Ylöspäin eriyttäminen: Miten teen sen?
Olen juuri valmistunut kemian, matematiikan ja fysiikan aineenopettaja. Suoritin opetusharjoitteluni Jyväskylän normaalikoululla, jossa havaitsin, ettei kemian opetuksen ylöspäin eriyttämiseen ollut juurikaan saatavilla valmista materiaalia. Tämän ajamana päädyin tekemään pro gradu -tutkielmani kemian opetuksen ylöspäin eriyttämisestä. Tutkielman kirjallisessa osassa perehdyin opetuksen eriyttämiseen yleisesti, lahjakkaiden oppilaiden tunnistamiseen ja havaitsemiseen sekä heidän opetuksensa ylöspäin eriyttämiseen. Kokeellisessa osassa keräsin keinoja opetuksen ylöspäin eriyttämisen toteuttamiseen yleisesti ja kemian opetuksessa haastattelemalla kokeneita suomalaisia aineenopettajia. Esitän tässä jutussa tutkielmani keskeisimmät tulokset, joista uskon olevan hyötyä muillekin opettajille.
Miksi ylöspäin eriyttämistä tarvitaan?
Suomalaisten lasten osaamisen taso on ollut viime aikoina paljon esillä roimasti heikentyneiden PISA-tulosten takia. Yksi suuntaus tuloksissa on, että niin kutsuttujen huippuosaajien määrä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 2003 suomalaisista oppilaista 23,4 prosenttia osasi matematiikkaa erinomaisesti, kun vuonna 2022 osuus oli enää 8,5 prosenttia (PISA-tutkimus ja tulokset 2022). Tulos on huolestuttava ja kertoo, että myös hyvin pärjäävien oppilaiden taso on laskenut.
Mikäli lahjakkaiden ja kyvykkäiden oppilaiden osaamisen tasoa halutaan nostaa, tulee heille tarjota nykyistä kehittävämpää opetusta. Lahjakkaat oppivat yleensä nopeasti ja kykenevät omaksumaan keskimääräistä haastavampia asioita. Näin ollen he pystyvät usein opiskelemaan muuta luokkaa korkeammalla tasolla. Lahjakkaille onkin tarjottava heidän tasoistaan opetusta. Tämä onnistuu opetusta ylöspäin eriyttämällä.
Opetuksen ylöspäin eriyttäminen lähtee sen tarpeen havaitsemisesta. Tarve voi ilmetä esimerkiksi oppilaiden häiriökäyttäytymisenä tai mielenkiinnon puutteena, mikä johtuu siitä, että opiskeltava asia koetaan liian helpoksi ja näin ollen pitkästyttäväksi. Myös oppilaiden väliset tasoerot ja ryhmän polarisoituneisuus ovat syitä, joiden vuoksi kannattaa harkita opetuksen eriyttämistä. Jo pelkästään erilaiset tavoitteet tai mielenkiinnon kohteet voivat johtaa tilanteisiin, joissa oppilaiden oppimiskyvyt poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Kuinka ylöspäin eriyttämistä voi tehdä?
Ylöspäin eriyttämistä voi toteuttaa monilla erilaisilla tavoilla, kuten oppimateriaaleja tai tehtäviä eriyttämällä, opetusmetodien, kokeellisuuden, erilaisten ryhmäjakojen tai tasoryhmien avulla eriyttämällä, opetusta nopeuttamalla ja muilla toimilla, jotka tukevat eriyttämistä.
Oppimateriaalia voi eriyttää esimerkiksi syventämällä, laajentamalla tai nopeuttamalla sitä. Oppimateriaalin syventämiseen ja laajentamiseen voi hyödyntää lisämateriaalia, kuten toisia kirjasarjoja, podcasteja, tiedelehtiä tai tietokirjoja. Nopeuttaminen taas onnistuu tarjoamalla oppilaalle materiaalia esimerkiksi seuraavalta luokka-asteelta tai koulutusasteelta.
Tehtävien avulla eriyttäessä haastetta voi lisätä tarjoamalla oppilaalle syventävämpiä, soveltavampia, oppiainerajat ylittäviä tai seuraavalle luokka-asteelle tarkoitettuja tehtäviä. Tällaisia voi löytää esimerkiksi toisista kirjasarjoista, ylioppilaskokeista, oppiaineen kilpailuista, yliopistojen valintakokeista ja lukiolaisten valtakunnallisista kilpailuista. Myös erilaiset avoimet tehtävänannot, tutkimustehtävät, projektit ja vapaaehtoiset lisätehtävät voivat tarjota lahjakkaalle toivottua haastetta. Vaikeustason nostamisen lisäksi tehtäviä voi eriyttää painottamalla niissä erilaisia taitoja, kuten luovuutta. Tehtävien avulla eriyttämisessä keskeistä on, ettei lahjakkaalle tarjottaisi pelkkiä saman tasoisia lisätehtäviä, jotta oppilaiden työmäärä pysyisi tasapainossa, ja että kaikilla olisi mahdollisuus vaativampiin tehtäviin.
Joidenkin opetusmetodien on todettu olevan lahjakkaiden tarpeita paremmin palvelevia ja eriyttämisen kannalta toimivampia kuin toisten. Tällaisia opetusmetodeja ovat esimerkiksi yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, käänteisen luokkahuoneen malli ja vertaisopetus. Kaikissa näissä korostuu oppilaiden aktiivinen osallistuminen oppimisprosessiin. Myös erinäiset opetuksen järjestämistavat, kuten vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, yhdysluokkaopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, nopeutettu opiskelu ja erilaisten oppimisprosessien mahdollistaminen voivat toimia keinoina eriyttää opetusta.
Kokeellisuuden avulla eriyttäminen koettiin tutkimuksessa haastateltujen opettajien näkökulmasta erityisen helpoksi ja toimivaksi eriyttämistavaksi. Siinä jokaisen on mahdollista tehdä ja selittää havaintojaan omalla tasollaan. Kokeellisiin töihin voi myös lisätä helposti vaativampia pohdintakysymyksiä työn loppuun.
Ryhmäjakojen avulla eriyttämisessä oppilaat voi jakaa ryhmiin esimerkiksi tason, kiinnostuksen kohteiden tai tavoitteiden mukaan. Jaossa voi hyödyntää tapaa, jossa samanlaiset oppilaat laitetaan yhteen ryhmään, tai tapaa, jossa yhteen ryhmään laitetaan mahdollisimman erilaisia oppilaita. Molemmilla tavoilla on omat hyvät ja huonot puolensa sekä tarkoituksensa. Lisäksi erilaisten tehtävien tai roolien jakaminen ryhmätöihin voi toimia keinona eriyttää työskentelyä.
Tasoryhmät ovat poistuneet Suomessa käytöstä jo 1980-luvulla, mutta haastatelluista opettajista useampi piti niitä edelleen varteenotettavana eriyttämistapana, sillä tasoryhmissä kaikki oppilaat pääsevät oppimiaan tehokkaasti omalla tasollaan. Tasoryhmien mahdollisesti mukanaan tuoma eriarvoisuus voisi ratketa esimerkiksi sillä, että oppilaat saisivat itse valita, mihin ryhmään menevät. Onkin perusteltua pohtia, tulisiko jonkinlaisten tasoryhmien palauttamista harkita joissain oppiaineissa.
Opetuksen nopeuttamisessa oppilaalle voidaan tarjota seuraavaa luokka-astetta tai opiskelutasoa vastaavaa materiaalia tai tehtäviä. Tarvittaessa oppilas voidaan myös siirtää seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hänen taitotasonsa on siihen riittävä. Opetuksen nopeuttamisessa on kuitenkin syytä huolehtia, ettei oppilaan osaamiseen jää aukkoja, ja ettei se vaikuta oppilaan sosiaaliseen asemaan heikentävästi. Monet haastatellut opettajat suosivatkin ennemmin oppimisen tason syventämistä opetuksen nopeuttamisen sijaan.
Muita toimia, joilla oppimisen eriyttämistä voidaan tukea, ovat esimerkiksi ympäristön muokkaaminen, opettajan asenteet ja toiminta sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Ympäristöä voi muokata organisoimalla luokkahuonetta ja lisäämällä sinne esille oppimista edistäviä komponentteja. Luokkahuoneen lisäksi erilaisten oppimistilojen ja asiantuntijaresurssien hyödyntäminen voi tukea eriyttämistä.
Opettajan asenteisiin liittyviä seikkoja, jotka voivat edistää opetuksen eriyttämistä, ovat muun muassa joustavuus, aktiivisuus ja innostuneisuus, sekä opettajan suhtautuminen lahjakkaita kohtaan. Mikäli opettajalla on kielteisiä tai virheellisiä uskomuksia lahjakkaita oppilaita ja heidän huomioimistaan kohtaan, voi se estää häntä tukemasta heitä oikein. Oppilaisiin ja heidän kykyihinsä uskomalla opettaja taas voi parantaa heidän suoriutumistaan.
Opettajan toiminnassa tärkeää on muun muassa oppilaan tukeminen ja kannustaminen, motivaation ylläpitäminen sekä oppilaan minäpystyvyyden vahvistaminen. Keinoja näihin ovat esimerkiksi henkilökohtaiset keskustelut oppilaan kanssa sekä säännöllinen rakentavan ja positiivisen palautteen antaminen.
Erilaisia tahoja, joiden kanssa opetuksen eriyttämisessä voi tehdä yhteistyötä, ovat esimerkiksi muut ammattilaiset tai asiantuntijat, muut oppilaitokset ja erilaiset yritykset. Yhteistyö voi olla esimerkiksi opintomatkoja tai -vierailuja, yhteistyökursseja tai avoimia opintoja. Näiden lisäksi oppiaineen kerhot, valinnaiskurssit ja kilpailut voivat toimia eriyttämiskeinoina.
Opetusta voi siis eriyttää lukuisilla erilaisilla tavoilla. Opettaja voi opetuksensa eriyttämistä aloittaessaan valita esimerkiksi yhden tavoista, mistä aloittaa, ja laajentaa myöhemmin useampiin alueisiin.
Mitä hyötyä on ylöspäin eriyttämisessä?
Opetuksen ylöspäin eriyttämisellä on tutkimusten mukaan lukuisia positiivisia vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi suoritusten paraneminen ja lahjakkaiden oppilaiden motivaation ylläpitäminen. Lisäksi lahjakkaille oppilaille suunnattujen opetusmetodien on havaittu edistävän muidenkin oppimista. Myös opettaja hyötyy lopulta opetuksen ylöspäin eriyttämisestä. Se, että jokaisella oppilaalla on mielekästä ja oman tasoista tekemistä, lisää oppilaan itseohjautuvuutta, edistää oppimista ja parantaa työrauhaa. Näin ollen, vaikka eriyttämisen suunnittelu ja valmistelu voi viedä tavallista enemmän aikaa, onnistunut eriyttäminen palkitsee opetustilanteessa ja tuloksissa.
Opetuksen ylöspäin eriyttäminen on tärkeää, sillä onnistuessaan se tarjoaa kaikille oppilaille mahdollisuuden hyödyntää täyttä oppimispotentiaaliaan. Tämä taas voi voi vastata moniin ongelmiin aina koulutuksen epätasa-arvoisuudesta osaamistason laskuun ja huippuosaajien tarpeesta globaaleihin haasteisiin.
Tiivis yleisohje, kuinka opetuksen eriyttäminen kannattaa aloittaa.
- Valitse itsellesi helppo ja mukava aihe, jonka parissa aloitat eriyttämisen.
- Älä yritä eriyttää jokaista opettamaasi oppituntia, vaan aloita pienistä asioista.
- Aloita eriyttäminen hitaasti. Valitse esimerkiksi 1–2 aihetta, joiden eriyttämiseen panostat vuoden aikana. Näin onnistut eriyttämään opetustasi kuormittumatta itse liikaa.
- Pyydä apua toisilta opettajilta, avustajilta, opetussuunnitelmasta vastaavilta, yliopiston henkilökunnalta, tai muilta asiantuntijoilta, joiden avusta voit hyötyä eriyttämistä toteuttaessasi.
- Pyydä tarvittaessa apua oppilaiden vanhemmilta.
- Älä anna periksi. Eriyttäminen on pitkä prosessi, jonka oppii kokemuksen kautta.
- Muista, että kaikki opettajana tekemäsi ponnistelut, joita teet tarjotaksesi oppilaille mahdollisuuksia oppia mielekkäillä tavoilla, rohkaisevat oppilaitasi menestymään.
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
