Puheenvuoro: Uusi ja parempi vuosi 2026
Joulu on nyt lusittu. Lapsiperheissä joululoma oli mukava ja onnistunut, jos lasten ja aikuisten odotukset lomalle olivat samansuuntaiset. Toivottavasti näin oli. Nyt on kuitenkin aika kääntää katseet uudelle vuodelle 2026. Heti tammikuussa on kaksi mielenkiintoista tapahtumaa. Matematiikan päivät Jyväskylässä 8. ja 9. tammikuuta ja Educa-messut Helsingin Messukeskuksessa 23. ja 24. tammikuuta. Myös MAOL järjestää mielenkiintoisen etäkoulutuksen 20.1.2026 klo 17–18, jolloin Annette Ukkola Karvista tulee kertomaan MAOLin jäseniltaan syventäviä analyyseja kansallisista matematiikan oppimistulosten arvioinneista, erityisesti perusopetuksen päättövaiheesta. Keväällä MAOLin etäkoulutukset jatkuvat ja tietoa näistä saat MAOLin web-sivulta kohdasta koulutukset.
Tänä vuonna muutoksia tulee näkymään myös palkkakuitissa. Verotuksesta poistuvat monet vähennykset, kuten esimerkiksi työhuonevähennys, samoin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivät enää ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Verovähennystä ei enää voi saada lisäksi työsuhdepolkupyöristä, mikä on harmi, jos tavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen. Asioista, joista ennen sai verovähennyksiä, maksetaankin nyt enemmän veroa kasvaneen tulon muodossa. Lisäksi se työhuone tai työmarkkinajärjestöjen jäsenyys pitää ”ostaa” rahalla, joka jää käteen valtion- ja kunnanverotuksen jälkeen. Myös Kelan myöntämiin tukiin tulee kiristyksiä ja ehtoja. Perussyy verotuksen ja tukien kiristyksiin, on valtionvelan kasvu, joka on tällä hetkellä lähemmäs 190 miljardia euroa. Jos velka siirrettäisiin jokaiselle suomalaiselle, niin se olisi hieman yli 33 000 € per asukas. Miltä kuulostaisi 33 000 € veromätkyt maksettavaksi? Velkaa on kaikilla Euroopan mailla, eli siinä mielessä Suomi ei ole poikkeus. Mutta iso velka vaatii koron hoitoon paljon varoja. Tämä kaikki on pois investoinneista, joilla taloutta piristetään. Yleensä ajatellaan, että talouskasvu hoitaa syntyneen velan pois suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mutta Suomella on haasteena pienenevät ikäluokat, joka etenkin näkyy maaseudulla. Tällöin talouskasvu jää pieneksi ja velkaa hoidetaan lähinnä supistamalla julkisia menoja. Viidessä vuodessa uusien lapsien määrä on pienentynyt neljäsosan verran viiden vuoden takaisesta määrästä. Koska valtionosuudet pienenevät samassa suhteessa, niin etenkin pienet kunnat joutuvat miettimään kuinka kouluverkkoa tehostetaan, eikä koulujen lakkautuksiltakaan voida kokonaan välttyä.
Vastaavasti kotitaloudet ottavat tällä hetkellä vähemmän velkaa kuin aikaisemmin. Syy tähän on ollut Korona ja Ukrainan sota. Samalla syyllä perustellaan valtion velan kasvua. Myös tässä asiassa järjen käyttö on sallittu. Kotitaloudet mieluummin säästävät ”sukan varteen” kuin investoivat, kun ajat ovat epävarmat. Pitäisikö valtion tehdä samoin? Kysynnän väheneminen luo taantumaa, jolloin työttömyys ja inflaatio kasvavat. Pitäisi tehdä innovointeja ja investointeja, jotta kysyntää riittäisi työmarkkinoilla ja talous piristyisi. Myös koulutus pitäisi nähdä investointina tulevaan tai Suomea uhkaa teknologia-alojen työpaikkojen siirtyminen ulkomaille. Koulutuspoliittista keskustelua tarvitaan, jotta rahaa voidaan kohdistaa sinne missä sitä eniten tarvitaan. Koulutukseen lasketun oppilaskohtaisen yksikköhinnan saa alemmas, kun rakennetaan isompia kouluja, tehdään isompia ryhmäkokoja, kierrätetään oppimateriaaleja ja palkataan epäpäteviä opettajia. Mutta tälläkin on rajansa. Liika säästäminen johtaa jossain vaiheessa opetuksen tason heikkenemiseen, joten jokaisen päätöksen vaikuttavuutta oppimiseen pitää ja on syytä miettiä. Joka tapauksessa työntekoa ei pidä lopettaa, olkoonpa kyseessä opiskelu tai uuden tuotteen valmistus. Vain ja ainoastaan se kantaa pitkässä juoksussa hedelmää ja luo uutta kasvua.
PISA-tulosten lasku ei ole Suomessa tällä hetkellä se asia, josta eniten pitäisi olla opetusalalla huolissaan. Jos valtion velka kasvaa hallitsemattomaksi, niin kohta voi olla huolissaan koko peruskoulujärjestelmästä ja sen toimivuudesta. Suomen demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu kovalla työllä. Kun tätä työtä on verotettu, niin se hyvä on jaettu tasaisesti takaisin yhteiskunnan tarjoamien palveluiden muodossa. Kun velan hoitoon menee tulevaisuudessa entistä enemmän rahaa, niin se on kaikki pois yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Siksi olisi tärkeää saada valtion velan määrä pienenemään lähitulevaisuudessa, jotta rahaa riittäisi myös palveluille, joita yhteiskunta tarjoaa. Pelkän talouskasvun varaan ei sitä kannata jättää.
Kun katsoo MAOLin historiaa, niin myös MAOL on lisännyt palveluita, kun MAOLin jäsenmäärä on voimakkaasti kasvanut. Vastaavasti karsinut palveluita, jos jäsenmäärä on pienentynyt. Nyt kun MAOLin jäsenmäärä on suurien ikäluokkien eläköitymisen vuoksi pienentynyt, niin MAOLin palvelut pitää suhteuttaa jäsenmäärään sopivaksi. Tämä näkyy myös täällä Dimensiossa. Tulevana vuonna Dimensio julkaisee yhden maksullisen artikkelin viikossa aikaisemman kahden sijasta ja tälle lisäksi asetetaan hintakatto eli sama kirjoituspalkkio tulee sekä kahden, että kahdenkymmenen sivun artikkelista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että artikkelit ilman kirjoituspalkkiota pääsevät helpommin läpi, vastaavasti maksullisten artikkeleiden jono voi olla pidempi. Uusia ja ajankohtaisia juttuja matemaattisten aineiden ja opetuksen alalta kannattaa tänne lähetellä joka tapauksessa. Julkaisemme niitä mielellämme. Hyvä asia ja idea kannattaa tuoda kaikille näkyväksi.
Nostradamus ennusti 1500-luvulla, että vuonna 2026 on luvassa järisyttävä kriisi. Mihin tämä ennustus perustuu? Yksinkertaisesti siihen, että Mars on hallitseva planeetta tähtitaivaalla vuoden 2026 alussa ja Marshan on tunnetusti ”sodan planeetta”. Ennustus on helppo väittää todeksi, koska ihmisen historia on ollut monesti kulkemista kriisistä toiseen. Itse me tulevaisuuden kuitenkin luomme. Annetaan nuorille mieluummin uskoa tulevaan, kuin maalataan uhkakuvia taivaanrantaan. Voivottelun sijasta otetaan ne työhanskat käteen ja aletaan hommiin. Itse uskon, että vuosi 2026 on paljon parempi kuin vuosi 2025.
Hyvää Uutta Vuotta 2026
