MAOLin 90-vuotisjuhlamatka pyöräillen kylpyläkaupungista kaupunkiin

Reissu tehtiin Länsi-Böömissä 10.6.-15.6.2025 kylpyläkaupunkien parantavien lähteiden ja upean luonnon keskellä. Matkaan lähteneet nauttivat Tšekin kansainvälisesti tunnettujen historiallisten kylpyläkaupunkien ilmapiiristä, alueen metsien vehreydestä ja linnunlaulusta. Sarin mielestä pyöräilemällä avautuu aivan uusi maailma: “Oli todella ihanaa pyöräillä kauniita jokivarsia, satumaisten metsien läpi ja peltojen keskellä. Innolla odotti, mitä seuraavan mäen tai mutkan takaa löytyykään. Pyöräilypäivinä sää oli juuri sopiva ja linnut vain lauloivat.”  

Kuvassa vasemmalla: Ensimmäisen pyöräilypäivän reitti kulki mm. vihreiden metsien läpi joen varrella. Kuvassa oikealla: Karlovy Vary 

Saavuttuamme Helsingistä Prahaan siirryimme bussikuljetuksella Unescon kulttuuriperintölistalla olevaan Karlovy Varyn (Karlsbad) kylpyläkaupunkiin. Ensimmäisenä pyöräilypäivänä Karlovy Varyn terveyslähteestä tankattiin mineraalipitoista vettä pulloihin ja sitten pääsimme polkaisemaan pyörät noin 70 kilometrin matkalle.

Kuvassa vasemmalla: Lähteellä maistellaan mineraalipitoista vettä. Kuvassa oikealla: Poljimme kauniissa Ohren (Eger) jokilaaksossa. Pyöräreittimme johti läpi Slakovin metsän luonnonpuiston, jossa ihailimme Svatosske Skalyn hämmästyttäviä kalliomuodostelmia.

Ensimmäisen päivän maisemat tekivät heti vaikutuksen Marjoon: “Mieleeni jäi erityisesti ensimmäisen pyöräilypäivän metsäosuus ennen kiviselle ”hääseurueelle” saapumista. Silloin tuli ihmeteltyä ääneen, kuinka hienolle reissulle on päässyt mukaan!” Goethe inspiroitui aikoinaan matkamme varrella olleista kallioista, jotka toivat hänelle mieleen hääseurueen. Seurasimme jokivartta edelleen 3000 asukkaan Loketin (”kyynärpää”) kaupunkiin, joka saanut nimensä Ohre-joen mutkasta. Joki ympäröi keskustaa kolmelta suunnalta.

Loket kartalla

Matkan varrella pysähdyimme Wienin tanssivan kongressin kokoonkutsujan suvulle kuuluvalle linnalle, jossa kongressia edeltävät neuvottelut on käyty. Kongressin puheenjohtajana toimi Itävallan valtionkansleri Klemens Wenzel von Metternich.

Kynzvartin linna on toiminut monien diplomatian keskusteluiden ja neuvotteluiden näyttämönä historian aikana.

Päivän päätteeksi saavuimme Frantiskovy Laznen (Franzensbad) kylpyläkaupunkiin, jonka rakennutti 1700-luvun lopussa viimeinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari ja ensimmäinen Itävallan keisari Frans II.

Kuvassa vasemmalla: Keisari Fransin patsas Frantiskovy Laznen puistossa. Kuvassa oikealla: Goethen paratiisi, Frantiskovy Laznen kylpyläkaupunki

Runoilija Goethe kuvaili Frantiskovy Laznea paratiisiksi maan päällä. Frantiskovy Lazne on säilyttänyt kylpylöiden kulta-ajan ilmapiirin. Kolmantena matkapäivänä pyöräilimme Frantiskovy Laznesta Marianske Lazneen (Marienbad) noin 60 kilometriä. Matkan varrella pysähdyimme Chebin kaupunkiin. Cheb oli vuosisatojen ajan portti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Tšekin kuningaskunnan välillä. Tämä kaunis kaupunki on epäilemättä Tšekin ”saksalaisin” paikka. Sitä korostaa erityisesti 1200-luvun Špalíček-arkkitehtuuri sekä sen Tšekeissä ainutlaatuinen keisarillinen linna. Linna oli keisari Friedrich Barbarossan suosikkilinna. Linnan alueella on vaikuttava kaksikerroksinen romaaninen kappeli.

Špalíček-arkkitehtuurin säilyneet mallikappaleet.

Ajelimme pikkuteitä pitkin toiselle etapille Loreton kappeliin, joka sijaitsee Hroznatovissa, korkean mäen päällä. Sallan matkakuvaus osuu hyvin tämän päivän mäkisen reitin fiiliksiin: 

“Parasta reissussa oli varmaankin se mielihyvän tunne, jonka sai, kun oli ensin puuskuttaen vispannut ylös metsäpolkua vaihdekombinaatiolla 1+1 ja sen jälkeen palkintona lasketeltiin kilometritolkulla alamäkeen pitkin asfaltoitua maalaistietä. Ympärillä laidunsivat hevoset ja lehmät. Sellaista vauhdin hurmaa en ollut aiemmin pyöräillessä kokenut!

Näin omin voimin matkatessa saattoi hieman myös samaistua entisajan pyhiinvaeltajiin – etenkin, kun pysähdyimme matkan varrella hetkeksi pieneen Marian pyhättöön, Loretaan, jonka alttarilla oli ebenpuinen musta Madonna. Matkamme päätepisteessä Prahassa kävin vielä kuuluisammassa Loretassa, joka on ollut pyhiinvaeltajien kohteena 1600-luvulta lähtien!” 

Kuvassa vasemmalla: Loreton kappeli. Kuvassa oikealla: Lounaspaikka.

Viehättävä taukopaikka reissun toisena pyöräilypäivänä kanojen ja kukon tepastellessa pihalla jäi myös mieleen (etenkin, kun yksi kanoista nappasi Irmalta leipäpalan kesken ruokailun).

Viimeisenä pyöräilypäivänä taitoimme lyhyen 30 kilometrin reitin. Lähdimme matkaan Marianske Laznesta halki Slavkovskyn metsien ja niittyjen Becov nad Teploun kaupunkiin. Kaupungin linnasta löytyi kuuluisa Pyhän Mauran pyhäinjäännösarkku. Se on yksi Tšekin ja koko keskiajan Euroopan tärkeimpiä ja arvokkaimpia historiallisia esineitä.

Becov nad Teploun kaupungin linna.

Kolmen päivän pyöräreissua Tuula ja Heli kommentoivat seuraavasti: “Hienoja, monipuolisia kokemuksia ja sopiva yhdistelmä pyöräilyä ja kaupunkilomaa. Porukassa oli myös tosi lämmin ja kannustava yhteishenki, vaikka kaikki eivät olleetkaan toisilleen entuudestaan tuttuja. Paikalliset pyöräilyoppaat sekä kokenut matkanjohtaja MAOLin matkaemäntien kera tekivät olon turvalliseksi ja oltiin hyvissä käsissä.” Tsekkiläiset huoltojoukkomme hoitivat matkan varrella yhden puhjenneen kumin ja kahdet pudonneet ketjut. Lisäksi huoltoauto oli matkan varrella jakamassa evästä ja vettä.

Kuvassa vasemmalla: Tällä porukalla starttasimme pyöräreissun Karlovy Varysta. Kuvassa oikealla: Kolmen päivän pyöräreitti oli yhteensä noin 160 kilometriä, joka on esitetty kartalla punaisella viivalla.

Viimeisen pyöräilypäivän päätteeksi meillä oli kuljetus Prahaan, jossa viivyimme kaksi yötä ennen kotiinpaluuta. Prahassa riitti paljon katsottavaa, ja paljon jäi näkemättä. Prahassa on mm. Euroopan parhaiten säilynyt keskiaikainen vanha kaupunki. Vltava-joen ylittävällä 1300-luvulla rakennetulla Kaarlensillalla riittää katsottavaa.

Kuvassa vasemmalla: Kaarlensilta ylittää Vltavajoen. Kuvassa oikealla: Alkemian museon salainen laboratorio löytyi vuoden 2002 tulvien jälkeen.

Prahassa ryhmäläiset valitsivat oman maun mukaan kohteita, joihin halusivat tutustua. Moni aloitti Prahaan tutustumisen opastetulla kävelykierroksella oppaan johdattelemana vanhan kaupungin läpi Kaarlensillalle. Kierroksen varrella näimme mm. astronomisen kellon ja juutalaiskorttelin kauniine rakennuksineen. Lounaan jälkeen kävimme myös alkemian museossa, jonka maanalaiset käytävät olivat paljastuneet vasta muutama vuosi sitten tulvan rikkoessa rakenteita salaisista pohjakerroksista. Kulku kellarikerrokseen kävi salaoven kautta, joka oli naamioitu kirjahyllyksi.

Toisena iltana Prahassa hotellin lähellä järjestettiin konsertti hienossa Smetana-salissa. Dvořák Symphony Orchestra Prague esitti elokuvamusiikkia noin tunnin kestäneessä konsertissa. Mieleenpainuvin hetki konsertissa oli Bohemian Rhapsody sinfoniaorkesterin soittamana.

Prahan kunnantalon Smetana-sali on mm. konserttikäytössä.

Osa suuntasi kahden päivän aikana Prahan linnalle, joka on myös maailman suurin muinaislinna. Linna on peräti 570 metriä pitkä ja keskimäärin 128 metriä leveä, ja sen pinta-alaksi muodostuu 7,3 hehtaaria. Se pitää sisällään kirkkoja, gallerioita (entisiä palatseja), puutarhoja ja virastotaloja.

Kuvassa vasemmalla: Prahan linnassa sijaitseva St. Vituksen katedraali. Kuvassa oikealla: Näkymät St. Vituksen katedraalin kellotornista.

Muutama olisi halunnut viimeisenä päivänä Prahassa käydä uudistetussa, juuri avatussa planetaariossa, mutta tunnin jonotus 33 asteen helteessä sai muuttamaan suunnitelmat.

Tuula Havonen, MAOLin II varapuheenjohtaja, summasi retken merkitystä seuraavasti: “Otin kuvia teistä ryhmänä eri tilanteista, koska teitä haluan katsella uudelleen ja uudelleen. Olitte jälleen kerran mahtava ryhmä, joka polki yhteen hiileen. Seuraava MAOL-matka on ehkä 10 vuoden päästä, mutta Eija (matkanjohtajamme Eija Petäjäniemi) lupasi järjestää matkoja ennen sitä. Toivon kuitenkin, että tämä matka palautti mieleen, mitä kaikkea yhteisöön kuulumisella voi kokea. Lähtekää rohkeasti MAOL-toimintaan mukaan ensin paikallisella tasolla ja sitten valtakunnalliseen toimintaan. Lähes joka vuosi vapautuu paikkoja ja puolentoista vuoden päästä esimerkiksi minun puheenjohtajuuteni, joka on aivan mahtava näköalapaikka.” 


Valokuvat: Sanna Lehtamo

Kirjoittaja