii artikkelissa The Mystery of the Often-Sneezing Octopus Myllypuron koulun seinälle toteutettua taideteosta, jossa on 2216 rombista laattaa. Tämä kuvio on painettu myös kirjan kanteen.
Kirjan kolmas osio käsittelee, kuinka digitaalista mediaa voidaan visualisoida. Jeff Weeks antaa artikkelissa Communications conceptions of space and shape ensin kokonaiskuvan, kuinka taide on siirtynyt kuvan ja fyysisten mallien kautta digitaaliseksi. Artikkelissa sivutaan animaatioita, pelejä, simulaatioita ja VR-laseja. Toisessa artikkelissa Recording the Crystal Flowers käydään läpi 3D-mallinnusta ja 3D-tulostusta ja näiden tekniikoiden käyttämistä kristallikukkien luomisessa virtuaalista ja fyysistä näyttelyä varten.
Kirjan neljäs osio tuo näkyväksi Aalto-yliopistossa olevan Math&Arts -opintoihin kuuluvan näyttelyiden järjestämisen. Eri artikkeleissa kerrotaan kuinka matemaattiset ideat muuttuvat taiteeksi ja taide näyttelyksi. Mukana on kuvauksia työpajoista ja opiskelijoiden töistä. Näyttelyissä on ollut esimerkiksi opiskelijoiden töinä Himmeli, Möbius ja rombinen kuutio. Myös Paul Jacksonin origamityöpaja ja Laura Isoniemen painatuspaja saavat oman kappaleensa. Tämän dokumentointi tähän kirjaan on tärkeää, jotta työt ja näyttelyt saavat jatkuvuutta ja tekijät saavat ansaitun kiitoksensa, koska taustalta huokuu näiden töiden ja näyttelyiden eteen tehty suuri työ.
Kirjan viimeinen ja viides osio käsittelee Aalto-yliopiston yhteistyötahoja, niinpä se on nimetty otsakkeella Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Huomionsa saavat Espoon modernin taiteen museo EMMA, tiedekeskus Heureka ja Future Lab -näyttely Shanghaissa Kiinassa, joiden kanssa Aalto-yliopisto on tehnyt yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan kirja antaa hyvän läpileikkauksen, millaista on opiskella Math&Art -sivuaineopintoja Aalto-yliopistossa ja kuinka se näkyy opiskelijoiden töinä ja näyttelyinä ympäristössä ja yhteiskunnassa. Kirjaa voisi suositella kaikille lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneet opiskelusta Aalto-yliopistossa, mutta myös kirja sopii myös arkkitehdeille, matemaatikoille ja suunnittelijoille antamaan yleiskuvan matematiikan ja taiteen välisestä liitosta ja viimeaikaisesta tutkimuksesta Aalto-yliopistossa.
Kirja on englanninkielinen ja keskittyy Aalto-yliopiston Math&Arts opintojen tuotosten esittelyyn ja kirjan ansio on se, että se tekee kaikille näkyväksi Aalto-yliopiston työn tämän aiheen parissa. Ja on hienoa, että tällainen kirja on julkaistu. Kirja sopisi esimerkiksi lahjakirjaksi matemaatikolle, vaikka itse matemaattisia laskukaavoja kirjassa on vähän. Kirja kannattaa lukea, jos haluaa saada kokonaiskuvan mitä tällä saralla on tutkittu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirja antaa paljon käytännön esimerkkejä, vaikka pitää samalla todeta, että kirjasta ei ole suoraan apuja esimerkiksi peruskoulun tai lukion matematiikan opettajalle, jos hän haluaisi pitää STEAM-tunnin omalla oppitunnillansa, jossa hän haluaisi yhdistää matematiikkaa ja taidetta. Tarkkoja ohjeita työpajan pitämiseen omassa koulussa kirja ei anna. Tämä kirja ei ole kurssikirja, eikä opas opettajalle. Sitä varten pitää opettajan osallistua työpajoihin ja luennoille tai etsiä muita soveltavia kirjoja. Mutta ehdottomasti tämä kirja kannattaa lukea, jos haluaa sivistää itseään ja saada on hyvän kokonaiskuvan matematiikan ja taiteen välisestä liitosta, sekä varsinkin Aalto-yliopiston toiminnasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirjassa on paljon valokuvia toteutuneista projekteista, eli kirja voi toimia kuitenkin inspiraation lähteenä omatoimiselle opettajalle tai vaikka yrittäjälle, joka valmistaa käyttötavaroita ja haluaisi niihin mukaan ajatonta matemaattista taidetta.
Lisäys: Artikkelista on korjattu muutama virhe 25.3.2024
