EGOI-kilpailu houkutteli tyttöjä kisakoodauksen pariin

Ensimmäisen kerran paikan päällä kilpailupaikalla järjestetyt Euroopan tyttöjen tietotekniikkaolympialaiset keräsivät kilpaohjelmoinnista kiinnostuneita tyttöjä Turkin Antalyaan lokakuussa. Kisaajien keskittyessä algoritmeihin ohjaajat kävivät keskusteluja myös siitä, kenelle kilpailun tulisi olla suunnattu, ja kuinka Euroopassa käytävä sota vaikuttaa kilpailun osallistujamaiden valintaan.

EGOI eli Euroopan tyttöjen tietotekniikkaolympialaiset on ensimmäisen kerran vuonna 2021 järjestetty tytöille suunnattu ohjelmointikilpailu. Osallistujat kilpailevat kansainvälisistä tietotekniikan ja Itämeren alueen tietotekniikkaolympialaisista (IOI ja BOI) tutuilla tavoilla ratkomalla algoritmipulmia tavoitteenaan keksiä annettuun tehtävään tehokas ratkaisu ja toteuttaa se virheettömästi kilpailun aikana. Aliedustetuille sukupuolille suunnattuja kansainvälisiä kilpailuja on järjestetty matematiikkapuolella jo vuodesta 2012, ja myös EGOI:n toivotaan tasapainottavan sukupuolijakaumaa yleisissä kilpailuissa.

Suomesta kilpailussa oli mukana kilpailijat Anni Tapionlinna ja Emma Suomalainen sekä ohjaajat Pihla Toivanen ja Ada-Maaria Hyvärinen. Jokainen maa sai tuoda neljä kilpailijaa, mutta vain Anni ja Emma selviytyivät Suomen kisakoodausvalmennuksen ennakkokarsinnasta. Anni on osallistunut EGOI:hin ennenkin ja sai pronssia viime vuoden etänä järjestetystä kilpailusta. Emmalle ohjelmointikisamatka on ensimmäinen.

Perinteiseen tapaan kisamatka sisälsi itse kilpailun lisäksi retkiä paikallisiin kulttuurikohteisiin. Majoitus järjestettiin rantahotellissa, joten osallistujat pääsivät myös uimaan altaissa ja meressä.

Kisaamista maailmanpolitiikan varjossa

Poliittiset tilanteet ovat varjostavat ohjelmointikilpailuja: esimerkiksi Iranin IOI 2017 ei hyväksynyt Israelin joukkueen osallistumista, ja Azerbaidžanin IOI 2019 ei päästänyt Armeniaa mukaan. Tänä vuonna EGOI noudatti IOI:n linjaa Venäjän ja Valkovenäjän joukkueiden suhteen, eli kummastakin maasta sai osallistua neljä yksilökilpailijaa etänä ja ilman maatunnuksia. 

Linjaus ei kuitenkaan ollut varmaankaan järjestäjämaalle Turkille täysin ilmeinen, sillä Turkilla on Euroopan maista hyvät välit Venäjän suhteen. Alkuseremoniassakin joukkueiden esittelyissä kuulutettiin, että mukana on myös “yksilökilpailijoita Venäjältä ja Valkovenäjältä”.  Nykyiset Euroopassa käytävään sotaan liittyvät tapahtumat vahvistavat tunnetta siitä, että maailmanpolitiikka vaikuttaa myös ohjelmointikilpailumaailmassa. 

Poliittisia intressejä ei muutenkaan voi täysin erottaa tiedekilpailutoiminnasta, sillä yksi motivaatio kalliiden kilpailuiden järjestämiselle on järjestäjämaan maakuvan kohottaminen. Onneksi fiksut kilpailijat ovat medialukutaitoisia ja osaavat tarkastella kisajärjestäjien viestintää myös tästä näkökulmasta.

Transtyttöjen ja muunsukupuolisten kisaajien osallistuminen eksplisiittisesti sallittu

EGOI on tyttöjen kilpailu, mutta ketkä lasketaan kilpailun säännöissä tytöiksi? Kysymys ei ole missään määrin hypoteettinen, vaan tänäkin vuonna kilpailuun osallistui ainakin yksi transtaustainen tyttö.

Aikaisemmin EGOI:n säännöissä ei ollut tarkemmin otettu kantaa siihen, miten osallistujien “tyttöys” määritellään. Nyt kaikkien osallistujamaiden yhteinen ohjaajakokous äänesti, että kilpailuun ovat tervetulleita myös transtytöt ja muunsukupuoliset osallistujat. Muunsukupuolisten osallistujien sisällyttämistä perusteltiin sillä, että kilpailun on tarkoitus kannustaa aliedustettuja ryhmiä osallistumaan. Perusteluiden mukaan vaikka jotkut muunsukupuoliset eivät varmaankaan halua osallistua tytöille suunnattuun kilpailuun, osallistuminen tulisi sallia heille, jotka haluavat. Tulevina vuosina tullaan käymään keskustelua myös siitä, tulisiko myös transpojat sisällyttää kilpailuun – he eivät ole tyttöjä, mutta kuuluvat aliedustettuun ryhmään, ja tuntuisi järjettömältä, että transitioituminen veisi esimerkiksi aikaisemmin kilpailuun osallistuneelta seuraavan vuoden osallistumismahdollisuuden.

Ohjaajakokous mietti myös sitä, miten osallistujan kilpailukelpoisuus epäselvässä tapauksessa määritellään. Lopullinen päätösvalta päätettiin antaa EGOI:n kansainväliselle komitealle, mikä on yhtenäisempi linjaus kuin se, että esimerkiksi jokainen järjestäjämaa vuorollaan ottaisi kantaa kilpailijoiden sukupuoleen.

Mitä hyötyä on erillisestä kilpailusta tytöille?

Vasta kahden kisavuoden jälkeen on liian varhaista sanoa, mikä on EGOI:n vaikutus toisten ohjelmointikilpailujen osallistujien sukupuolijakaumaan. Se on kuitenkin selvää, että helppoa kisakoodaavien tyttöjen löytäminen ei ole. Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jonka joukkueessa olisi ollut tilaa useammallekin osallistujalle. Suomen kisakoodausvalmennus ei halunnut lähettää kisaan ketä tahansa tyttöä, joka suostuu tulemaan matkalle mukaan, vaan joukkueeseen pääseminen vaati tiettyä määrää harjoitustehtävien tekemistä. 

Vaikuttaa siltä, että kaikki maat ovat harjoittaneet jonkinlaista valikointia, sillä jokainen kilpailun osallistuja sai edes jonkin verran pisteitä. Ilman algoritmiosaamista se ei olisi mahdollista. Niissä maissa, joissa kilpaohjelmointi on suosittua, tyttöjen löytäminen joukkueeseen on ollut helpompaa, ja EGOI:ta varten on voitu järjestää jopa erillinen karsintakilpailu.

Aliedustettujen ryhmien kannustaminen mukaan erillisen kilpailun avulla ei ole helppoa. EGOI lisäsi kyllä harjoittelun määrää kilpailukelpoisten tyttöjen joukossa: kun porkkanana on mahdollisuus päästä kisamatkalle, tulee harjoiteltua eri tavalla kuin jos voi jo etukäteen arvioida, että oma aika ei riitä vaativampiin kilpailuihin harjoittelemiseen. Toisaalta osallistuminen EGOI:n kaltaiseen kannustuskilpailuun ei välttämättä tunnu ahkerista ja kunnianhimoisista tytöistä yhtä arvokkaalta. Kisaaja saattaa ajatella, että pääsi mukaan vain koska erityissarja oli olemassa – mikä on tietysti totta juuri niiden kisaajien kohdalla, joita matka erityisesti hyödyttää. Jos kaikki EGOI-kisaajat olisivat päässeet vaikkapa IOI-kilpailuun, ei EGOI:ta olisi mitään järkeä järjestää. 

Tästä kannustavuuden paradoksista huolimatta EGOI-kilpailulla on toivoa aliedustettujen ryhmien tukemisessa. Kilpailun ansiosta ahkerasti harjoitelleet osallistujat saavat mahdollisuuden päästä kisamatkalle, mikä on arvo itsessään. Kielistä kiinnostunut Emma esimerkiksi hyödynsi mahdollisuuden päästä puhumaan ruotsia pohjoismaalaisten kisaajien kanssa. Toisaalta tytöille suunnattu kilpailu auttaa muodostamaan tietynlaisen vertaisryhmän: näin paljon on muitakin algoritmeistä kiinnostuneita, en ole ainoa.

EGOI-osallistujien osaamisprofiileja ei ole tutkittu, mutta päällepäin vaikuttaisi siltä, että ne korreloivat muutenkin matemaattisissa aineissa hyvin pärjäävien tyttöjen osaamisprofiilien kanssa, eli osallistujat ovat lahjakkaita matematiikan lisäksi monessa muussakin asiassa. Joukkueiden kokoamisen haasteena ei taidakaan olla se, ettei tyttöjä kiinnostaisi algoritmiikka, vaan se, että heitä kiinnostaa myös moni muu asia. Annille EGOI-matka oli vuoden kuudes tiedekilpailumatka, ja hän tuli Turkkiin suoraan Sveitsistä First Global -robottikilpailusta. Emman aikaa taas vievät taideharrastukset, kuten ilmaisutaidelukion kunnianhimoinen näytelmäproduktio.

Ensi vuoden EGOI järjestetään Ruotsin Lundissa. Myös ensi vuonna harjoittelemaan valmiilla kilpailukelpoisilla nuorilla on hyvät mahdollisuudet päästä Suomen joukkueeseen. Suomessa kilpailun osallistujat valitaan Datatähti-valmennustehtävien ratkomisen perusteella siten, että jos minimissään vaaditun tehtävämäärän tehneitä on enemmän kuin neljä, eniten tehtäviä tehneet valitaan mukaan joukkueeseen. Kilpajoukkueeseen pääsystä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Antti Laaksoseen (ahslaaks@cs.helsinki.fi).

Sukupuolesta riippumatta kaikkien kilpaohjelmointivalmennuksesta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös 31.10.-13.11. käynnissä oleva Datatähti-alkukilpailu.

Artikkelin kuvat: Pihla Toivanen