Matematiikan lisäkoulutuksella osaamista työelämään
KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa laskennallisten aineiden kertaaminen, kun henkilö on koulutuksen ulkopuolella. Opiskelu tapahtuu itsenäisesti, joten se on mahdollista omien aikataulujen mukaisesti.
Matemaattisten taitojen tukeminen tarpeen myös perusopintojen jälkeen
Koulutus ja tarpeet eivät aina kohtaa Suomen työmarkkinoilla (Huttunen, 2022). Sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on valtava pula, ja esimerkiksi sihteereistä ja matkatoimistovirkailijoista on ylitarjontaa. Teknologiateollisuus on raportoinut tarvitsevansa seuraavan kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa, joilla on joko korkeakoulututkinto tai ammatillinen tutkinto (Teknologiateollisuus, 2023).
Keskimäärin 14 prosentilla nuorista ei ole toisen asteen koulutusta, vaikka työttömyys on vähäisempää korkeammin koulutettujen keskuudessa (Witting, 2021). Witting huomauttaa, että koulutuksessa on sukupolvikomponentti: vähemmän koulutettujen perheiden lapset kouluttavat itseään keskimäärin vähemmän korkea-asteella kuin muut lapset. Lisäksi opiskelijat, joiden vanhemmat ovat vähemmän koulutettuja, näyttävät keskeyttävän opintonsa useammin kuin opiskelijat, joilla on korkeasti koulutetut vanhemmat.
Yhtenä syynä rakenteelliselle työttömyydelle pidetään työelämän vaatimusten kasvamista siinä määrin, että työttömien ammattitaito ei riitä tarjolla oleviin tehtäviin (Tilastokeskus). On olennaisen tärkeää poistaa työvoiman tarpeiden kohtaanto-ongelma ja tarjota mahdollisuus päästä koulutukseen milloin tahansa. Kynnys hakeutua opintoihin voi olla jo muutenkin korkea, mutta epäily omasta matemaattisesta osaamisesta voi jopa estää hakemisen. Esimerkiksi ammattikorkeakouluihin hakevien on suoritettava pääsykoe, joka sisältää matemaattis-loogisen osan.
Työvoimapulasta kärsivien alojen helpotukseksi on toivottu maahanmuuttajia. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pääsy suomalaisille työmarkkinoille on usein vaikeaa ilman suomalaista tutkintoa. Toisaalta maahanmuuttajataustaisten nuorten heikompaa osaamista selitetään heikommalla lukutaidolla ja matalammalla sosioekonomisella taustalla (Opetus- ja kulttuuriministeriö (b), 2024). Vaikka toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten tulokset ovat jo parempia kuin ensimmäisen sukupolven tulokset (ibid), niin tämä ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa ihan lähivuosina.
KoKo – Kohti Koulutusta -hanke vastaa haasteisiin
Keväällä 2023 alkanut KoKo – Kohti Koulutusta tähtää matemaattisen osaamisen parantamiseen. Hankkeessa mukana olevat kolme ammattikorkeakoulua (LAB, XAMK ja Oamk) kehittävät yhteistyössä toimintamallin, jossa parannetaan heikoimmassa asemassa olevien matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja sitä kautta pääsyä koulutukseen. Tuotoksena syntyy itsenäisesti opiskeltava verkkokurssi matemaattisten taitojen parantamiseen.
Kuvassa 1 esitettävä toimintamalli perustuu väljästi de Brujin ja Leemanin (2010) esittelemään ammattiopistojen koulutusmalliin. Mallin pääelementteinä on aiempi osaaminen sekä ammattiylpeys ja sen voimistaminen. Kurssille osallistuvilla on aiempaa osaamista ammatillisesti sekä matemaattisesti. Jokaisella on myös jonkinlainen tapa opiskella. Ammatillinen osaaminen ei välttämättä ole siltä alalta, mihin mielenkiinto tällä hetkellä kohdistuu. Sillä on kuitenkin vaikutusta asioiden työstämiseen ja ehkäpä osittain sitä kautta myös oppimiseen.
Kurssin alussa opiskelijat tekevät matemaattisen lähtötasotestin. Tämän tarkoituksena on antaa opiskelijalle käsitys omasta osaamisestaan tällä hetkellä. Kurssin alkutehtäviin kuuluu myös itseohjautuvuuskyselyyn vastaaminen. Opiskelija saa palautteena vinkkejä oman itseohjautuvuuden parantamiseen. Vinkeillä pyritään lisäämään motivaatio, vastuun ottamista omasta opiskelusta sekä itsensä hallitsemista.
De Brujin ja Leemanin (2010) mallissa korostetaan palautteen ja ohjauksen antamista: positiivinen palaute piristää ja kannustaa ketä tahansa. Toisaalta palautteen on oltava opastavaa ja eteenpäin vievää. Verkkokurssilla opettaja ei ole antamassa palautetta, joten se on automatisoitava. Kuvassa 2 on esitetty kurssin pedagoginen malli. Opiskelija saa tehtävistä interaktiivista palautetta jo tehtävien aikana. Esimerkiksi yhtälöitä ratkaistaessa ohjelma osoittaa, jos edellinen ja nykyinen rivi ei anna samaa vastausta. Opiskelijalla on siis mahdollisuus korjata virheensä ennen tarkistamista. Interaktiivisissa tehtävissä opiskelijaa ohjataan tarvittaessa antamaan vastauksensa oikealla tavalla. Tällaisia ovat esimerkiksi ymmärrystä lisäävät vedä-ja-pudota oikealle paikalleen (Kuva 3.)
Koska laskuvirheitä ja ajatuskatkoksia tapahtuu meille kaikille, opiskelijoille annetaan useimmissa tehtävissä mahdollisuus vastauksen korjaamiseen myös tarkistamisen jälkeen. Tehtäväpaketin voi tehdä niin usein kuin haluaa. Tehtävät arvotaan, joten ne eivät ole samoja, ja näin harjoittelua tulee lisää. Tehtäväpaketin korkeimmat pisteet jäävät aina voimaan, joten uusintakierrosta ei tarvitse pelätä.
Ammatillista identiteettiä voimistetaan ammattialoilla tarvittavilla matemaattisilla tehtävillä. Nämä on jo jaettu neljään osa-alueeseen: liiketalous, matkailu- ja ravitsemus, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka. Opiskelija pääsee tekemään kaikkien alojen tehtäviä, mutta vain yksi pitää suorittaa hyväksytysti. Osana opiskelijan omaa reflektointia voi olla, että joku muu ala kiinnostaa enemmän. Mielestämme tämä on tärkeä vaihe, jotta tuleva koulutus suuntautuu alalle, jossa haluaa työskennellä.
Työelämässä tarvittavia perustaitoja ovat myös taulukkolaskenta ja tekstinkäsittely. Opiskelutaidot-osiossa käydään läpi laskimen käytön lisäksi perusteet näistä aiheista. Tehtävät on laadittu Googlen tarjoamien ilmaisohjelmistojen ympärille. Tällöin kaikilla on mahdollisuus niiden tekemiseen.
Kurssi on pilottivaiheessa
Kurssin ensimmäiset pilotit olivat syksyllä 2024 ja seuraavat pilotit järjestetään keväällä 2025. Pilottivaiheessa kurssilla on assistentti avustamassa opiskelijoita. Hän on paikalla erikseen ilmoitettuina aikoina. Vastaanottoajat voivat olla päivällä, illalla sekä viikonloppuna eli kaikille osallistujille pitäisi löytyä sopiva aika.
Lab-ammattikorkeakoulun seuraava pilotti on 10.3.–15.5.2025 ja ilmoittautumisaika on 1.2.–2.3.2025. Tämä pilotti on ilmainen ja vapaa kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautumislomake löytyy helmikuun alussa sivulta https://ella.eduplan.fi/lab/realizations/tekniikan-ala/6703c9f8330ab85451e05475 tai skannaaamalla:
Oulun ja XAMKin järjestämät pilotit on sovittu erikseen tietyille ryhmille.
Lisätietoja
Päivi Porras, yliopettaja, LAB-ammattikorkeakoulu (paivi.porras@lab.fi)
Jarkko Hurme, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu (jarkko.hurme@oamk.fi)
Henry Lähteenmäki, lehtori, XAMK (henry.lahteenmaki@xamk.fi)
Lähteet
de Brujin, E., & Leeman, Y. (2010). Authentic and self-directed learning in vocational education: Challenges to vocational educators. Teaching and Teacher Education, 27, 694–702.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (a): PISA 2022: Osaaminen heikentynyt Suomessa ja lähes kaikissa muissa OECD –maissa Viitattu 8.11.2024. Saatavissa PISA 2022: Osaaminen heikentynyt Suomessa ja lähes kaikissa muissa OECD –maissa – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö (b): Maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa Maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Porras, P., Hurme, J., & Lähteenmäki, H. (2024). Upgrading Mathematical Skills for Professional Studies: The Role of Interactive Tasks and Self-Direction in Online Courses. Proceedings of the 52nd Annual Conference of SEFI, Lausanne, Switzerland. https://doi.org/10.5281/zenodo.14256753
Tilastokeskus. Työttömyyden tilastointi. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa 5 Työttömyyden tilastointi – Työelämä tilastoina – Tilasto-oppaat at Statistics Finland.
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
