Talousosaamisen PISA 2018 – Talousosaamisella vahva yhteys lukutaitoon ja matematiikan osamiseen

Talousosaamisessa ja muissa PISA-arviointialueissa menestyminen ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Lukutaito ja matematiikan osaaminen olivat kumpikin merkitseviä talousosaamisen selittäjiä kaikissa osallistuneissa maissa. Suomessa matematiikan osaaminen oli vielä lukutaitoakin vahvempi talousosaamisen ennustaja.

Suomalaisnuoret osoittivat vahvaa osaamista ja vastuullista rahankäyttöä toukokuussa julkistetussa talousosaamisen PISA-tutkimuksessa. Tutkimustulokset julkistettiin yhtä aikaa 20 maassa.

Suomalaisnuorten talousosaamisen arvioinnin keskiarvopistemäärä, 537 pistettä, oli toiseksi paras yhdessä Kanadan (532) kanssa. Tutkimuksen parhaat nuoret talousosaajat löytyivät Virosta, jonka keskiarvo 547 pistettä oli tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden maiden keskiarvoja korkeampi.

Talousosaaminen on PISA-tutkimuksessa ylimääräinen, kansallisesti valittavissa oleva arviointialue. Suomi osallistui arviointiin ensimmäistä kertaa.

”Tulokset antavat positiivisen kuvan suomalaisten nuorten talousosaamisesta. Osaaminen oli kansainvälisessä vertailussa varsin hyvällä tasolla”, kertoo PISAn kansallinen projektipäällikkö Arto K. Ahonen.

”Erityisenä seikkana suomalaisten kohdalla näkyy koulun vahva merkitys talousosaamisen tuottajana. Opettajat olivat Suomessa vertailumaita useammin talousosaamiseen kytkeytyvän tiedon lähde ja opettajilta saadulla tiedolla oli tutkimuksen voimakkain yhteys osaamiseen.”

Kouluopetuksella merkittävä vaikutus

Suomalaisista oppilaista selvästi suurempi osuus (71

Suomalaiset oppilaat raportoivat myös kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti, jokseenkin saman verran kuin Virossa. Koulussa kohdatuilla tehtävillä oli kuitenkin Suomessa koko vertailun voimakkain yhteys (17 pistettä) oppilaiden talousosaamiseen. Kaikissa muissa OECD-maissa myös tämä yhteys oli negatiivinen.

Suomessa taloustietoa ei opeteta peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. Koulussa opituilla raha-asioilla oli meillä merkittävä rooli talousosaamisen tuottajana.

Tutkimus antaa Ahosen mukaan tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on toteutettu onnistuneesti ja sillä oli Suomessa erityisen voimakas yhteys oppilaiden talousosaamiseen.

Suomen ensimmäinen osallistuminen kansainväliseen talousosaamisen vertailuun tuotti valoisan kuvan 15-vuotiaiden talousosaamisesta.

”Tutkimuksen kohteena oli 15-vuotiaita nuoria, joten heidän edellytyksensä toimia talouselämässä ovat vielä rajalliset. Yleisesti ottaen vastuullinen kuluttajakäyttäytyminen kuten hintojen vertailu sekä oman talouden hallinta heijastelivat myös hyvää talousosaamista”, Ahonen selventää.

Huiput ja heikot erottuvat

OECD-osallistujamaissa huipputason talousosaajista oli matematiikan huippuosaajia keskimäärin 51 prosenttia ja lukutaidon huippuosaajia peräti 60 prosenttia. Suomessa vastaavat prosenttiosuudet olivat matematiikassa 51 ja lukutaidossa 46.

PISA-tutkimuksen arviointitehtävät ovat pääosin tekstimuotoisia, jolloin oppilaat, joille lukeminen on hankalaa, joutuvat todennäköisesti ponnistelemaan myös talousosaamisen tehtävämateriaalin ymmärtämisen kanssa. Raha-asioiden hoitaminen ja taloudellisiin kysymyksiin liittyvä päätöksenteko sisältää myös rahasummien käsittelyä, joka taas edellyttää numeerista ja matemaattista osaamista.

Heikkojen osaajien kohdalla kasautuminen näyttää vielä voimakkaammalta. Niistä suomalaisoppilaista, jotka suoriutuivat talousosaamisen kokeessa heikosti, 79 prosenttia oli heikkoja lukijoita ja 75 prosenttia suoriutui heikosti matematiikassa. Nämä osuudet olivat korkeat myös kaikissa muissa osallistujamaissa. Keskimäärin OECD-maiden heikoista talousosaajista 82 prosenttia luki heikosti ja 77 prosenttia osasi matematiikkaa heikosti.

Suomalaispojat yllättivät

Talousosaaminen oli vahvasti yhteydessä lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen, mutta sillä oli myös oma muista alueista riippumaton osuutensa. Se, että noin 20 prosenttia talousosaamisen vaihtelusta ei palaudu oppilaiden eroihin matematiikan osaamisessa ja lukutaidossa, kertoo talousosaamiseen liittyvistä erityispiirteistä.

Esimerkkejä näistä ovat erilaisten talouteen liittyvien termien ja käsitteiden tuntemus tai vaikkapa rahankäyttöön liittyvät kysymykset. Näiden erityispiirteiden osaamista mitattiin PISA-tutkimuksessa niin sanotulla suhteellisen talousosaamisen indeksillä.

Tässä mittarissa oppilaan saavuttamaa talousosaamisen pistemäärää verrattiin hänelle lukutaidon ja matematiikan taidon perusteella johdettuun ennusteeseen. Ennuste saatiin tilastollisella mallilla, jossa oppilaan talousosaamisen pistemäärää selitettiin lukutaidon ja matematiikan pistemäärillä, ja mittarin arvoksi asetettiin oppilaan saavuttaman ja hänelle ennustetun talousosaamisen erotus.

Indeksin positiivinen arvo tarkoittaa, että oppilas suoriutui talousosaamisen arvioinnissa paremmin kuin hänen lukutaitonsa ja matematiikan taitonsa perusteella olisi voitu odottaa.

Suhteessa lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen talousosaaminen oli parasta Virossa, Suomessa ja Brasiliassa. Lisäksi keskiarvo oli selkeän positiivinen Liettuassa, Chilessä, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Näiden maiden oppilaat menestyivät siis talousosaamisessa paremmin kuin heidän lukutaidon ja matematiikan tulostensa nojalla oli ennakoitavissa.

Suomalaiset nuoret hallitsivat talousasioita paremmin kuin matematiikan ja lukutaidon perusteella voitiin ennustaa. Suomessa tämä perustui ennen kaikkea siihen, että pojilla talousosaamisen tulokset olivat selvästi parempia kuin heidän lukutaitotuloksensa antaisi olettaa.

Toiseen ääripäähän kuuluivat muun muassa Italia, Serbia, Bulgaria ja Slovakia. Myös kuudessa muussa maassa pistemäärä oli merkitsevästi negatiivinen. Näissä maissa oppilaat suoriutuivat talousosaamisessa kokonaisuutena heikommin kuin matematiikan ja lukutaidon tulosten perusteella olisi voitu odottaa. Yksi näistä maista oli Puola, joka sinänsä menestyi talousosaamisessa erittäin hyvin.

Motivaation merkitys

Kaikissa PISA 2018:n talousosaamisen osallistujamaissa tytöt olivat keskimäärin poikia parempia lukutaidossa. Poikien matematiikan osaaminen oli sen sijaan tyttöjen osaamista parempaa 12:ssa 20:sta PISA 2018:n talousosaamisen osallistujamaasta (Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Viro, Italia, Latvia, Peru, Portugali, Venäjä, Espanja ja Yhdysvallat).

Tytöt menestyivät matematiikan osaamisessa poikia paremmin Suomessa ja Indonesiassa. Muissa talousosaamisen osallistujamaissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä sukupuolten välisiä eroja matematiikan osaamisessa.

Kun lukutaidon osaaminen vakioitiin, poikien keskimääräinen talousosaamisen pistemäärä oli OECD-osallistujamaissa 27 pistettä tyttöjen pistemäärää parempi. Suomessa tämä suhteellisen talousosaamisen ero oli peräti 37 pistettä poikien eduksi, mikä oli osanottajamaiden joukossa kaikkein suurin ero.

Matematiikan tuloksen vakioinnilla ei ollut Suomessa vastaavaa vaikutusta lähinnä siksi, että tyttöjen ja poikien tulokset matematiikassa olivat Suomessa hyvin lähellä toisiaan. OECD-maissa kokonaisuutena matematiikan tuloksen vakiointi käänsi poikien kahden pisteen paremmuuden talousosaamisessa tyttöjen kolmen pisteen eduksi. Tämä johtui siitä, että valtaosassa maita poikien tulokset matematiikassa olivat tyttöjen tuloksia parempia.

Suomessa poikien keskimäärin heikompi lukutaito on ollut heikentämässä heidän tausosaamisen tulostaan. Jos pojat lukisivat keskimäärin yhtä hyvin kuin tytöt, heidän talousosaamisen keskiarvonsa olisi Suomessa huomattavasti tyttöjen keskiarvoa korkeampi.

Samoin voidaan sanoa, että pojat suoriutuivat Suomessa talousosaamisen arvioinnissa keskimäärin paremmin kuin heidän lukutaitonsa taso olisi antanut olettaa. Yksi mahdollinen selitys tälle on se, että pojat olivat tyttöjä motivoituneempia tekemään talousosaamisen tehtäviä.

Sosioekonominen tausta näkyy tuloksissa

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten talousosaaminen on yhteydessä erilaisiin sosioekonomisiin tekijöihin kuten vanhempien koulutustaustaan ja ammattiasemaan tai perheen tulotasoon ja varallisuuteen.

Jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa oppilaiden talousosaamisen keskiarvo nousi merkitsevästi ja jokseenkin suoraviivaisesti siirryttäessä alimmasta sosioekonomisesta neljänneksestä ylimpään. Sama ilmiö on havaittu toistuvasti myös muissa PISA-tutkimuksen arviointialueissa: lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Suomessa oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.

Hyvin talousosaamisessa menestyneistä vertailumaista Puolassa ja Virossa oppilaan perhetaustan vaikutus talousosaamiseen oli selvästi Suomea vähäisempää.

Ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen välinen ero oli suurin Perussa, Bulgariassa ja Slovakiassa, joissa se oli yli 100 pistettä. Suomessa tämä ero oli puolestaan 86 pistettä. Pienimmät vastaavat erot, alle 60 pistettä, löytyivät Indonesiasta, Virosta ja Latviasta.

Digi- ja taloustaidot jokaiselle

Huolenaiheina PISA-tutkimuksessa esiin nousivat oppilaiden talousosaamisen suuri vaihtelu sekä sen kytkeytyminen OECD-keskiarvoa voimakkaammin oppilaan sosioekonomiseen taustaan. Talouteen liittyvät muutokset voivat olla nopeita ja erityisesti digitaaliset ratkaisut vaativat jatkuvaa uuden oppimista, opettamista ja sopeutumista.

On paitsi yksilöiden myös yhteiskunnan etu, että taustastaan riippumatta kaikilla, erityisesti nuorilla, on mahdollisuus kehittää omaa talousosaamistaan ja sitä kautta huolehtia itsestään sekä omasta ja läheistensä hyvinvoinnista.

Oppilaiden välinen vaihtelu oli Suomessa koko tutkimuksen suurinta, kun puolestaan koulujen välinen vaihtelu oli kaikkein vähäisintä. Talousosaaminen jakaantuu hyvin tasaisesti koulujen välillä ja koulujen väliset erot olivat koko tutkimuksen pienimpiä.

Samalla kuitenkin koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin lukutaidossa. Samasta koulusta löytyi näin ollen niin kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippuosaajiakin.

Alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei löytynyt talousosaamisesta samaan tapaan kuin esimerkiksi lukutaidosta. Tämä kertoo siitä, että talousosaamisessa on elementtejä, jota ovat vapaita perinteiseen kouluosaamiseen kytkeytyvistä ennakko-oletuksista. Tuloksissa oli viitteitä jopa päinvastaisesta, eli maaseutupaikkakunnalla kouluansa käyvien poikien osaaminen oli tyttöjä parempaa.

Lähde: PISA 2018 -talousosaamisen raportti Laine, Kati; Ahonen, Arto K.; Nissinen, Kari (2020-05-07) Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-827-4

PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (Organisation for Economic and Cultural Development) toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Suomi osallistui vuoden 2018 tutkimuksessa ensi kertaa talousosaamisen (Financial Literacy) arviointiin, joka oli tarjolla kansainvälisenä vaihtoehtona. Talousosaamisen arviontiin on voinut osallistua vuodesta 2012 alkaen, eli se oli nyt tarjolla kolmatta kertaa.

Talousosaamisen arviointiin osallistui 20 maata, joista 13 oli OECD:n kuuluvaa ja 7 niin kutsuttua partnerimaata.

Koonnut: Eija Seppänen