Stig omboard – MAOLin juhlakoulutuspäivät
Tänä vuonna MAOL täytti 90 vuotta ja juhlavuoden juhlinta huipentui 3.-5.10.2025 Silja Serenadella pidettyihin koulutuspäiviin, joiden teemana oli ”Yhdessä teemme tulevaisuuden”. Juhlakoulutuspäivät koostuivat luennoista, työpajoista, vierailuista Tukholman museoihin, juhlapuheista, yritysten esittelyistä ja yhteisistä ruokailuista. Laivaristeily Helsingistä Tukholmaan ja takaisin loi koulutuspäiville mukavan rennon ilmapiirin ja toi yhteenkuuluvuuden tunnetta eli MAOL-henkeä mukana olleille yli 130:lle matemaattisten aineiden opettajalle. Risteilylle saatiin hieman draamaakin, koska Pohjanmerellä perjantaina riehunutta myrskyä odotettiin laivareitille lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi. Onneksi ennustettu myrsky laantui. Navakat tuulet kuitenkin riittivät havaittavasti keinuttamaan laivaa.
Koulutuspäivät alkoivat ilmoittautumisella Helsingissä Olympiaterminaalissa perjantaina kello 11. MAOLin koulutuspäiville tulijoita olivat vastaanottamassa Olympiaterminaalissa MAOLin toimistolla työskentelevät toimisto- ja taloushallinon assistentti Kiia Aha ja pedagoginen kehittäjä Inkeri Tuomela, jotka jakoivat koulutuspäiville tuleville opettajille koulutusmateriaalin lisäksi maihinnousukortit. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Perjantain ohjelma
Koulutuspäivät avasi tervehdyssanoin laivan kokoussiivessä kello 12 koulutuspäivien projektiryhmän johtaja ja MAOLin 2. varapuheenjohtaja Tuula Havonen. Päivän ensimmäisen luennon piti johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi). Luento käsitteli oppilaiden matematiikan taitoja vuosiluokilla 1-6 ja perustui Karvin tekemään pitkittäisarviointiin vuosilta 2018-2024. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Luento oli mielenkiintoinen ja tuloksia havainnollistettiin erilaisin diagrammein. Tutkimuksessa havaittiin selvästi viisi johtopäätöstä. 1) Tyttöjen ja poikien taidot ovat matematiikassa keskimäärin samalla tasolla. 2) Osaaminen on keskimäärin yhtä hyvää suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. 3) Kolmasosa oppilaista yltää hyvän osaamisen tasolle. 4) Opettajan antamat arvosanat vastaavat hyvin oppilaiden taitoja. 5) S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden taidot jäävät muita heikommaksi.
Päivän toisena luentona oli Helsingin yliopistossa työskentelevän apulaisprofessorin Linda Mannilan luento aiheesta Miksi juuri nyt? Tekoälylukutaidon merkitys ja kehittämisen keinot. Kaksikielinen luento tapahtui etäyhteyksin. MAOLin toimistolta tiedottaja Vilhelmiina Koho otti etäyhteyden Lindaan. Lindan luennon jälkeen MAOLin toiminnanjohtaja Jasmin Välimäki otti niin ikään etäyhteyden tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitiehen, joka tervehti MAOLin juhlakoulutuspäivien väkeä. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Kahvittelun jälkeen Jyväskylän yliopiston professori Kimmo Kainulainen piti luennon aiheesta Ajankohtaisia ja ajattomia aiheita kosmologiasta. Aiheet käsittivät alkuräjähdysteoriaa, Hubblen laajenemista, LCDM-mallia, muuttuvaa pimeää energiaa ja ainetta sekä gravitaatioaaltoja. Avaruusteemassa pysyttiin myös Turun yliopiston dosentin, PhD:n Kirsi Lehdon luennossa Astrobiologia: olemassaolon peruskysymysten poikkitieteellisiä tutkimuksia. Luento pohti lähinnä elämän synnyn edellytyksiä maassa ja muilla vastaavilla planeetoilla. Kirsi totesikin kemisti-biologina, että ”katalyyttejä käyttävä solullinen elämä on polymeerien kemiaa”. Aihe oli sen verran mielenkiintoinen ja laaja, että tunti vierähti sen parissa vähän liiankin nopeasti niin kuulijoilla kuin luennoitsijallakin. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Päivän lopuksi tarjolla oli vielä kuusi erilaista työpajaa kahdessa eri vuorossa. Työpajojen aiheita olivat mm. tekoäly, kiihdytinfysiikka, pakopelit opetuksessa, eriyttäminen, sekä havainto ja johtopäätös kemiassa. Päivi Portaankorva-Koivisto piti työpajan toiminnallisista tehtävistä matematiikan oppitunnilla. Työpajassa oli tarjolla monta heti käytäntöön otettavaa esimerkkiä siitä, kuinka toiminnallisuutta saadaan mukaan peruskoulun matematiikan oppitunneille. Päivä jatkui työpajojen jälkeen ruokailun ja verkostoitumisen merkeissä. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Lauantain ohjelma
Lauantaina laiva tuli Tukholman satamaan klo 10 paikallista aikaa. Päivä käynnistyi vauhdikkaasti ekskursioilla, osa meni Teknilliseen museoon ja osa Nobel-museoon.
Teknillisen museon (Tekniska museet) näyttelyt koostuivat kahdestatoista eri teemasta. Monet teemoista oli suunnattu koululaisille tai jopa nuoremmille, ja siksi monet ruotsalaiset perheet olivat viikonloppuna siellä vierailulla. Teemat olivat: 1) Metsä, jossa voi kuunnella musiikkia ja katsella auringon laskua. 2) Nolla-kaupunki, jossa suunnitellaan fossiilivapaata kaupunkia. 3) Hyper ihminen -näyttely, jossa tutkitaan tekoälyä ja ikuista elämää. 4) AI-galleria, jossa tutkitaan tekoälyn mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin maailmassa. 5) Hello-näyttely, jossa tutustutaan lennättimeen, varhaisiin matkapuhelimiin ja itseohjautuviin autoihin. 6) Play Beyond -tietokonepelinäyttely. 7) MegaMind – älykkäät ideat, jossa etsitään vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja ongelmiin. 8) Matemaattinen puutarha, jossa matematiikan maailmaan voi tutustua leikin keinoin. 9) Kaivos, jossa on uusia yllätyksiä, erikoistehosteita, simulaattoreita, pelejä ja koneita. 10) Pienoisrautatie, jossa junat kulkevat realistisessa maisemassa yli 50 metrin pituisella radalla. 11) Teknolekt – vuorovaikutteinen näyttely, jossa lapset voivat tutustua tekniikan ja tieteen ihmeisiin. 12) Amatööriradioasema. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Nobel-palkintojen museossa (Nobelmuseet) tutustutaan Alfred Nobelin elämään sekä tietenkin Nobel-palkintoon ja palkinnon saajiin. Museossa heidän kertomuksensa jatkavat eloaan 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Museon aiheet koostuvat luonnontieteestä, kirjallisuudesta, rauhan työstä ja taloudesta. Pääsylipun hinnalla pääsee lisäksi puolen tunnin opastetulle kierrokselle. Toinen mahdollisuus on tutustua näyttelyyn digitaalisen äänioppaan avulla, joka on saatavana kahdeksalla eri kielellä. Valokuvat: Liisa Koskinen.
Koulutuspäivät jatkuivat laivalla ensin Meet&Greet-tapahtumalla yritysten edustajien kanssa, minkä jälkeen kokoustiloissa vietettiin iltajuhlaa klo 17:30 alkaen. Juhlapuheen piti LUMA-Keskus Suomi -verkoston johtaja ja professori Jan Lundell aiheesta LUMA-osaaminen on tulevaisuuden supervoima. Valokuva: Tuomo Riekkinen.
Puheen lopuksi Jan Lundell ojensi LUMA-logolla kehystetyn onnittelutaulun Tarja Ylivuorelle ja Tuula Havoselle. LUMA-logossa loistaa tulevaisuuden supervoima eli innostus matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan. Värit kuvaavat eri tieteitä ja yhteistyötahoja, joista tulee LUMAn motto ”Yhdessä olemme enemmän”. Valokuva: Marianne Taipale.
Mihin matematiikkaa tarvitaan? Tähän kysymykseen vastasi matematiikan professori Samuli Siltanen pääluennossa, jonka aiheena oli Harrastajan matematiikka. Esimerkit siitä, missä kaikessa matematiikkaa tarvitaan, sivusivat voimailua, musiikkia ja luovaa kirjoittamista. Luento oli mukaansa tempaava ja hyvin havainnollinen, eikä huumoria ollut unohdettu. Samuli osasi ottaa yleisönsä ja sai lopuksi raikuvat aplodit. Valokuvat: Marianne Taipale ja Tuomo Riekkinen.
Lauantai-iltapäivä huipentui vuoden matemaattisten aineiden opettajan julkistukseen. MAOL ry:n puheenjohtaja Tarja Ylivuori julkisti vuoden 2026 matemaattisten aineiden opettajan, joka on Kirsi-Maria Vakkilainen Otaniemen lukiosta Espoosta. Tarja palkitsi Kirsi-Marian kukkasin ja MAOLin viirillä. Rahapalkinnon lahjoitti Otavan kirjasäätiö. Lopuksi Kirsi-Maria kiitti palkinnosta ja piti lyhyen puheen. Tämän jälkeen koulutuspäivät jatkuivat yhteisen juhlaruokailun merkeissä laivalla. Loppuaika oli vapaata oleilua laivalla. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Ensi vuonna koulutuspäivät ovat Jyväskylässä.
Katso myös: Lehdistötiedote vuoden 2026 matemaattisten aineiden opettajasta MAOLin sivulta.
Koulutuspäivillä jaettiin myös paperinen MAOL 90 vuotta -juhlajulkaisu eli Dimensio-lehti, jossa MAOL ry:n puheenjohtajat ja muut MAOL-aktiivit muistelevat MAOLin toimintaa ja historiaa viimeisen 40 vuoden aikaperspektiivissä. Lehdessä on myös luettelo kaikista vuoden matemaattisten aineiden opettajista aina vuodesta 1993 alkaen, jolloin palkinto on myönnetty ensimmäistä kertaa. Tarkkasilmäinen lukija löysi lehdestä painovirheen, joka johtui siitä, että virhe on myös lähteessä, josta tieto oli otettu (Dimensio 1/2006). Vuoden 2006 matemaattisten aineiden opettaja on Helinä Patana, eikä Helinä Pataja, kuten juhla-Dimensiossa sivulla 10 virheellisesti lukee.
