Kuinka suuri on matemaattisten aineiden opettajien ammattikunta?

Syntyvyyden lasku saattaa jo lähitulevaisuudessa vaikuttaa myös matemaattisten aineiden opettajatarpeeseen. Mutta ennen opettajatarpeeseen liittyviä tulevaisuuteen suuntaavia laskelmia olisi tietystikin välttämätöntä tietää, kuinka suuri ammattikuntamme on tällä hetkellä. Tämän tiedon selvittäminen ei ole nykyään kovinkaan yksinkertaista.

Mitä tapahtui Opettajat ja rehtorit Suomessa -julkaisulle?

Aiemmin opettajamääriä, myös matemaattisiin aineisiin liittyviä, saattoi tarkastella Opetushallituksen noin kolmen vuoden välein ilmestyvistä Opettajat ja rehtorit Suomessa -raporteista. Otettiinpa niissä kantaa jopa koulutustarpeisiin. Valitettavasti vuoden 2019 tilannetta kuvannut raportti oli vastausasteeltaan alhainen ja on kaiken lisäksi tällä tietoa sarjan viimeiseksi jäänyt julkaisu. Julkaisun verkkosivulla lukee, että ”Tällä hetkellä odotetaan ratkaisua siitä, miten tulevaisuudessa kerätään kansallista tietoa opettajista ja rehtoreista.” [1] Rohkenisin väittää, että tilastointikatkos tapahtui varsin huonolla hetkellä etenkin ottaen huomioon sen, että syntyvyydessä on tapahtunut oleellinen muutos nykyhetken ja viimeisen kattavan vastausprosentin keränneen tiedonkeruun välillä. Pysyvän oloisesti alentuneesta syntyvyydestä seuraa suurella todennäköisyydellä tietty opettajatarpeen pieneneminen.

Taulukko 1: Matemaattisten aineiden opettajat peruskouluissa ja lukioissa 2005 (kattavuus 99,5 %)

Taulukko 2: Matemaattisten aineiden opettajat peruskouluissa ja lukioissa 2010 (kattavuus n. 90 %)

Opettajamäärän haarukointia palkkatilastoista

Vaikka ainekohtaisista opettajamääristä ei olekaan saatu luotettavia tilastotietoja vuosikausiin, on mahdollista tehdä arvioita toisenlaisen tilaston avulla. Tilastokeskuksen viime vuoteen saakka julkaisemassa Paikallishallinnon palkat -tilastossa [4] on eritelty kuntien palveluksessa olevat palkansaajien lukumäärät koulutusluokituksen mukaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden kunnan työntekijöiden määrät vuosilta 2010 ja 2023. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet on otettu mukaan siitä syystä, että etenkin vielä vuonna 2010 työelämässä oli runsaasti opettajia, jotka saivat aikanaan peruskoulun matematiikan, fysiikan tai kemian opettajakelpoisuuden luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolla.

Taulukko 3: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden kunnan työntekijöiden määrät

Taulukko ei tokikaan anna suoria vastauksia opettajamääristä. Suoraan kuntasektorin palkkatilasto kertonee vain sen, että matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on tarvittu kunnissa hieman pienempi määrä vuonna 2023 kuin vuonna 2010. Niin ikään on muistettava, etteivät kaikki kuntiin näillä taustoilla työllistyneet työskennelleet tai työskentele peruskoulun tai lukion matematiikan, fysiikan tai kemian opettajina.

Toisaalta taulukon lukeman ulkopuolelle jääviä tieteellisen jatkotutkinnon matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa suorittaneita lisensiaatteja ja tohtoreita työskentelee jonkin verran myös peruskoulun ja lukion opetustehtävissä. Muistetaan sekin, että kaikki opettajat eivät myöskään ole kuntien palkkalistoilla, vaan osa opettajista työskentelee yksityisellä opetusalalla. Peruskoulun ja lukion opettajamäärä ei sekään ole koko totuus matematiikan, fysiikan ja kemian opettajamäärästä, sillä myös ammatillinen koulutus ja korkeakoulut työllistävät alamme ammattilaisia. 

Arvio nykytilanteesta: kentällä 4500–5000 mafyke-opettajaa?

Edellä mainittujen rajoitteidenkin jälkeen on mahdollista arvioida, että maamme peruskouluissa ja lukioissa on tarvittu vakiintuneesti reilut 4000 matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaa. Kun huomioidaan ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen matemaattisten aineiden opetustehtävät sekä varsin tyypillisesti matemaattisten aineiden opettajia työllistävä tietotekniikan opetus, rohkenen arvioida alamme työpaikkojen määräksi 4500–5000. Varmuuden saamiseksi ja tulevaisuutta koskevien laskelmien pohjaksi olisi kuitenkin tärkeää, että Opettajat ja rehtorit Suomessa -julkaisu saisi mahdollisimman pikaisesti jatkoa pitkän katkoksen jälkeen. Jottei viimeisiä julkaisuja varjostanut alhainen vastausaste toistuisi, olisi varmaankin syytä turvautua mahdollisuuksien mukaan aiempaa enemmän rekisteripoimintoihin tai vastaaviin menetelmiin.

Lähteet

[1] https://www.oph.fi/fi/tilastot/tilastoja-opettajista-ja-rehtoreista

[2] https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kumpulainen-t.-ja-saari-s.-toim.-opettajat-suomessa.-2005_0.pdf

[3] https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kumpulainen-t.-toim.-opettajat-suomessa-2010.-2011.pdf

[4] https://stat.fi/tilasto/ksp