Hyvät Luma-seminaariin osallistujat!
Kansallinen Luma-strategia pyrkii turvaamaan laadukkaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen ja koulutuksen kehittämisen toimenpiteet. Lyhenne LUMATE nostaa esiin myös tekniikan ja teknologian.
Vastuutahot, jotka ovat sitoutuneet strategian tavoitteiden saavuttamiseen, ovat mielestäni unohtaneet käytännön toimenpiteet tai ainakin osan niistä, myös rahoituksen. Koulutuksesta on leikattu miljardeja ja sitä tuetaan miljoonilla. Suuria lukuja hallitsevat tietävät, että tässä on suuri ristiriita.
Laadukas opetus ja sen kehittäminen vaatii päteviä opettajia. Suomessa on toki maailman parhaat opettajat, mutta yhteiskunnan ja koulun jatkuvassa muutoksessa paraskin koulutus vanhenee ja täydennyskoulutus on meille kaikille tarpeellista. Kaikilla opettajilla on siis oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan.
Kuitenkin opettajien maksuttoman täydennyskoulutuksen rahoituksesta ollaan leikkaamassa, mikä vaikeuttaa opettajien osaamisen kehittämistä ja luo eriarvoisuutta kuntien ja koulutuksen järjestäjien välille. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin ja jatkuvaa oppimista vaikeutetaan.
MAOL liittona on tarjonnut jäsenilleen ja OPH:n tuella kaikille matemaattisten aineiden opettajille laadukasta täydennyskoulutusta niin opetussuunnitelmauudistukseen, digitaalisuuteen kuin ohjelmointiinkin liittyen. Meillä on tieto siitä, millaista koulutusta kentällä tarvitaan, ja yhteydet osaaviin kouluttajiin. Monet kunnat ovat kuitenkin päättäneet järjestää omaa koulutusta, ja näin muiden koulutusten Veso-korvaavuuskelpoisuus on merkittävästi pienentynyt. On epäreilua vaatia, että koulu-uudistusten osalta opettajat kouluttautuvat omalla ajalla.
Strategian tavoitteena on myös nostaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen taso 2000-luvun alun tasolle lisäämällä opetuksen ja tuen resursseja niin, että ainakin perustaitojen hallinta varmistetaan kaikille.
Koulutuksen eriarvoistuminen sotii hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina pidettyä mahdollisuuksien tasa-arvoa vastaan. Asiaa voidaan lähestyä myös puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. Peruskoulutuksen laadun heikentyessä toiselle asteelle pääsevien ja siellä pärjäävien opiskelijoiden määrä laskee. Tämä vähentää yrityksille tarjolla olevan koulutetun työvoiman määrää.
Pelkästään ammattitaitoisia teknologiaosaajia tarvitaan 130 000 seuraavien vuosien aikana.
Tässä kuussa julkaistussa TIMMS2023-tutkimuksessa todetaan, että kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on vielä hyvällä tasolla, vaikka osaaminen on laskenut jonkin verran. Osaamistason lasku näkyy erityisesti luonnontieteiden osaamisessa. Vaikka muutokset ovat pieniä, lasku on voimakkainta kaikista heikoimmilla osaajilla. Erityisen huolestuttavaa on heikkojen osaajien entistä heikompi suoriutuminen. Heikompien oppilaiden tukemiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota.
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt vaativat riittävän pieniä opetusryhmiä, jakotunteja ja oppilaiden tuen tarpeen huomioimista sekä ryhmäkoossa että opettajien, erityisopettajien ja avustajien määrässä.
Erilaisissa pienryhmissä opiskelun tulisi olla mahdollista aina, kun se on oppilaan oppimisen edun mukaista. Opetuksen järjestäjällä tulisi olla mahdollisuudet suunnitella etukäteen ryhmäkohtaisia tukimuotoja kaikkiin perusopetuksen ryhmiin siten, että niiden toteuttaminen on oppilaiden tarpeiden mukaan mahdollista läpi lukuvuoden. Tämän toteuttamiseen kunnat tarvitsisivat taloudellista tukea.
Suomi tarvitsee myös huippuosaajia. Toimenpidelistalta löytyykin tiedekilpailutoiminta, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia eri-ikäisille oppijoille esitellä omaa osaamistaan. Kilpailuihin osallistuminen tukee monitieteistä ja innovatiivista matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja kiinnostusta.
Kansallisissa Maolin koordinoimissa Neljän tieteen kisoissa parhaiten loppukilpailuissa pärjänneet opiskelijat kutsutaan olympiavalmennukseen. Heistä valitaan Suomen olympiajoukkue, joka lähtee edustamaan Suomea kansainvälisiin tiedeolympialaisiin.
Tänä vuonna matematiikkaolympialaisissa saimme hopeamitalin, pronssimitalin, kunniamaininnan sekä eurooppalaiselle tytölle annettavan erikoispalkinnon.
Euroopan fysiikkaolympialaisissa Suomi sai hopea- ja pronssimitalin sekä kemiaolympialaisissa pronssimitalin ja kunniamaininnan. Tulos oli Suomen paras yli kymmeneen vuoteen.
Tiedeolympiatoiminnan rahoitus on kuitenkin lähes joka vuosi riittämätön. On epäreilua sekä valmentajia että valmennettavia kohtaan, ettei rahoitus ole riittävää ja jatkuvaa, jotta valmennus ja kilpailutoiminta voitaisiin suunnitella huolella. Koska kyse on koulutuksen kokonaisrahoituksen kannalta varsin pienestä summasta, tulisi tilanne korjata välittömästi. Kiitokseni tuesta ensi vuodelle, 100 000 € hallituksen joululahjavaroista. Se kattaa noin kolmasosan kaikkien aineiden tiedeolympiatoiminnan kokonaiskuluista.
Opetuksen ja koulutuksen kehittämisen toimenpiteiden tavoitteessa kohtana 21: “Kartoitetaan teknologiaopetuksen sekä ohjelmoinnin ja algoritmisen ajattelun opetuksen tilanne perusopetuksessa ja laaditaan sen pohjalta ehdotuksia opetuksen vahvistamiseksi.”
Algoritminen ajattelu on perustavanlaatuinen ajattelun taito, kyky ajatella abstraktisti sekä pilkkoa ongelma pieniin, ratkaistavissa oleviin osiin, jotka yhdessä muodostavat lopullisen ratkaisun. Taitoa ratkaista ongelmia ja laatia vaiheittaisia ohjeita tarvitaan monessa muussakin yhteydessä kuin ohjelmoinnissa. Algoritminen ajattelu ei siis ole tietokoneen kaltaista ajattelua, vaan ongelmien ratkaisua luovasti, tehokasta ja riittävän hyvää ratkaisua etsien.
Yhteiskuntamme on digitalisoitunut, mutta koulutuksen näkökulmasta laadukasta tieto- ja viestintäteknistä opetusta saa vain valinnaiskursseilla, joita pitävät tietoteknisiä opintoja riittävästi opiskelleet opettajat. Opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden mukaan: “Oppilaiden käsitys eri laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttö- ja toimintalogiikasta syvenee. Oppilaita ohjataan turvalliseen ja eettisesti kestävään tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.” Tätä tulisi meidän kaikkien opettajien osata toteuttaa jokaisessa oppiaineessa jokaisella vuosiluokalla, koska kyse on laaja-alaisen osaamisen tavoitteista.
Ennen kuin tähdätään teknologiaopetukseen, olisiko paikallaan turvata perustaitojen osaaminen lisäämällä tuntijakoon ainakin yksi tunti tietoteknisiä oppisisältöjä. Asia on tärkeä ja sillä on kiire, onhan kyse kansalaistaidosta, myös niiden osalta, joiden kotona ei ole mahdollista harjoitella näitä taitoja. Mielestäni jokaisella nuorella tulisi olla oikeus saada laadukasta opetusta myös tietoteknisten taitojen osalta, millä nimellä uutta oppiainekokonaisuutta tulisikaan nykypäivänä kutsua. Vasta silloin oppilaan oikeus digitaalisen osaamisen kehittymisestä yhtenäisenä polkuna toteutuu: käytön alkeista aina teknologiaan ja tekoälyyn.
Luma-yhteisö tekee hienoa työtä. Kiitos, että MAOL saa olla osana tätä kehitystä. Henkilökohtainen kiitos myös Maija Akselalle hyvästä työstä Luma-aineiden arvostuksen lisäämiseksi.
Suomi on hyvä maa, kunhan pidämme huolen siitä, että tulevatkin sukupolvet saavat kokea omakseen maailman parhaan koululaitoksen. Kiitos!
Tämä MAOL ry:n puheenvuoro on esitetty tilaisuudessa: Yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen – Kansallinen LUMA-seminaari 17.12.2024
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
