Suomelle pronssia ja kaksi kunniamainintaa vuoden 2023 kansainvälisistä fysiikkaolympialaisista
Kansainväliset fysiikkaolympialaiset (IPhO) järjestettiin tänä vuonna Japanin pääkaupungissa Tokiossa 9.-17. heinäkuuta. Suomen joukkueen Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu) taisteli itselleen kisoista pronssimitalin. Eero Ristolainen (Kulosaaren yhteiskoulun lukio) sekä Oskari Virtanen (Lahden Lyseo) palasivat kisoista Suomeen kunniamainintojen kera. Viisihenkisessä joukkueessa Suomea edustamassa olivat myös Anssi Laine (Tampereen klassillinen lukio) sekä Aaron Piipponen (Lahden Lyseo). Kisailijoiden mukaan lähti kaksi joukkueenjohtajaa: Lasse Franti (Savonlinnan lyseon lukio) ja Topi Löytäinen (Jyväskylän yliopisto).
Suomen joukkueen kisamatka alkoi jo lauantaina 8. heinäkuuta, jolloin joukkue kokoontui Helsinki-Vantaan lentoasemalle (Kuva 1). Vaikka sää olikin hieman pilvinen ja paikoitellen märkä, oli kisajoukkue intoa ja jännitystä täynnä. Perille saavuttiin vasta seuraavan päivän puolella klo 13:05 paikallista aikaa. Naritan lentokentältä matka jatkui kisaisäntien järjestämällä bussikuljetuksella kohti Japanin kansallista nuorisokeskusta (National Olympics Memorial Youth Center, NOMYC).
Kilpailijat majoittuivat koko reissun ajan NOMYC:lla. Joukkueenjohtajat majoittuivat kilpailijoista erillään tahattoman kommunikoinnin minimoimiseksi. Joukkueenjohtajat näkevät kisatehtävät vuorokautta kilpailijoita aikaisemmin, joten helpointa on olla kokonaan erillään kilpailijoista. Tahallista vilunkia tuskin tapahtuisi muutoinkaan, sillä koko kisa kisataan reilun pelin hengessä.
Saapumispäivän iltana kaikki kilpailuun osallistuvat, kisailijoista valmentajiin ja tarkkailijoihin, kokoontuivat kansainväliseen rakennukseen (International Exchange Building, IEB) yhteistä illallista varten. Tunnelma oli käsinkosketeltava, sillä isäntämaa odotti paikalle saapuvaksi yhteensä noin 680 vierasta. Tämän luvun päälle tulevat vielä kaikki oppaat, opiskelija-avustajat, koordinaattorit ynnä muut muut kisan järjestämistä varten tarvittavat henkilöt. Kuhina salissa olikin melkoinen.
Ensimmäinen varsinainen päivä, maanantai 10. heinäkuuta, lähti käyntiin avajaisseremonialla (Kuva 2). Tilaisuuden avasi maailmankuulu japanilainen fyysikko, urallaan muun muassa Nobelin fysiikan palkinnon voittanut professori Makoto Kobayashi. Paikalle saapui Japanin opetusministerin lisäksi myös puolen tusinaa muita ministereitä, mikä vaati tavallista tiukemmat turvatoimet. Tämän vuoksi johtajat joutuivat seuraamaan avajaisseremonian videolinkin välityksellä toisesta luentosalista.
Olympialaisissa kilpailijoiden osaamista mitataan sekä teoreettisilla että kokeellisilla tehtävillä. Teoreettisia tehtäviä on tyypillisesti kolme kappaletta ja kokeellisia kaksi kappaletta. Tämän vuoden kokeellisessa osiossa kilpailijoiden piti selvittää kahtaistaittavan kiteen paksuutta sekä tutustua wattivaa’an toimintaperiaatteeseen. Teoreettisessa osiossa tarkasteltiin kolloidihiukkasten käytöstä, neutronitähtiä ja murokulhostakin tuttua pintäjännitysfysiikkaa. Fysiikan osaamisen lisäksi tehtävien tekeminen vaatii tarkkaavaisuutta ja huomion kiinnittämistä yksityiskohtiin. Tehtävät ratkaisuineen löytyvät Japanin kisojen kotisivuilta [1, Info[r]mation→Contest]. Edellisten vuosien tehtäviä voi tutkailla IPhO:n kotisivuilta.
Valmistautuminen kisoihin on pääosin omatoimista, mutta valitulle joukkueelle järjestetään myös kaksi noin viikon valmennusleiriä yhteistyössä Viron kanssa. Suomalaisten järjestämä kokeellinen valmennus järjestettiin Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella ja virolaisten vastuulla oleva teoriaosuus Orissaaressa Saarenmaalla (Kuvat 3, 4 ja 5).
Johtajien vastuuseen kuuluu kisajoukkueen juoksevien asioiden hoitamisen lisäksi myös tehtävien viimeistely, kääntäminen suomeksi sekä suomalaisten tehtävien pisteyttäminen. Moderaatiossa joukkueenjohtajat voivat keskustella virallisten tarkastajien kanssa mahdollisista eroavaisuuksista pisteytyksessä. Tämän lisäksi johtajat osallistuvat kansainvälisen lautakunnan (International Board, IB) yleiskokoukseen, jossa käsitellään organisaation ajankohtaisia asioita. Onneksi kisailun ja muiden vastuiden lisäksi aikaa jäi myös ekskursioille, joiden aikana tutustuttiin isäntämaan nähtävyyksiin ja kulttuuriin (Kuvat 6, 7, 8 ja 9).
Kuva 7: Vasemmalla ylhäällä: Johtajat seurasivat avajaisseremonian Zoomin välityksellä. Keskellä ylhäällä: Johtajat istuivat IB:n kokouksissa. Oikealla ylhäällä: Opas johdattaa ryhmän Meiji-temppelin sisäänkäynnille. Vasemmalla alhaalla: Kuvaaja nauttii paikallisesta erikoisuudesta: matcha-pehmis. Keskellä alhaalla: Joukkueenjohtajat keisarin palatsin edessä ekskursiolla. Oikealla alhaalla: Yksityiskohtainen piirros japanilaisesta ylimystön jäsenestä. Kuvat, paitsi kuva johtajista: Topi Löytäinen
Viikonlopun IB:n kokousten ja moderaation jälkeen kisat saatettiin päätökseen maanantaina 17. heinäkuuta aamulla järjestetyssä mitaliseremoniassa (Kuva 10). Päättäjäisjuhlallisuuksia pääsivät myös johtajat seuraamaan paikan päälle. Mitalien jakamisen jälkeen katsojat pääsivät nauttimaan perinteisistä japanilaisista koto- ja daikura-esityksistä. Ensi vuonna kansainväliset fysiikkaolympialaiset on tarkoitus järjestää Iranissa.
Lue lisää Neljän tieteen kisoista ja tiedeolympialaisista Dimension aiemmista artikkeleista
MAOLin video kilpailutoiminnasta: Tiedeolympialaiset – mitä on matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan olympiatoiminta?
