Ikä on vain luku – tässä tapauksessa 80 vuotta
Dimensiolehden kantava voima Hannu Korhonen on monelle tuttu nimenä juttujen lopussa, mutta harva nuoremman polven opettajista tietää, mitä nimen takaa löytyy. Tutustutaanpa vähän tämän seitsemää kieltä taitavan kolmen lapsen isän ja kuuden lapsen isoisän ajatuksiin Hannun 80-vuotispäivien läheisyydessä.
Harva matemaattisten aineiden osaaja ja opettaja on ehtinyt elämässään jo tähän mennessä niin paljon kuin Hannu. Harvalta olen itse oppinut niin paljon kuin häneltä vuosien varrella tehdessämme aikanaan yhdessä peruskoulun matematiikkakilpailujen tehtäviä tai pohtiessamme matemaattisten aineiden opettamisen asioita eri organisaatioissa toimiessamme. Dimensio-juttuja kirjoitellessani tiedän aina saavani Hannulta hyviä ja asiaa eteenpäin vieviä parannusideoita ja rehellistä palautetta.
Pelkästään Dimensio-lehdestä löytyy kymmeniä hänen kirjoittamiaan artikkeleita, joiden aiheet ovat hyvin moninaisia. Yritin listata niitä lähdeluetteloon, mutta urakka tuntui aivan mahdottomalta, juttuja on niin paljon (noin 140 juttua) ja ne ovat niin kiinnostavia, että etsintätyön lomassa unohtuu jatkuvasti myös lukemaan. Ja kyse on vain digitaalisen lehden artikkeleista. Nuoremmille tiedoksi, että aiemmin Dimensio ilmestyi painettuna, ja jo painetuissa lehdissä Hannu Korhosen kirjoittamien artikkelien määrä on valtava. Dimensiolehdellä on myös edeltäjiä, Matemaattisten aineiden aikakauskirja (MAA) ja oppilaille suunnattu Funktio-lehti. Painetussa Dimensiossa ja MAA-lehdessä Hannun artikkeleita on noin 270, Funktiossa reilut kolmekymmentä. Näiden lisäksi Hannu Korhosen kirjoittamien artikkelien määrä muissa julkaisuissa on mykistävä.
Funktio-lehdestä pari sanaa. Funktio kului aikanaan käsissä paitsi kiinnostavien artikkelien takia myös siksi, että sen saattoi antaa oppilaille eriyttävänä materiaalina sekä nopeasti että hitaammin eteneville. Ehkäpä MAOL joskus voisi digitoida Funktio-lehtien artikkeleita, niistä voisi olla iso hyöty opetuksessa edelleen? Ajan hammas ei ole purrut läheskään kaikkiin juttuihin. Ohessa pari esimerkkiä lehden tarjonnasta. Sopisivat materiaaliksi edelleen.
Mutta palataanpa varsinaiseen asiaan. Tätä juttua varten sain kunnian esittää Hannulle muutamia kysymyksiä hänen ajatuksistaan ja tähänastisesta urastaan. Keskitytään niihin seuraavaksi.
Se, miten kehityt ihmisenä, koituu myös oppilaittesi hyödyksi
Kerro lyhyesti itsestäsi ja urastasi.
- Kysyttäessä olen usein esitellyt itseni opetusalan sekatyöläiseksi, sillä olen työskennellyt useammanlaisissa tehtävissä: opettajana, opettajankouluttajana, tutkimus- ja kehittämistyössä sekä virkamiehenä; tehnyt joskus jopa kahta erilaista työtä rinnakkain. Olen ollut opettajana neljässä eri koulussa, tutkijana kahdessa yliopistossa ja virkamiehenä Opetushallituksessa. Sivutöinäni olen ollut mukana opettajien täydennyskoulutuksessa, opetussuunnitelmaryhmissä ja oppikirjatyössä. Tämä on sopinut minulle hyvin, sillä olen mielelläni hakeutunut sellaisiin töihin, joissa on ollut kyse uuden aloittamisesta ilman valmista mallia.
Tämä on vaatimaton kuvaus siitä moninaisuudesta, johon törmäsin moneen otteeseen. Moni voisi paukutella henkseleitä pelkästään yhdellä noista tehtävistä.
Mikä sai sinut aikanaan kiinnostumaan matematiikasta?
- Matematiikasta en ehkä ole ollut kiinnostunut sanan varsinaisessa merkityksessä kuin vasta eläkevuosina, enemmänkin matemaattisten aineiden opettamisesta. Sekatyöläisenä pidän itseäni siksikin, että vakinaiset opettajanvirkani ovat olleet kolmen aineen virkoja, viimeinen jopa peruskoulun ja lukion yhteinen, lisäksi olen opettanut tietotekniikkaakin. Opettamisessakaan en ole ollut niinkään kiinnostunut opetettavista aineista, vaan työskentelemisestä oppilaiden kanssa, olivatpa he 11-vuotiaita peruskoululaisia tai kahdeksankymppisiä senioreita.
Tässä kohden lukija voi havahtua pohtimaan omaa työtään. Olenko minä tai oletko sinä kiinnostunut opetettavasta aineesta vai sen sisällön opettamisesta? Tiedon jakamisesta nuorille?
Miten matematiikan opetus on muuttunut vuosikymmenten myötä?
- Se on mullistunut täydellisesti. Kansakoulussa ollessani opeteltiin ulkoa kertotauluja ja samantapainen meno jatkui osin oppikoulussa ja vielä yliopistossakin. Toiminnalliset opetusmenetelmät lähtevät ihan toisesta päästä: ymmärtämisestä. Niitä sain oppia erityisesti Varga-Neményi-yhdistyksen kursseilla, Matikkamaa–toiminnassa, didaktisen fysiikan koulutuksessa ja Geogebran ensimmäisen version suomentamisen yhteydessä vielä opetusurani loppupuolella.
Matikkamaat olivat pedagogisia keskuksia, joissa kehitettiin matematiikan opetusta. Monet Matikkamaista järjestivät myös koulutusta opettajille. Ainakin Espoon matikkamaan sivut ovat edelleen olemassa.
Millaisena näet kilpailujen roolin matematiikan opetuksessa?
- Kilpailuilla on opetuksessa sama opetusta elävöittävä merkitys kuin millä tahansa toiminnalla, joka tuo vaihtelua tavanomaiseen tunti tunnilta etenevää rutiiniin. Erityisen mukavana olen kokenut sellaiset kilpailut, joihin koko opetusryhmä voi osallistua, esimerkiksi KappAbel-kilpailu (nykyään UngeAbel). Erityisen suuri merkitys kansallisilla neljän tieteen kisoilla ja kansainvälisellä tiedekilpailutoiminnalla on kaikkein parhaille oppilaille, joille tavallinen matematiikanopetus ei yleensä anna minkäänlaisia älyllisiä haasteita.
Olet aktiivinen kirjoittaja. Mikä saa sinut kiinnostumaan ja kehittelemään jatkuvasti uusia kiinnostavia artikkelien aiheita?
- Työssäoloaikanani kirjoittelin opetuskokemuksistani ja esittelin lukemiani matemaattisiin aineisiin liittyviä kirjoja Matemaattisen aineiden aikakauskirjassa. Erityinen kirjoittamisjakso oli osallistuminen MAOLin oppilaslehden Funktion tekemiseen 1980-luvulla. Fysiikan laudaturtyö tämän vuosituhannen alussa oli myös enemmän uutta opettava kirjoitustyö kuin varsinainen opinnäyte. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeellä ollessani olen kirjoittanut Dimensioon useimmiten sellaisista aiheista, joista kirjoittaessani tunnen oppivani jotain uutta tai joissa on jotain aivoja virkistävää ongelmanratkaisuntynkää. Toinen, ihan erilainen kirjoitusalue ovat sukututkimusjutut; tiedonhalusta niidenkin kirjoitusten aiheet syntyvät.
Matematiikka ja pulmatehtävät liitetään usein toisiinsa. Millaisena näet pulmatehtävien roolin matematiikan opetuksessa?
- Tämä on hyvä kysymys. Ensin täytyy kyllä pohtia, mitä pulmatehtävällä tarkoitetaan. Ainakin kahdenlaisia olen käyttänyt omassa opetuksessani: oppilaiden itsensä keksimiä tehtäviä opetettavasta aiheesta ja opettajan esittämiä, täysin opetettavaan aiheeseen liittymättömiä tehtäviä. Molemmilla, mutta erityisesti jälkimmäisillä, on se tärkeä tehtävä, että yhtäältä ne katkaisevat tunnista toiseen samanlaisena toistuvan rutiininomaisen työskentelyn ja toisaalta näyttävät, että matematiikka ei ole vain pelkkää mallinmukaista laskemista. Vielä erilaisia ovat Dimension pulmasivut, joita opettaja voi käyttää omaksi virkistyksekseen tai viedä niitä oppitunneilleen.
Lukijalle jää pohdittavaksi oheisen pulman ratkaisu. Onko se aina sama?
Mitä MAOL voi tehdä matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja matemaattisten aineiden opettajien työn edistämiseksi?
- MAOL on matemaattisten aineiden opetuksen lipunkantaja. Sillä on ainakin neljä erilaista tehtävää. Yhtäältä matemaattisten aineiden sivistyksellisen merkityksen esille tuominen ja toisaalta innostuksenhengen luominen matemaattisten aineiden opettajiin ja sitä kautta oppilaisiin. Kolmanneksi kunkin yksittäisen opettajan rohkaiseminen oman opetuksensa kehittämiseen ja omien ideoiden esille tuomiseen (paikallismediassa, sosiaalisessa mediassa ja tämän Dimensio-lehden kautta). Neljänneksi MAOLin ja sen paikalliskerhojen järjestämät koulutustilaisuudet ovat tärkeitä opettajan ammattiosaamisen ylläpitämisen kannalta.
Mitä muuta harrastat matemaattisen kirjoittamisen lisäksi?
- Luen (enemmän kuin sata kirjaa vuodessa), pelaan koripalloa (jatkuu vielä yli kahdeksankymppisenäkin muiden vanhojen ukkojen kanssa), osallistun sukuseuratoimintaan (vastuutehtävät olen onnistunut jättämään nuoremmille, mutta sukututkimusjuttuja kirjoitan edelleen), hoidan puutarhaa (pihalla on peruna- ja vihannesmaa erikoisuuksina saksankirveli ja mäkimeirami, marjapensaita, omena-, luumu- ja kirsikkapuita, tomaattisäkkejä kodin eteläseinustalla), kerään metsämarjoja ja -sieniä, pohdiskelen matemaattisia ongelmia. Parhaista syntyy sitten juttuja Dimensioon ja joskus Matematiikkalehti Solmuunkin.
Moni nuori lukija saattaa miettiä uraansa hyvinkin pitkälle eteenpäin tai siltä ainakin kuulostaa, kun lukee mediasta ahdistuksesta, joka syntyy siitä ettei tiedä koko elämää eteenpäin. Hannu Korhosen esimerkki kannustaa älylliseen uteliaisuuteen, yhteistyöhön ja uusiin haasteisiin tarttumiseen iästä riippumatta. Koko uraa ei tarvitse tietää ennalta, riittää, että on aidosti kiinnostunut monenlaisista asioista. Silloin tulee vastaan kiinnostavia työtilaisuuksiakin. Alla olevat vinkit, jotka Hannu jakoi meidän kaikkien kanssa, kannattaa lukea ja laittaa oman mielen seinätauluksi.
Minkä neuvon antaisit uransa alussa olevalle matemaattisten aineiden opettajalle?
- Hyviä neuvoja on vaikea antaa, sillä opettajana voi menestyä hyvin monella eri tavalla toimien.
- Ole oma itsesi.
- Pidä huolta fyysisestä ja henkisestä jaksamisestasi ja terveydestäsi.
- Hakeudu yhteistyöhön sekä oman koulusi ja kuntasi opettajien kanssa että laajempiin yhteisöihin kuten MAOLiin jms.
- Pidä yllä ainakin yhtä harrastusta, jossa olet parempi kuin keskimääräinen kaduntallaaja.
- Älä kuvittele olevasi valmis, vaan hae jatkuvasti uusia oppeja koulutustilaisuuksista ja verkon keskusteluryhmistä.
- Jos vain aikaa riittää, lue paljon sekä oppiaineittesi sisältöihin liittyvää että muutakin kirjallisuutta.
- Se, miten kehityt ihmisenä, koituu myös oppilaittesi hyödyksi.
Huomionosoituksia
MAOLin kultainen ansiomerkki 2005
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön opettajapalkinto 2005
Tarton yliopiston Gerhard Rägo -mitali 2010
Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuran kunniajäsenyys 2016
GeoGebra Ambassador Badge 2022
Lisää luettavaa
Fysiikan alaan kuuluvista käsityksistä Kiinan vanhassa kulttuurissa
Korhonen, Hannu: Matematiikan historian henkilöhahmoja. MFKA-Kustannus Oy, 1995.
Kirjoja ja kirjasarjoja, joissa Hannu on ollut yhtenä kirjoittajana, on noin kolmekymmentä.
Matemaattis-luonnontieteellisten artikkelien kokonaismäärä lienee lähellä viittäsataa. Jokainen pääsee tutustumaan uudempiin laittamalla Dimensio-lehden hakusanaksi Hannu Korhonen.
Uusiakin artikkeleita Hannu Korhoselta on tulossa, pysy kanavalla.
