Vuoden opettajan 2025 Erkki Luoma-ahon puhe Koulutuspäivillä

Rauman Koulutuspäivillä 5.10.2024 palkittiin Vuoden 2025 matemaattisten aineiden opettajana jyväskyläläinen Erkki Luoma-aho (lehdistötiedote 5.10.2024, pdf). Tässä hänen puheensa Koulutuspäivien avajaisista.

Erkki Luoma-aho puhuu puhujanpöntössä
Erkki Luoma-aho pitämässä puhetta Koulutuspäivien avajaisissa

Arvoisa MAOL:n puheenjohtaja, MAOL:n hallitus, hyvät matemaattisten aineiden opettajakollegat, oppimateriaalien tuottajat ja kustantajat sekä muut läsnäolijat.

Lämmin kiitos palkinnosta! 

Kiitos MAOL Keski-Suomen hallitus, esittäessään minua palkinnon saajaksi! Kiitos MAOL:n hallitus luottamuksesta valinnan tehdessään!

Samalla haluan kiittää myös MAOL-Rauman porukoita päivien rakentamisesta. Ol niingon gotonas luki kyltissä, jonka eilen ohitin. Aamulenkillä kanaalin rannalla ja vanhan Rauman kujilla, samoin kuten eilisessä iltajuhlassa olin kuin kotonani. 

Saatuani tiedon palkinnosta mielessäni alkoi pyöri monenlaista. Toisaalta ilo ja kiitollisuus, toisaalta tietoisuus, että Suomessa, myös ja etenkin tässä salissa, on useita erinomaisia, työtään rakastavia ja siitä innostuvia opettajia. Perisuomaiseen tapaan: miksi juuri minä?

Tällaisen tunnustuksen saamisen jälkeen onkin luonnollista pohtia millaisia vaiheita olen urallani (lainausmerkeissä) tähän saakka kokenut. Lienee totta, että olen ollut monenlaisessa mukana. Ja tämä mukana oleminen itsessään on todellinen ja tärkein onnistumiseni. Olen usein päässyt, joskus pakotettuna, joskus pyydettynä, joskus pyrkinyt tietoisesti, joskus ilman erityistä suunnitelmaa mukaan erilaisiin hankkeisiin, joissa olen saanut tehdä työtä itseäni paljon viisaampien seurassa. Tähän liittyy toinen onnistumiseni: olen aina pyrkinyt ja joskus jopa kyennyt oppimaan ja omaksumaan näissä yhteyksissä jotain. 

Uskon vahvasti sosiokonstruktivistiseen oppisnäkemykseen. Sen mukaan kaikki oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, jossa oppijalla itsellään on aktiivinen rooli. Tämä on totta myös meidän aikuisten, ei vain oppilaiden ja opiskelijoiden maailmassa. Oppia voi monenlaisissa yhteyksissä erilaisilta ihmisiltä. Tärkeää on pyrkiä omaksumaan, ts. omata sisäinen motivaatio.

Yhtäjaksoinen opettajanurani alkoi jo viime vuosituhannen puolella, syksyllä 1999. Sain uralleni erinomaisen alun Cygnaeus-lukiossa, joka oli ns. LUMA-pilottilukio. Imin vaikutteita ympäriltäni, meillä oli innostunut tekemisen ilmapiiri. En silloin vielä täysin ymmärtänyt miten merkittävää aikaa sain elää ja miten keskeisen tärkeitä asiastaan innostuneet kollegat ovat, etenkin nuorelle opettajalle. Erityisesti mainitsen kollegoista paljon arvostamani Irma Aroluoman, joka on aikoinaan saanut tämän saman palkinnon. Irman erityinen opetus on, että aina on lähdettävä liikkeelle oppilaista ja heidän tarpeistaan. Oppilaiden etu ja asia on luovuttamaton arvo. 

Jo opiskeluaikanani löysin myös MAOLin. Paperi-Dimensiota luin ahkerasti! MAOLin varsinaisen toiminnan pariin johduin uran alkuvuosina. MAOL on ollut minulle tärkeä verkostoitumisen ja oppimisen paikka. Syyspäivät, erilaiset seminaarit ja muut koulutuspäivät ovat olleet tärkeitä paikkoja tutustua, jälleen kerran, opettajuudelle omistautuneisiin opettajiin, vaihtaa kuulumisia, vaikuttua ja ottaa oppia. Tässä yhteydessä haluan kiittää eilisen iltajuhlan pöytäseuruetta sekä aamupalapöydän kollegoja inspiroivista keskusteluista. Myös syyspäivien järjestäminen, kahdesti olen ollut mukana järjestelytoimikunnassa, ovat olleet hienoja hankkeita.

Kolmas oppimisen paikka oli GeoGebra-yhteisö: Muistan edelleen sen innon, kun ensimmäisen kerran tutustuin GeoGebraan. Tuntui, että uusi maailma avautui. Saatoin lopultakin heittää roskiin vanhat korput (kuka vielä muistaa mikä on korppu?), joilla oli Delphillä itse koodamani ohjelma, jossa funktion kuvaajalla sekantin toinen leikkauspiste liukuu lähemmäs toista muodostaen lopulta tangentin. Ohjelman esityksen loihtii nykyisin GeoGebralla kuka tahansa esille parissa minuutissa. Tätä lienee yhteiskunnassa paljon peräänkuulutettu tehokkuus. Parin viikon koodausprojektin työ hoituu nykyvälinein parissa minuutissa…

Joka tapauksessa… Innostuin tekemään GeoGebralla monenlaisia valmiita havainnollistuksia, joita julkaisin jo edesmenneessä GeoGebra Wikissä muidenkin iloksi ja hyödyksi. Pian olinkin jo mukana käännöstiimissä, pidin koulutuksia jne. Kiitos etenkin Hannu Korhonen ja Mikko Rahikka, joiden kanssa laadimme MFKA:n kustantamana ensimmäisen suomalaisen GeoGebra-oppaan. Rakensimmehan me myös valtakunnallisen GeoGebra-verkkokurssin, joka oli itse asiassa aikamoinen menestys. Taisi olla didaktikko Lenni Haapasalo, joka esitti ajatuksen, että hyvä opettaja tekee itsensä tarpeettomaksi. Tässä mielessä GeoGebra-verkosto onnistui: GeoGebra on lyönyt itsensä läpi, sitä osataan käyttää ja sen pedagoginen merkitys tunnustetaan.

Neljäs merkittävä yhteysfoorumi ja kasvun paikka ovat olleet erilaiset kirjahankkeet. Ensimmäisessä, silloiselle WSOY:lle tekemässämme Laskutaidossa opin kirjallista ilmaisua. Erityisesti on jäänyt mieleen Timo Sankilampi ja Teuvo Laurinolli. Oli innostavaa seurata Timon intohimoista suhtautumista oppimateriaaleihin ja niiden kehittämisen tärkeyteen. Teuvon diplomaattinen viisaus ja kärsivällisyys ovat edelleen inspiraation lähteitä. Kuinka tyynesti hän otti vastaan joskus tiukankin kritiikin. Useissa projekteissa (tätä ei varmaan tapahdu koskaan teille) kun (ainakin omasta mielestäni) saan kokea epäreilua kohtelua, pyrin aina muistamaan kuinka Teuvo saattoi ihmetellä muiden kanssa käsikirjoitusta, kuka on voinutkaan tuollaista kirjoittaa. Pitääpä heti korjata. Ja teksti oli siis Teuvon kynästä lähtöisin. Tämä eräänlainen omasta työstä irtautumisen kyky on muotisanaa käyttäen supervoima, joka helpottaa projekteissa jaksamista. Teksti on tekstiä, työ on työtä. Minä olen minä. Vaikka työstään onkin innoissaan, on tärkeää muistaa, että en ole samaa kuin työni. Muistattehan tekin, arvoisat kuulijat tämän? Olen huomannut, että se helpottaa jaksamaan!

Uusimman kirjaprojektin, Otavan Juuren, kehittämisessä on ollut innostavaa, jos näin saa kehuskella, kehitellä ratkaisuja yhdistää ohjelmistot, etenkin GeoGebra, oppikirjan tekstiin. Miten löytää mielekkäitä tapoja muodostaa kokonaisuuksia, joissa toteutuu opetussuunnitelman eri puolet. Vastuu ja työmäärä oli, on se kai hyvä myöntää, välillä hirmuisen suuri, mutta toisaalta mikään ei ole niin palkitsevaa kuin pohtia opiskelijan oppimispolkua, oppimisen tavoitteita ja harjoituksia, joilla tavoitteisiin päästään. Eräs kirjakollega vertasi kirjantekoa täydennyskoulutukseen. Suosittelen tällaista koulutusta lämpimästi kaikille!

Toistaiseksi viimeinen iso vetäisy oli IT-linjan perustaminen muutamia vuosia sitten. Kuten moni muukin hanke, se alkoi päätöksestä, jota sitten seurasi yhteistyö. Jyväskylä on siitä upea paikkakunta (tokikaan ei yhtä upea kuin Rauma!), että siellä toimii yliopisto aivan liki kaupunkia. Yhteistyö yliopiston kanssa oli ja on luontevaa ja kitkatonta. Oli jännää olla rakentamassa uuden opetussuunnitelman hengen mukaista korkeakouluyhteistyötä, etenkin kun olin päässyt aiemmin mukaan laatimaan itse LOPS:n perusteita. 

Tähän liittyen, sallitteko pienen sivupolun… Mielestäni LOPS 2019 tarjoaa erinomaisia välineitä rakentaa integraatiota, etenkin kun kurssin käsitteestä on siirrytty opintopistein mitattaviin eri mittaisiin opintojaksoihin. Näyttää siltä, että näitä mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Itse ajattelen, että opetusta ja etenkin arviointia voi ja pitää aina kehittää. LOPS 2019 mahdollistaa paljon.

Lopuksi tulee sitten se tärkein eli opetus. Nyt on se hetki kun pappa, parta täristen, antaa ohjeet kuinka saavutetaan pitkä ja onnellinen opettajuus. Opetus on tämä: Etenkin jos olet nuori opettaja, lähde mukaan kaikkeen mahdolliseen. Innostu ja verkostoidu. Opettajuus ei ole pysyvä olotila vaan halu kehittyä ja kehittää. Harvoin, jos koskaan, kukaan saavuttaa yksin mitään. Yhteistyössä on voimaa. Vastaa siis aina kyllä kun mukaan pyydetään. 

Lisäksi. Älä pelkää kokeilla äläkä kokeillessa opiskelijoiden reaktiota, päinvastoin, ole avoin opiskelijoiden suuntaan, reflektoi toimintaasi ja ota onkeesi. Pidä toimivat ideat, hylkää loput.

Lopuksi toivon jokaiselle erinomaista koulutuspäivää. Verkostoitukaa, oppikaa ja innostukaa!

Kiitos.


Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista

Kirjoittaja