Inspiraatiota Australiasta!

Matematiikan opetuksen kansalliskomitea (FiCMI) on osa kansainvälistä matematiikan opetuksen komiteaa (International Commission on Mathematical Instruction, ICMI). Nelivuosittain järjestetään ICMI:n yleiskokous ja ICME-konferenssi (International Congress on Mathematical Education), joiden keskeisin tehtävä on edistää kansainvälistä yhteistyötä ja ymmärrystä matematiikan opetukseen ja oppimiseen liittyen. Tässä kolumnissa tehdään muutama nosto konferenssin sisällöstä. Erityisesti esitellään järjestäjämaa Australian matematiikan opetuksen ajankohtaisia teemoja ja rinnastetaan niitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisään loppuun myös linkkejä mielenkiintoisiin julkaisuihin, joista opettajat ja tutkijat voivat poimia ideoita ja inspiraatiota omaan työhönsä.

Kesällä on perinteisesti aikaa inspiroitua uusista asioista. Tänä kesänä inspiraatiota oli tarjolla nelivuosittain järjestettävässä kansainvälisessä ICME-konferenssissa. Talvisessa Sydneyssä heinäkuussa järjestetty konferenssi kokosi yhteen 2300 matematiikan opetuksesta ja oppimisesta kiinnostunutta opettajaa ja tutkijaa 92 maasta. Konferenssin teemana oli Tule, ja tule lasketuksi (Come and be counted). Konferenssi tarjosi motivoivan ja laaja-alaisen ohjelman, joka kattoi aiheet ongelmanratkaisusta, kulttuurista, kielestä ja etiikasta matematiikan oppimisessa matematiikan oppimisen tutkimukseen varhaislapsuudesta yliopistotasolle. Uusien ajattelutapojen ja näkökulmien herättelyn lisäksi osallistujilla oli erinomainen mahdollisuus verkostoitua erimaalaisten opettajien ja tutkijoiden kanssa.

Konferenssin keskusteluissa nousi esiin hyvin monta suomalaisillekin tuttua teemaa ja näkökulmaa. Esimerkkinä voisi nostaa australialaisten nuorten alhaisen kiinnostuksen matematiikkaa kohtaan. Suomalaiset nuoret arvostavat kyllä matematiikkaa (Metsämuuronen & Nousiainen, 2021), mutta matematiikasta pitäminen on kansainvälisesti verrattuna maailman alhaisinta (Mullis et al., 2020). Australiassa nuorten kiinnostuksen puute matematiikkaa kohtaan näkyy muun muassa lukiossa edistyneemmän matematiikan valitsevien alhaisessa, ja edelleen laskevassa, määrässä (27 %). Suomessa tilanne on huomattavasti parempi: pitkän matematiikan valitsee noin puolet lukiolaisista (Opetushallitus, 2022). Molemmissa maissa huolta herättää kuitenkin kolmannen asteen opintovalinnat, joissa matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan opiskelijoiksi hakeutuvia on yhä vähemmän. Suomessa erityisesti matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut jopa 40 % 2010-luvulla (Moilanen & Neittaanmäki, 2021). Tämä näkyy jo joissain kouluissa epäpätevien matemaattisten aineiden opettajien palkkaamisessa, sillä päteviä hakijoita ei ole.

Siinä missä Suomessa ollaan vasta huolestuneita matematiikan ja luonnontieteiden opettajien riittävyydestä tulevaisuudessa, Australiassa päteviä matematiikan opettajia ei enää ole riittävästi. Vuonna 2021 matematiikkaa toisella asteella opettavista jopa 40 %:lla ei ollut pätevyyttä opettaa matematiikkaa (Australian Institute for Teaching and School Leadership [AITSL], 2021). Huolena on opetuksen tason laskeminen. Tästä syystä maassa on toteutettu useita täydennyskoulutusprojekteja, joissa opettajat voivat suorittaa opettajapätevyyden matematiikkaan. Suomessa opettajapula on suurin varhaiskasvatuksessa, jossa viime vuosina on lisätty koulutuspaikkoja ja tarjottu työn ohessa toteutettavia varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyteen tähtääviä täydennyskoulutuksia. Matematiikan ja luonnontieteiden opettajien kohdalla tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu, sillä jo nykyisiä koulutuspaikkoja on monissa yliopistoissa vaikea täyttää. 

Opettajien täydennyskoulutus oli teemana useissa esityksissä myös laajemmin. Usein ammattitaitoa kehitettiin projektiluontoisesti. Toimiviksi keinoiksi raportoitiin muun muassa vertaismentorointi luokassa ja asiantuntijaopettajien käyttö tiedon levittäjinä. Suomessa opettajien täydennyskoulutukselle on annettu hyvin vähän tilaa ja resursseja. Systemaattinen ammatissa kehittyminen on jätetty yksittäisten opettajien harteille. Erityisen huolettavan tilanteesta tekee aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen, joka vaikeuttaa edelleen opettajien mahdollisuuksia kehittyä työssään. Kysymys kuuluu, miten jo nyt kiireiseen opettajatyöhön voitaisiin sisällyttää mahdollisuus lisäkouluttautumiseen, jotta opettajien ammattitaitoa ja hyvinvointia voitaisiin edistää systemaattisesti?

Vaikka useat puheenvuorot konferenssissa nostivat esiin haasteita matematiikan oppimisessa ja opettamisessa, toivat ne esiin myös erilaisia tapoja kohdata näitä haasteita. Yksi erityisen inspiroiva, ja australialaisille ajankohtainen teema on alkuperäiskansojen tunnustaminen. Australiassa kansallinen tavoite on nostaa kunnioitusta alkuperäiskansojen maita, ihmisiä ja kulttuureja kohtaan. Opetussuunnitelmatasolla nämä kolme näkökulmaa on nostettu keskeisiksi poikkitavoitteiksi (Cross-curriculum Priorities; Australian Curriculum, Assessment and Reporting Authority [ACARA], 2022), jotka koskevat jokaisen aineen opetusta koulussa.

Matematiikassa alkuperäiskansojen tekeminen näkyväksi voidaan toteuttaa muun muassa kieleen ja erilaisiin ajattelutapoihin tutustumalla. Esimerkiksi useissa alkuperäiskielissä lukusanoja on vain muutama: yksi, kaksi, kolme ja monta. Joillain kulttuureilla voi olla vuodenaikoja neljän sijasta kuusi. Tutustumalla erilaisiin kieliin ja kulttuureihin voi rikastuttaa matematiikan opetusta myös suomalaisissa yhä moninaistuvissa koululuokissa. Yksinkertainen kysymys lukusanojen rakenteesta eri kielissä ja kulttuureissa voi viedä mielenkiintoisiin ja tietoa rikastuttaviin keskusteluihin. Australiassa kansallisen opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tueksi on kehitetty FIRST-viitekehys (ACARA, 2024). Viitekehys auttaa opettajia ja kouluja olemaan yhteydessä paikallisiin alkuperäisyhteisöihin ja tuomaan heidän kulttuuriaan konkreettisesti näkyväksi opetuksessa. Tätä työkalua voisi käyttää apuna myös suomalaisissa koululuokissa.

Konferenssissa esiteltiin useita erilaisia resursseja, joiden avulla australialaisten alkuperäiskansojen kieltä ja kulttuuria tehtiin näkyviksi eri aineiden oppitunneilla. Alla on muutama linkki joihinkin näistä resursseista rikastuttamaan myös suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden oppimista eri kouluasteilla.

• Australian matematiikan opettajien yhdistyksen alkuperäiskansoihin liittyvää materiaalia opettajille: https://aamt.edu.au/teachers/resources/naidoc-week/ 
• Matematiikkaa ja alkuperäiskansojen taidetta yhdistävä projekti Reclaim the Void: https://www.reclaimthevoid.com.au/ 
• Tasmanian alkuperäiskansojen kulttuurisisältöä eri oppiaineisiin ja eri luokka-asteille tarjoaa The Orb -sivusto: https://www.theorb.tas.gov.au/  

Seuraava ICME-konferenssi järjestetään Prahassa heinäkuussa 2028. Toivottavasti näemme siellä runsaan ja moninaisen joukon suomalaisia opettajia ja tutkijoita inspiroitumassa ja oppimassa uutta! Sitä ennen voit tutustua mielenkiintoisiin konferenssista kerättyihin sisältöihin alla olevien linkkien kautta.

• Australialaisia opetusresursseja ja ammatillista oppimista matematiikassa esi- ja luokanopettajille: https://resolve.edu.au/ 
• Nykymatematiikan resursseja toisen asteen opettajille The Klein -projektista: https://www.mathunion.org/icmi/activities/klein-project/activities/klein-project
  • Esimerkkejä tehtävistä: http://blog.kleinproject.org/ 
  • Ruotsin Klein dagarna -materiaalia: https://www.kleindagarna.se/ 
  • Suomen Integraalipäivät -materiaalia: https://blogs.helsinki.fi/integraalipaivat/  
• Avoimesti luettava kokoelma tieteellisiä teemajulkaisuja ICMI Studies -sarjasta: https://www.springer.com/series/6351
  • Esimerkkejä teemajulkaisuista:
    • Kokonaisluvut alkuopetuksessa: https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-63555-2
    • Kielten monimuotoisuus matematiikan opetuksessa: https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-14511-2 
    • Tehtäväsuunnittelu matematiikan opetuksessa: https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-09629-2
• Hans Freudenthal -palkinnon voittajan juhlaluento: https://icme15.org/freudenthal-awardee-lecture/
  • Palkinto annetaan tutkijalle, joka on käynnistänyt vaikuttavan tutkimusohjelman, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia matematiikan koulutuksen tiedeyhteisöön. 
• Karttasovellus, joka tarjoaa esimerkiksi mittaamiseen helppoja työkaluja: https://soar.earth 

Kirjoittaja on matematiikan didaktiikan yliopistolehtori Helsingin yliopistossa. Hän edustaa Matematiikan opetuksen kansalliskomitean hallituksessa Helsingin yliopistoa ja Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuraa.

Lähteet

ACARA. (2024). FIRST framework. https://v9.australiancurriculum.edu.au/resources/aboriginal-and-torres-strait-islander-histories-and-cultures/first-framework 

ACARA. (2022). Cross-curriculum priorities. https://v9.australiancurriculum.edu.au/downloads/cross-curriculum-priorities 

AITSL. (2021). Australian teacher workforce data: National teacher workforce characteristics report. https://www.aitsl.edu.au/research/australian-teacher-workforce-data/atwdreports 

Metsämuuronen, J., & Nousiainen, S. (2021). Matematiikkaa Covid-19-pandemian varjossa: Matematiikan osaaminen 9. luokan lopussa keväällä 2021. Julkaisut 27:2021. Kansallinen Koulutuksen Arviointikeskus.

Moilanen, H., & Neittaanmäki, P. (2021). Matematiikan, fysiikan ja kemian maisteritutkinnot ja auskultointi 2010-luvulla. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja, 91. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8972-9 

Mullis, I. V. S., Martin, M. O., Foy, P., Kelly, D. L., & Fishbein, B. (2020). TIMSS 2019 international results in mathematics and science. Boston College, TIMSS & PIRLS International Study Center.

Opetushallitus. (19.5.2022). Luupin alla: Lukiolaisten matematiikan ainevalinnat vuosina 2010–2021. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/luupin-alla-lukiolaisten-matematiikan-ainevalinnat-vuosina-2010-2021