Pitkän matematiikan ylioppilaskoetulosten analyysia
Kiinnostuin jo muutamia vuosia sitten ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemista tilastoista, joista voi tarkastella ainekohtaisesti oppilaitosten ja jopa (toki nimettömien) kokelaiden tuloksia. Tähän mennessä olen pyöritellyt Excel-taulukoita vain omaksi ilokseni, mutta kenties joitain havaintoja rohkenisi julkaista myös Dimension lukijoiden tarkasteltaviksi. Olen ottanut vapauden laatia artikkelini työselostukselle tyypillisellä jaottelulla – kerran näinkin päin, että opettaja on selostuksen laativassa päässä ainaisen vastaanottamisen sijasta!
Johdanto
Artikkelissa tarkastellaan pitkän matematiikan kirjoittaneiden ylioppilaiden koulukohtaisia suorituksia keväiltä 2020–2024. Erityisen kiinnostuksen kohteena on selvittää, ylletäänkö erinomaisiin suorituksiin toistuvasti myös joissain suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevissa lukioissa, joissa oletettavasti ei voida valikoida oppilaita mm. korkeita keskiarvorajoja asettamalla. Mikäli ”yllättävän hyvin” menestyviä lukioita löytyy, niiden menestyksen taustoihin perehtyminen olisi varmasti pedagogisesti antoisaa.
Tutkimusmenetelmä
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastot voi kuka tahansa ladata koneelleen sivustolta https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tietopalvelut/tilastot/oppilaitoskohtaisia-tunnuslukuja. Sen jälkeen oppilaitoskohtaisia tarkasteluita varten on mielekästä hyödyntää Excelin Pivot-taulukointia, jolla saadaan vaivattomasti laskettua haluttuja tunnuslukuja. Artikkelia varten laskin keväinä 2020–2024 valmistuneiden ylioppilaiden taulukoista kunkin lukion pitkän matematiikan puoltoäänien keskiarvot (approbatur antaa kaksi puoltoääntä ja laudatur seitsemän) sekä pitkän matematiikan kirjoittaneiden lukumäärät.
Vuosittaisten keskiarvojen ja kirjoittajamäärien avulla laskin Excelissä kaikkia keväitä 2020–2024 kuvaavan painotetun keskiarvon. Lajittelin lukiot painotetun keskiarvon mukaisesti ja suodatin aineistosta pois muutamia hyvin vähäisen kirjoittajamäärän (koko tarkastelujaksolla <10 pitkän matematiikan kirjoittanutta) aikuislukioita. Jo tässä kohdassa on hyvä huomauttaa siitä, että mukana tarkastelussa ovat ne lukiot, jotka ovat olleet olemassa täsmälleen samannimisinä koko tarkastelujakson ajan.
Tulokset
Tarkastelujakson aikana valtakunnallinen puoltoäänien keskiarvo asettui lukemaan 4,59, ja vähintään laskennallinen magna cum lauden keskiarvo (5,00 puoltoääntä) saavutettiin 40 lukiossa. Nämä 40 lukiota keskiarvoineen esitetään kahteen eri taulukkoon jaettuna, jotta esitystapa olisi lukijaystävällinen.
Taulukko 1. Keväinä 2020–24 ylioppilaiksi valmistuneiden pitkän matematiikan puoltoäänien keskiarvo: korkeimman keskiarvon lukiot 1–20
| Lukion nimi | Puoltoäänien keskiarvo pitkässä matematiikassa keväät 2020–24 |
| Etelä-Tapiolan lukio | 6,00 |
| Ressun lukio | 5,69 |
| F.E. Sillanpään lukio | 5,68 |
| Kosken lukio | 5,60 |
| Tampereen klassillinen lukio | 5,59 |
| Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu | 5,47 |
| Mynämäen lukio | 5,46 |
| Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu | 5,44 |
| Töölön yhteiskoulun lukio | 5,38 |
| Kuninkaantien lukio | 5,37 |
| Tapiolan lukio | 5,36 |
| Jyväskylän normaalikoulu | 5,31 |
| Helsingin normaalilyseo | 5,29 |
| Otaniemen lukio | 5,26 |
| Oulunkylän yhteiskoulu | 5,25 |
| Kulosaaren yhteiskoulu | 5,24 |
| Vasa övningsskola | 5,23 |
| Kaurialan lukio | 5,22 |
| Oulun normaalikoulu | 5,21 |
| Puolalanmäen lukio | 5,21 |
Taulukko 2. Keväinä 2020–24 ylioppilaiksi valmistuneiden pitkän matematiikan puoltoäänien keskiarvo: korkeimman keskiarvon lukiot 21–40
| Lukion nimi | Puoltoäänien keskiarvo pitkässä matematiikassa keväät 2020–24 |
| Sammon keskuslukio | 5,20 |
| Muhoksen lukio | 5,19 |
| Katedralskolan i Åbo | 5,18 |
| Kerttulin lukio | 5,18 |
| Lahden yhteiskoulun lukio | 5,18 |
| Järvenpään lukio | 5,17 |
| Gymnasiet Grankulla samskola | 5,16 |
| Sipoon lukio | 5,14 |
| Lauttakylän lukio | 5,12 |
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 5,12 |
| Pedersöre gymnasium | 5,10 |
| Ålands lyceum | 5,09 |
| Sievin lukio | 5,05 |
| Kronoby gymnasium | 5,05 |
| Vammalan lukio | 5,05 |
| Kauhajoen lukio | 5,02 |
| Mäntän lukio | 5,02 |
| Pohjois-Haagan yhteiskoulu | 5,02 |
| Nousiaisten lukio | 5,01 |
| Polvijärven lukio | 5,00 |
Tulosten tarkastelu
Odotusten mukaisesti suurin osa kärkipään menestyjistä on suurten kaupunkien lukioita, joissa ainakin lähtökohtaisesti oppilaiden lähtötaso on usein korkeahko. Aivan terävimmästäkin kärjestä eli kymmenen parhaiten menestyneen joukosta löytyy kuitenkin muutamia pienillä paikkakunnilla toimivia lukioita. Sijoilla 21–40 näitä on jo peräti huomattavan suuri määrä. Huomionarvoista on se, että kyse on peräti viiden kevään painotetusta keskiarvosta, joten menestystä on onnistuttu ylläpitämään pitkäjänteisesti.
Virhelähteet
Ylioppilastutkintolautakunnan aineiston kuvauksessa kerrotaan: ”Taulukoiden tiedoissa ovat mukana kyseisellä tutkintokerralla ylioppilaaksi valmistuneet. Tiedot eivät ole vain kyseiseltä tutkintokerralta, vaan kokelas on voinut hajauttaa tutkintonsa suorittamisen.” Tämä, kuten myös se, ettei mukana ole syksyllä ylioppilaiksi valmistuneiden tarkastelua, on syytä ottaa huomioon tulosten luotettavuutta arvioitaessa. Lisäksi tuloksissa ei ole voitu huomioida sellaisia lukioita, joiden nimi tai olemassaolo on muuttunut tarkastelujakson aikana. Allekirjoittaneen virheet taulukkolaskennan käytössä analyysivälineenä ovat luonnollisesti täysin mahdollisia.
Kuten ylioppilastulosanalyyseistä tiedetään, ranking-listat eivät ole yksinään pätevä mittari opetuksen laadulle. Tässä artikkelissa on haluttu nostaa esiin erityisen hyviä tuloksia sekä tehdä tiettäväksi se seikka, että näitä tuloksia saavutetaan myös suurten kaupunkien ulkopuolella.
Jatkotutkimusaiheet
Mielestäni kaikkein kiinnostavinta olisi selvittää laadullisesti (mm. haastattelut), millaisia opetuksen käytänteitä poikkeuksellisesti menestyvissä lukioissa hyödynnetään. Niin ikään artikkelin kaltaisen selvityksen voisi laatia myös muista matemaattisista aineista.
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
