Kemiaa ja fysiikkaa tarvitaan kestävän maailman rakentamisessa

Kestävästä kehityksestä on puhuttu iät ja ajat myös koulumaailmassa, mutta moni opettaja kokee edelleen olevansa hieman sormi suussa aiheen äärellä. Uudet tehtäväpaketit johdattavat kestävän kehityksen kysymysten äärelle eri oppiaineiden näkökulmasta. Matemaattisista aineista mukana ovat kemia ja fysiikka.

Moninainen kestävä kehitys

Alennusmyynnit, aurinkovoima, bussiyhteydet, pikamuoti, mopot, maatalous, malaria, mielenterveys, makkara, sodat, sähköautot, seksuaalivähemmistöt, ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, demokratia, tulevaisuus. Kestävä kehitys liittyy tavalla tai toisella hyvin moniin asioihin, joita teemme, joita ajattelemme, joista puhumme tai joita aktiivisesti välttelemme ajattelemasta. 

Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa huomio täytyy jakaa monenlaisten isompien ja pienempien asiakokonaisuuksien kesken, koostuuhan nykymaailmakin valtavasta määrästä erilaisia osa-alueita. Useimmat meistä tietävät hyvin, että kestävää kehitystä varten tarvitaan jatkuvia panostuksia niin ihmisoikeuksiin, ympäristön hyvinvointiin kuin kestävään talouteenkin. 

Koska kestävä kehitys on aiheena hyvin laaja, taipuu se ihmismielen lonkeroissa milloin mihinkin asentoon. Vaikka hyvin tiedämme mitä se tarkoittaa, saatamme eri tilanteissa ajatella kokonaisuutta aivan eri tavoin. Yhdessä hetkessä laaja aihe voi supistua mielessämme koulun kierrätysratkaisuiksi ja energiantuotantomuotojen ilmastovaikutusten vertailuksi. 

Tällä hetkellä kestävää kehitystä tarkastellaan usein maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n kautta. Koulussa kaikkien opettajien ei tarvitse paneutua opetuksessaan kaikkiin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, mutta kaikki Agenda-tavoitteet linkittyvät selkeästi johonkin oppiaineeseen. Matemaattisten aineiden opettajia kiinnostanevat ainakin seuraavat tavoitteet: puhdas vesi ja sanitaatio (tavoite 6), edullista ja puhdasta energiaa (tavoite 7), kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (tavoite 9) sekä ilmastotekoja (tavoite 13).

Opetuksessa riittää kehitettävää

Kestävä kehitys ei ole helppo aihe. Sekä opettajilla että oppilailla on aiheeseen liittyviä arvoristiriitoja ja tietojen ja taitojen sekä positiivisten tulevaisuuskuvien puutetta. Aihe herättää myös monenlaisia vaikeita tunteita, kuten turhautumista, riittämättömyyttä, syyllisyyttä ja pelkoja.

Kansainvälisessä CCC-CATAPULT -tutkimushankkeessa selvitettiin nuorten ilmastokasvatukseen liittyviä ajatuksia. Tutkimustulokset osoittavat monenlaisia kiinnostavia opetukseen liittyviä kehittämiskohteita. Tutkimuksen mukaan nuoret ajattelevat, että aikuiset eivät toimi tarpeeksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi eivätkä ymmärrä ongelman vakavuutta. Nuorten mukaan aihe ei välttämättä oikein edes kiinnosta opettajia. Tulokset kertovat myös, että aiheen opetus koetaan tylsäksi, itseään toistavaksi ja ongelmakeskeiseksi. Nuorten mielestä samat tiedot toistuvat opetuksessa vuodesta toiseen. 

Suomalaisnuoret eivät olleet yhtä kiinnostuneita ilmastotoiminnasta kuin muiden tutkimushankkeen maiden nuoret. Silti monet olisivat kiinnostuneita oppimaan monipuolisempia vaikuttamisen taitoja. Vaikka tutkimustulokset liittyvät ilmastokasvatukseen, voi niistä varmasti ammentaa ajatuksia myös muun kestävän kehityksen opetuksen kehittämiseen.

Toisteisuuden kokemukseen auttaa opetuksen näkökulmien moninaistaminen ja aihepiireihin syventyminen, vaikka oppilaiden perustiedot tuntuisivatkin puutteellisilta. Uusien näkökulmien ja oppimisen tapojen kautta myös perusosaaminen voi alkaa karttua.

Moni opettaja pohtii, voiko kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen kaltaisia ongelmia käsitellä opetuksessa ilman, että oppilaat ahdistuvat. Kolikon kääntöpuolena on tutkimuksessa esiin tullut havainto siitä, että nuoret kokevat jäävänsä ongelmien kanssa yksin. Myös se, että aihetta ei käsitellä, voi siis ahdistaa, mutta tämä ahdistus voi jäädä opettajalta helpommin huomaamatta. Opettajan kannattaa tutustua myös omiin ympäristötunteisiinsa ja miettiä, miten ne vaikuttavat omaan tapaan käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa.

Vaikuttamistaidoissa suomalaisnuorilla on useiden tutkimusten mukaan puutteita. Niiden harjoittelu olisi tärkeää myös nuorten hyvinvoinnin kannalta. Vaikka maailman pelastaminen ei olekaan nuorten vastuulla, kannattaa vaikuttamistaitojen harjoittelu aloittaa jo pienenä. Lapsikin voi osallistua vaikuttamiseen ikätasolleen sopivalla tavalla ja kokea sen myötä osallisuutta paremman maailman rakentamisessa.

Kemian ja fysiikan opetuksella on paljon annettavaa

Koulussa kestävää kehitystä voidaan käsitellä yleisellä tasolla, jossa tuodaan esille aiheen moninaiset näkökulmat ja ulottuvuudet. Syvemmällä päästään, kun kestävään tulevaisuuteen paneudutaan eri oppiaineiden opetuksessa kyseiselle oppiaineelle ominaisten käsitteiden ja työtapojen kautta.

Jokaisella oppiaineella on omanlaistaan annettavaa kestävän kehityksen opetuksessa ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppiaineiden välisessä työnjaossa voi kuitenkin olla epäselvyyksiä koulujen arjessa. Jos aikaa yhteiselle keskustelulle opettajanhuoneessa ei ole, on turvallinen ratkaisu keskittyä opettamaan oman oppiaineen keskeiset kestävän kehityksen sisällöt mahdollisimman hyvin.

Kemian näkökulmasta kestävän kehityksen avainsanoja ovat esimerkiksi planeetan rajat, tuotteen elinkaari, kemikalisaatio, vesi, polttoaineet, maatalous, kaivosteollisuus ja kiertotalous. Fysiikan avainsanoja taas voisivat olla esimerkiksi energiantuotanto ja -kulutus, energiatehokkuus, ilmastonmuutos ja sen teknologiset ratkaisut, liikkuminen sekä rakentaminen. Myös opetussuunnitelmat velvoittavat käsittelemään monia näistä teemoista.

Opettajan on hyvä pitää mielessä kestävän kehityksen kokonaisuus ja tehdä siihen aika ajoin linkityksiä opetuksessa. Pääosin opetuksessa voidaan kuitenkin keskittyä syventämään osaamista juuri oppiaineen omista näkökulmista.

Apua on tarjolla

Opettaja ei ole yksin opetuksen moninaisten haasteiden äärellä. Esimerkiksi Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hankkeessa on jo vuosien ajan tuotu esiin sitä, että kestävän kehityksen opetuksessa tulisi tietojen opettelun ohella käsitellä aiheeseen liittyviä tunteita sekä vaikuttaa yhdessä paremman maailman puolesta. Opetuksen tueksi on tuotettu myös monenlaisia materiaaleja.

Tänä syksynä on lisäksi julkaistu kestävän kehityksen opetukseen tarkoitetut tehtäväpaketit 12 oppiaineelle. Sekä kemian että fysiikan tehtäväpaketeissa on molemmissa reilu parikymmentä valmista yläkoulun ja lukion opetukseen soveltuvaa, eri tahojen tekemää tehtävää. Näiden lisäksi opetuksen tukena ovat myös tehtäväpaketit jokaisesta Agenda 2030 -tavoitteesta. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudelleen, vaan opetusta voi lähteä kehittämään valmiiden materiaalien avulla.

Pääset tutustumaan maksuttomiin tehtäväpaketteihin täällä: https://toivoajatoimintaa.fi/oppiaineet/