Ma­te­maat­ti­nen kort­ti­pe­li kou­kut­taa Ja­pa­nis­sa

Keisan-Bridge on japanilainen peruskoulun matematiikkaan perustuva korttipeli, jota käytetään sekä viihteenä että kouluopetuksen apuna.

Kun vierailee japanilaisessa peruskoulussa, jossa oppilaat käyttäytyvät hyvin ja kunnioittavat suuresti opettajaa, saattaa yllättyä siitä, että luokkahuoneiden oppimistilanteet ovat usein kaukana perinteisestä. Oppiminen on hyvinkin vapaamuotoista ja monipuolista. Vaikka koulupuvut ovat pakollisia ja kännykät, korva- ja muut korut kiellettyjä, luokkahuone muistuttaa aika ajoin värikästä peliluolaa tai vauhdikasta toria.

Matematiikan oppiminen on Japanissa tuloksiltaan maailman huippua, ja siihen päästään esimerkiksi hyödyntämällä pelejä. Pelien suurvallassa sekä manuaaliset että digitaaliset pelit ovat keskeinen osa elämää. Maailmallakin tunnettuja japanilaisia pelejä ovat Sudoku sekä lautapelit Go ja Shogi. Digitaaliset pelit ovat enimmäkseen normaalia räiskimistä, samoin kouluun sijoittuvat kuten ”Schoolgirl Zombie Hunter” ja sadat muut, mutta joitakin käytetään myös opetuksen apuna, esimerkiksi ”Disia III”, jossa koulussa häiriköinnistä saa miinuspisteitä ja oppimisesta plussaa.

Yksi uusi tulokas matemaattisten pelien alalla on Keisan-Bridge, Etelä-Japanissa asuvan Shintaro Uenon keksimä korttipeli. Ueno-sensei on matematiikan opettaja ja monialayrittäjä, joka järjestää pelitapahtumia ja on myös perustanut myös kahvilan Mathematics Café Kagoshiman keskustaan lähelle saaressa sijaitsevan savuavan tulivuoren Sakurajiman lauttasatamaa. Kahvilassa on tarjolla kahvin ja teen lisäksi geometristen avaruuskappaleiden muotoisia leivonnaisia, sekä lukemiseksi matemaattisaiheisia mangasarjakuvia.

Keisan-Bridgen suuri etu on se, että sitä pelataan tavallisella korttipakalla. Mitään muita välineitä ei siis tarvita, vain säännöt. Pelaajia voi olla 1-5. Jokerit otetaan pois pakasta, kortit sekoitetaan ja jokaiselle pelaajalle jaetaan 7 korttia. Sen jälkeen pöytään isketään pakasta yksi kortti.

Pelin kulku on yksinkertaista. Pelaajat yrittävät kukin vuorollaan päästä korteistaan eroon käyttämällä peruslaskutoimituksia (+, -, *, /) siten että joidenkin kädessä olevien korttien arvoista pyritään muodostamaan laskutoimitus, jonka tulos on pöydällä oleva kortti. Laskutoimituksessa mukana olevat kortit asetetaan pöydälle. Jos ei saa mitään pöydälle, joutuu ottamaan yhden lisäkortin seuraavaa kierrosta varten. Kierroksen jälkeen pakasta isketään uusi kortti pöytään, joka toimii seuraavana laskutoimitusten tuloksena. Ensin kaikista korteistaan eroon päässyt on voittaja. Jos pakka loppuu, sekoitetaan kaikista pöydällä olevista korteista uusi pakka.

Taitava laskija saa tietenkin muodostettua mielessään useita laskutoimituksia ja yleensä pääsee korteistaan eroon nopeasti. Itse asiassa jopa liian nopeasti, eli heti ensimmäisellä kierroksella, ja siksi on otettu käyttöön lisäsääntö, jonka mukaan kerralla saa laskutoimitukseen ottaa mukaan maksimissaan 3 korttia.

Ueno-sensei apulaisineen järjestää kaupungin keskustassa ulkoilmassa Keisan-Bridge korttipelitapahtumia. Niitä on haitannut arvaamaton ilmasto, ja sateet, jopa taifuunit ovat estäneet usein nämä peliharrastajien massatapaamiset.

Kun itse vierailin Kagoshiman Mathematics Cafessa joulukuussa 2024, pääsin pelaamaan itse mestarin kanssa. Ensin nautin täsmälleen kuutionmuotoisen tomaattijuusto-sandwichin jääkahvin kanssa, ja koska kahvilassa oli hiljaista, sain mahdollisuuden peliin. Ueno-san jakoi kortit.

Pelin kuluessa Ueno-sensei kertoili, että opettajat useissa peruskouluissa käyttävät Keisan-Bridgeä motivoimaan opiskelijoita ja kehittämään heidän päässälaskutaitojaan. Kysyin millä luokilla peliä pelataan, ja vastaus oli: kaikilla luokilla, ja nuorimmat pelaajat ovat viisivuotiaita. Myös aikuiset pelaavat.

Meidän pelimme kesti melko kauan, puolisen tuntia, ennen kuin voittaja löytyi.

Kirjoittaja FT Tapani Jussila on opiskellut matematiikkaa Japanissa (Tokyo Daigaku), toiminut matematiikan opettajana Suomessa, Espanjassa, Nicaraguassa, Filippiineillä ja Etelä-Afrikassa sekä matematiikan opetuksen neuvonantajana Sri Lankassa ja Filippiineillä.

Katso Tapanin aikaisempi artikkeli: Suomalainen Filippiinien koulumatematiikkaa skarppaamassa.