Tutkimuksessa totuus – vai mediaotsikoissa?
Opetusta ja oppimista on tutkittu paljon. Opettajien ja suuren yleisön kannattaa silti olla tarkkana kärkevimpien uutisotsikoiden suhteen. Valtakunnan luotettavimpinakin pidetyt mediat saattavat harhautua ylilyönteihin ja yleistäviin tulkintoihin. Yksi ääriesimerkeistä on ollut keskustelu Aino Saarisen väitöskirjasta [1].
Väitöskirja perustuu kolmeen tutkimukseen, jotka käsittelevät itseohjautuvaa oppimista, digitaalisia oppimismenetelmiä ja varhaiskasvatuksen vaikutusta oppimistuloksiin. Aineistonsa Saarinen on saanut TIMMS-, PISA- ja ECEC-Care (eurooppalainen varhaiskasvatus) -tutkimusten tuloksista. Päätelmänsä hän esittää tieteellisen varovaisesti, esimerkiksi [2] ”jotkut koulujärjestelmän pedagogiset käytännöt, kuten esimerkiksi itseohjautuvien opetusmenetelmien tai digitaalisten oppimateriaalien runsas käyttö näyttivät lisäävän erilaisista taustoista tulevien oppilaiden välisten oppimistulosten varianssia Suomessa”.
Media tarttui Saarisen tutkimuksiin jo ennen väitöskirjaa. Uutisartikkeleissa päätelmät esitettiin varmoina väitteinä kuten esimerkiksi otsikossa Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi [3]. Niissä kritikoitiin koulu-uudistusta pyrkien ”luomaan ennen kaikkea epäluuloisuutta ja epäuskoa käynnissä olevaan koulu-uudistukseen” valheellisilla väitteillä, ”jotka eivät kerta kaikkiaan pidä paikkaansa”[4]. Mediakohusta kertoi Suomen kuvalehti vielä pari vuotta väitöskirjan hyväksymisen jälkeen [5]. Media palasi aiheeseen vielä myöhemminkin [6].
Taustaa ja tuloksia
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään varhaiskasvatuksen, itseohjautuvien opiskelumenetelmien ja digitaalisten oppimisympäristöjen käytön yhteyttä viisitoistavuotiaiden oppimistuloksiin [7]. Laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella varhaiskasvatukseen osallistuminen on yhteydessä parempaan kognitiiviseen kehitykseen 3–8-vuotiailla (esimerkiksi sanavarasto ja numeeriset taidot), mutta yhteys heikkenee, lähes katoaa myöhempinä ikävuosina. Saarisen tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen ei ollut yhteydessä perusopetuksen päättövaiheen oppimistuloksiin, joskin varhaiskasvatukseen osallistuminen näytti hyödyttävän hiukan enemmän korkeasta sosioekonomisesta perhetaustasta tulevia oppilaita.
”Runsas itseohjautuvien strategioiden käyttö oli yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin matematiikassa ja luonnontieteissä” erityisesti riskiryhmissä: pojilla, maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, yksinhuoltajaperheiden ja vähävaraisten perheiden lapsilla. Muita riskitekijöitä olivat äidin matala koulutustaso ja runsaat koulupoissaolot. Yhteys oli sitä vahvempi, mitä useampi riskitekijä oppilaalla oli (kuva). Tulos on yhdenmukainen laajan tutkimuskirjallisuuden kanssa. Saarinen selittää itseohjautuvien menetelmien tehottomuutta perusopetusikäisillä oppilailla aivotutkimuksen löydöksillä ja sillä, että tutkimusten mukaan, esimerkiksi CNT-testillä (Contingency Naming Test) mitattuna, tarkkaavaisuuden kontrolli, toiminnan suunnitelmallisuus ja kognitiivinen joustavuus alkavat vahvistua vasta 14. ikävuodesta eteenpäin ja kypsyvät keskimäärin vasta 20 vuoden iässä.
”Runsas digilaitteiden käyttö koulutyössä oli yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin kaikilla osa-alueilla (matematiikka, lukutaito, luonnontieteet, yhteisöllinen ongelmanratkaisu).” Kuten itseohjautuvien opetusmenetelmienkin kohdalla yhteys oli sitä vahvempi, mitä enemmän oppilaalla oli riskitekijöitä: maahanmuuttajastatus, luokalle jääminen, perheen matala varallisuus, äidin matala koulutustaso, sukupuoli (pojat).
Saarisen väitöskirjan tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että se keskittyy johdonmukaisesti oppimistulosten ja taustatekijöiden yhteyksiin eikä sotkeudu oppimistulosten sisällöllisiin yksityiskohtiin tai yleiseen oppimistulosten tason laskun pohdiskelemiseen niin kuin jotkut selvitykset tekevät [8]. Valtavirrasta se poikkeaa myös asettaessaan kyseenalaiseksi päätelmiä, joita julkisuudessa on esitetty. Edelleen se kiinnittää huomiota aivotutkimuksen ja kehityspsykologian tutkimustuloksiin, joiden merkitystä oppimiselle ei mielestäni ole riittävästi tuotu esille opetussuunnitelmapapereissa. Kaikki kasvatustieteilijät eivät ole olleet kovin ihastuneita Saarisen tapaan esitellä tuloksiaan, mutta opettajalle hänen väitöskirjansa on ajatuksia avartavaa, vaikka paikoin perusteellisuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi työläänpuoleista luettavaa.
Lähteitä ja lisää luettavaa
[1] Saarinen, Aino (2020): Equality in cognitive learning outcomes: the roles of educational practices. Academic dissertation. Helsinki Studies in Education, number 97. https://helda.helsinki.fi/items/a84a8ff6-b286-4f8a-bec5-65ce052702dc
[2] Väitöstiivistelmä: Equality in cognitive learning outcomes : the roles of educational practices. https://helda.helsinki.fi/items/a84a8ff6-b286-4f8a-bec5-65ce052702dc
[3] Malmberg, Katarina: Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi. Helsingin Sanomat, 18.11.2018 https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html
Saavalainen, Heli: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi, väittää tutkimus – Opetushallituksen pääjohtaja ihmettelee tuloksia. Helsingin Sanomat 19.11.2018 https://www.hs.fi/suomi/art-2000005904023.html
[4] Järvilehto, Lauri: Itsessään ansiokkaaseen väitöstutkimukseen perustuva väärinkäsitys uusien oppimismenetelmien toimimattomuudesta on median synnyttämää huuhaata. 11.12.2020 https://ajattelunammattilainen.fi/2020/11/12/itsessaan-ansiokkaaseen-vaitostutkimukseen-perustuva-vaarinkasitys-uusien-oppimismenetelmien-toimimattomuudesta-on-median-synnyttamaa-huuhaata/
[5] Ängeslevä, Päivi (2022): Väärä tulos. Suomen kuvalehti 14.7.2022 https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kun-aino-saarisen-vaitostutkimus-haastoi-koulutusmantrat-professorit-alahtivat-on-moraalitonta-hammentaa-poliitikkoja/
[6] Heini Särkkä (2023): Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt. Ilta-Sanomat 4.3.2023 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html
[7] Saarinen, Aino (2020): Varhaiskasvatuksen ja koulutusstrategioiden yhteys oppimistulosten tasavertaisuuteen. Julkaisematon lektio, PowerPoint-esitys väitöstilaisuudessa.
[8] Esimerkiksi På topp trots nedgång. Valtioneuvoston PISA 15 -julkaisu (2016) osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/pisa15sv.pdf?sequence=3&isAllowed=y
