Suomelle kolme kunniamainintaa vuoden 2021 kansainvälisistä fysiikkaolympialaisista
Heinäkuun lopulla järjestetyissä vuoden 2021 fysiikkaolympialaisissa kolme suomalaista palkittiin kunniamainninnoin. Maininnan saivat Henri Kärpijoki Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukiosta, Niklas Keckman Porin Suomalaisen yhteislyseon lukiosta ja Eppu Leinonen Munkkiniemen yhteiskoulusta. Viisihenkiseen joukkueeseen kuuluivat myös Aaro Niinistö Kaurialan lukiosta ja Anton Petaja Porin Suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Joukkueen johtajana toimi Lasse Franti Savonlinnan lyseon lukiosta ja paikallisena valvojana Topi Löytäinen Jyväskylän yliopistosta.
Alun perin vuodelle 2020 Liettuaan myönnetyt kisat järjestettiin tänä vuonna etätoteutuksena. Vielä keväällä eläteltiin heikkoa toivoa siitä, että kisat oltaisiin voitu järjestää paikan päällä. Kun kevät alkoi pikkuhiljaa vaihtua kesän puolelle kävi kuitenkin selväksi, että kisat tultaisiin järjestämään etäkilpailuna. Suomen joukkueen kannalta tämä tarkoitti kokoontumista Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle [1], jossa järjestettiin kahtena päivänä kokeellinen ja teoreettinen osuus. Järjestäjät lähettivät kokeelliseen osuuteen tarvittavan laitteiston etukäteen ja laatikot avattiin vasta hetki ennen kilpailun alkamista. Kilpailuja valvottiin paikallisten valvojien lisäksi myös etänä peräti kahdeksan kameran voimin. Kokeellisen ja teoreettisen osuuden tehtävät viimeisteltiin ja käännettiin niin ikään etänä videoyhteyden avulla. Kilpailutehtävien lisäksi tarjolla oli paikallista ja järjestäjien tarjoamaa etäohjelmaa.
Normaalisti kisaajien mukaan on lähetetty kaksi joukkueenjohtajaa mutta etäkisan luonteen takia tänä vuonna vaadittiin vähintään yksi paikallinen valvoja eli invigilaattori, jonka tehtävänä olisi hoitaa kaikki käytännön järjestelyihin liittyvät asiat. Kilpailun järjestivät Liettuan opetus-, tiede- ja urheiluministeriö, Liettuan ei-muodollisen nuorisokoulutuksen keskus ja Vilnan yliopisto [2]. Vaikka kisat järjestettiin etänä, vaati se silti toista sataa työntekijää ja vapaaehtoista Liettuan puolelta.
Liettualaiset saivatkin kasaan melko kattavan ohjelman kaikenlaista aktiviteettia: sosiaalista verkostoitumista, Nobelisti Didier Quelozin luento aiheesta “Exoplaneettojen revoluutio” ja virtuaalisia turistikierroksia [3]. Suunniteltua ohjelmaa kesti lauantaista 17.07. viikon verran aina lauantaihin 24.07. saakka.
Joukkueenjohtajan erilainen kisamatka
Etätoteutus muutti myös joukkueenjohtajan kisakokemusta melkoisesti. Suuren kokoussalin sijaan tehtävät käsiteltiin ja käännettiin hotellihuoneesta käsin. Kilpailun sosiaalinen puoli jäi siis tänä vuonna vähemmälle myös johtajan osalta, mutta muutoin tapahtuma eteni kuten ennenkin. Korona-ajan myötä ruudun välityksellä hoidettu tehtävien käsittely ja kilpailun jälkeinen pisteytysten läpikäynti tuntui melko luontevalta. Tehtävien käsittely eteni jopa sujuvammin kuin normaalisti ja kääntäminen oli häiriöiden puuttuessa tehokasta. Kahden ainakin jossain määrin väliin jääneen kisan jälkeen on kuitenkin mukava toivottavasti jo ensi vuonna palata viettämään käännösöitä jälleen saman saliin.
Kilpailijat invigilaattorin seurassa
Invigilaattorin tehtävänä oli pitää huoli kisaajien majoituksesta ja ruokailusta sekä käytännössä olla koko kilpailun ajan kisaajien seurassa. Tämän lisäksi piti varmistaa, että kisapaikalla oli kaikki mitä kisaajat saattaisivat tarvita: eväitä, kyniä, kumeja, paperia ja niin edelleen. Järjestäjät myös vaativat, että jokaista kisaajaa kohden on oltava yksi kamera jolla etäyhteyden toisessa päässä oleva henkilö pystyy valvomaan suoritusta. Tämän lisäksi piti olla yksi kamera koko huoneelle ja yksi kamera skannerille, mikäli se ei ollut samassa tilassa kuin kilpailijat. Kaiken tämän päälle suositeltiin vielä, että kilpailupäivät nauhotettaisiin erikseen offline-tilassa mikäli kisapaikan internet-yhteys sattuisi katkeamaan. Kaiken kaikkiaan kisaa siis seurasi invigilaattorin lisäksi kahdeksan kameraa.
Kokeellinen osa kilpailua järjestettiin maanantaina ja aloitusajan sai jokainen maa valita kello 11:00 ja 16:00 EEST väliltä siten, että kisa aloitettaisiin aina tasatunnein. Tämä oli hienosti järjestetty organisaattoreiden puolesta, koska näin otettiin huomioon kilpailijoiden sijainti eri aikavyöhykkeillä. Tänä vuonna kokeellisessa työssä kysyttiin sähköpiireihin liittyvää osaamista ja taitoa.
Kokeellisen kilpailupäivän jälkeen oli luvassa välipäivä jolloin nukuttiin myöhään ladaten akkuja seuraavaa päivää varten. Virallisessa ohjelmassa oli onneksi sen verta tyhjää, että kisaajat pääsivät fysiikan laitokselle kierrokselle, jossa esiteltiin ensimmäisestä kerroksesta löytyvää hiukkaskiihdytintä ja siihen liittyvää laitteistoa. Tämän jälkeen mentiin luokkahuoneeseen pelaamaan shakkia ja odottelemaan tanssiesityksen alkamista.
Kilpailun toinen osa oli keskiviikkona 21.07. järjestetty teoreettinen osuus, jossa tarvittiin tänä vuonna muun muassa aalto-opin, sähkömagnetismin ja kvanttimekaniikan osaamista. Varsin haastaviksi osoittautuneet tehtävät löytyvät IPhO-organisaation kotisivulta [4].
Viisituntisen kisan ja lyhyen päätöstilaisuuden jälkeen kilpailijat pääsivät lähtemään kotia kohti. Invigilaattorin työt kuitenkin jatkuivat, sillä kaikki vastaukset piti skannata, lähettää eteenpäin järjestävälle taholle ja kirjoittaa kilpailusta loppuraportti. Tämän jälkeen piti vielä siivota luokkahuone ja viedä kaikki tavarat takaisin paikoilleen.
Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta järjestelyt olivat erittäin onnistuneet ja viime vuonna kokonaan peruuntunut kilpailu saatiin toteutetuksi. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Valko-Venäjän Minskissä, jonne joukkueet saapuvat toivottavasti jälleen paikan päälle.
Lähteet
[1] https://www.jyu.fi/science/fi/fysiikka
[2] https://www.ipho2021.lt/en/partners/
