Norssin nurkalta: Näkökulmia matematiikan arvosanainflaatioon
Matematiikan arvosanainflaatiosta on puhuttu jo pitkään. Dimensiossa 24.1.2024 julkaistussa artikkelissa [1] käsiteltiin peruskoulun matematiikan arvosanoja erityisesti Pisa- ja Karvi-tutkimusten tuoreimpien julkaisujen näkökulmasta. Tiivistetysti arvosanainflaatiossa on kysymys siitä, että matematiikan päättöarvosanojen keskiarvo on ollut trendiltään nouseva, vaikka samanaikaisesti todelliset mitattavissa olevat oppimistulokset ovat laskeneet merkittävästi 2000-luvulla. Vaikka arvosanainflaatiota käsitellään ahkerasti jopa valtakunnan mediassa (mm. Ylen artikkeli [2] aiheesta 31.5.2025), ei liene haitaksi esittää muutamia matemaattisten aineiden opettajien hyvin tuntemia lisänäkökulmia.
Päättöarvosanat ja valtakunnallisen kokeen tulokset
MFKA-Kustannus Oy on tuottanut ansiokkaasti jo vuosikymmenten ajan peruskoulun valtakunnallisia kokeita. Matematiikan kokeet 9. luokille ovat erityisen suosittuja, ja tänäkin vuonna 9. luokan koe oli MFKA:n ilmoituksen mukaan käytössä noin 60 prosentissa maan yläkouluista. Opettajat ilmoittivat eteenpäin 9528 oppilaan arvosanat, joiden perusteella muodostettiin tulosjakauma. [3] Tämän vuoden kokeen arvosanakeskiarvo oli 7, kun taas vuosina 2023 ja 2024 keskiarvo on ollut 6+. Ero peruskoulun matematiikan päättöarvosanoihin on ollut merkittävä – ne ovat pyörineet jo pitkään 7,5:n paremmalla puolella.
Kukin matematiikan opettaja antaa peruskoulun päättöarvosanan virkavastuulla päättöarvioinnin kriteereihin perustuen. Koska erot valtakunnallisen kokeen tulosten ja päättöarvosanojen välillä ovat vuodesta toiseen suuret, muun muassa seuraavat johtopäätökset ovat mahdollisia:
- Opettajien päättöarvioinnissa on kiristämisen varaa
- Päättöarvioinnin kriteereissä on kiristämisen varaa
- Valtakunnalliset kokeet ovat liian vaikeita suhteessa opetussuunnitelmaan
Vaihtoehto c) lienee kauimpana totuudesta: opettajapalautteenkin perusteella koetehtävät seuraavat hyvin opetussuunnitelman vaatimuksia, eivätkä vaikeimmatkaan tehtävät yleensä ylitä tavallisten kokeiden haastavimpien tehtävien vaikeustasoa. Vaihtoehtoja a) tai b) ei ole syytä ilman tarkempaa tutkimista tyrmätä kumpaakaan. Päättöarvioinnin kriteereissä esimerkiksi arvosanan 5 kriteerit ovat verrattain matalat, eikä valtakunnallisessa kokeessa ole välttämättä mahdollista tai mielekästä testata tämän tason osaamista kattavasti. Toisaalta mikään opetussuunnitelmamuutos tai uudistuneet päättöarvioinnin kriteerit eivät selitä kattavasti sitä, miksi opettajat ovat päätyneet antamaan päättöarvosanoiksi aiempaa vähemmän vitosia ja aiempaa enemmän kymppejä – oppimistulosten ollessa samanaikaisesti laskussa.
Päättöarvosanojen keskiarvon kehitys
Karvin oppimistuloksia käsittelevän julkaisun esitysmateriaalissa [4] kiinnitettiin huomiota siihen, että 2000-luvulla matematiikan päättöarvosanojen keskiarvo on noussut 7,4:stä 7,8:aan. Erityisen mielenkiintoista on se, mitä vitosten ja kymppien suhteellisille osuuksille on tapahtunut:
| Vuosi | Arvosanan 5 suhteellinen osuus | Arvosanan 10 suhteellinen osuus |
| 2000 | 9,7 % | 4,9 % |
| 2021 | 3,7 % | 12,9 % |
Tarkat arviointikriteerit ovat melko uusi ilmiö: vuoden 2004 opetussuunnitelmaan tuli hyvän osaamisen (arvosana 8) kuvaus. Nyt käytössä olevassa opetussuunnitelmassa ensimmäiset vuodet mentiin niin ikään hyvän osaamisen kuvauksen avulla, kunnes nykyiset päättöarvioinnin kriteerit tulivat vuonna 2021 voimaan. Vaikuttaakin siltä, että hyvän osaamisen kuvausten aikana hyvää osaamista havaittiin aiempaa enemmän laskeneista oppimistuloksista huolimatta, mutta ovatko aiempaa paljon tarkemmat päättöarvioinnin kriteerit mahtaneet purra arvosanainflaatioon?
Opetushallinnon tilastopalvelun [5] mukaan näin saattaa olla: keväällä 2024 matematiikan päättöarvosanojen keskiarvo oli 7,66 (vrt. pari vuotta aiemmin 7,8), ja täytyy muistaa, että näin suuressa aineistossa yli 0,1-arvosanayksikön lasku parissa vuodessa on jo ihan merkittävä muutos. Vitosten osuus annetuista päättöarvosanoista oli keväällä 2024 jo päälle 6 prosenttia, ja toisaalta kymppien osuus oli laskenut 11 prosentin tuntumaan. On siis mahdollista, että päättöarvioinnin kriteerit ja kenties myös julkisessa keskustelussa esiintynyt puhe arvosanainflaatiosta ovat saaneet opettajat tiukentamaan arviointilinjaansa, mikä lienee hyvin perusteltu muutos.
Alakoulun matematiikan arvosanat
Yläkoulun opettajista moni tiedostaa ilmiön, jossa alakoulusta tulevista oppilaista monet ovat vaikeuksissa lisääntyneen vihkotyöskentelyn, tarkemman välivaiheiden merkitsemisen sekä yleisen vaatimustason kasvun kanssa. Seuraa pettymyksiä, kun arvosanoissa tapahtuu pieni tai joskus hieman suurempikin notkahdus. Toisaalta ennen yläkouluun tuloa oppilaiden matematiikan taidot ovat hyvällä tolalla – ainakin 6. luokan päätteeksi annetavien arvosanojen perusteella. Noin kahdella kolmasosalla on matematiikan arvosanana vähintään 8 keskiarvonkin ollessa komeasti päälle 8. Tämä antaisi 6. luokan kriteerien perusteella luvan odottaa mm. seuraavia taitoja suurimmalta osalta yläkouluun tulevista oppilaista:
- Oppilas käyttää matemaattisia käsitteitä ja oikeita merkintöjä.
- Oppilas hyödyntää kymmenjärjestelmää paikkajärjestelmänä laskutoimituksissa.
- Oppilas osaa käyttää positiivisia rationaalilukuja ja negatiivisia kokonaislukuja laskutoimituksissa.
MFKA tarjoaa myös 6. luokille matematiikan valtakunnallisen kokeen, mutta sitä on pisteyhteenvetojen perusteella hyödynnetty harmittavan vähän viime vuosina. Alakoulun koealueet ovat melkoisen suppeita ja aiheiden käsittely jää usein väkisinkin pinnalliseksi. Niinpä olisikin paikallaan etenkin ennen kiitettävän 6. luokan arvosanan antamista edellyttää hieman laajempaa kokonaisuuksien hallintaa, jota valtakunnallinen koe mittaisi mainiosti.
Kehitysehdotuksia
- Päättöarvioinnin kriteerit ovat mahdollisesti omalta osaltaan tukeneet opettajien hieman kiristynyttä arviointilinjaa. Niiden hyödyntämiseen liittyvää koulutusta kannattaisi edelleen järjestää, minkä lisäksi olisi selvästikin paikallaan saada (tiukahkot) kriteerit arvosanalle 10.
- Valtakunnallisten kokeiden ja niiden pistejakaumien hyödyntäminen voi olla hyvin toimiva keino torjua arvosanainflaatiota. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen niin oman koulun kuin muidenkin kollegoiden kanssa on tärkeää ja järkevää.
- Opetushallitus tuskin tarjoaa opetussuunnitelmaan pohjautuvia kriteeripohjaisia tehtävämalleja tai koepankkeja tulevaisuudessakaan, mutta silti tällaisia selvästikin tarvittaisiin. MAOL ja sen kerhot voisivat olla yksi foorumi tällaisten luomiseen, ja jos kysyntää ja innostusta ilmenisi enemmän, MFKA:kin voisi ottaa maksulliseen tuotetarjontaansa peruskoulun arviointipaketit.
Lähteet:
[1] https://dimensiolehti.fi/mita-pisa-ja-karvi-tutkimukset-kertovat-matematiikan-osaamisesta/
[2] https://yle.fi/a/74-20164849
[3] https://mfka.fi/kategoria/kokeet/valtakunnalliset-kokeet/
[4] https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Webinaari%20141223.pdf
