Kirjallisuutta: Hawking tyrkyllä
Seife, Charles: Hawking tyrkyllä. Tiedejulkkiksen myyminen. Terra Cognita 2021, 457 sivua. Suomentanut Kimmo Pietiläinen.
Kiitossanoissaan tekijä sanoo, että ”kirjan kirjoittaminen ei – – ollut helppo tehtävä”. Ei ollut myöskään esittelyn kirjoittaminen, sillä otsikkotasolla yhtenäiseltä näyttävästä rakenteesta huolimatta kirjan osat ovat sisällöltään hyvin erilaisia. Ensimmäisen osan – runsas neljännes sivumäärästä – näkökulma on kirjan nimen mukainen. Toinen osa – puolet sivumäärästä – kuvaa fyysikon uraa eikä se siten oikeastaan ollenkaan vastaa kirjan nimeä. Kolmannessa osassa korostuu ihminen nimeltä Stephen Hawking, mutta siihen sisältyy nimihenkilön perhe-elämän lisäksi myös muita fyysikoita, muiden muassa Einstein, Feynman, Penrose ja Sagan.
Kirjan lukeminen on onneksi paljon helpompaa kuin sen kirjoittaminen on ollut, sillä kirja ei etene pitkäjänteistä lukemista edellyttävän lineaarisen monografian tyyliin, vaan romaanin tai filmikäsikirjoituksen tapaan vaihtelevina tilannekuvina. Lukemista helpottaa myös tietynlainen spiraaliperiaate. Varsinkin fysiikan asioita ensi kerran kohdattaessa viitataan usein siihen, että niitä selostetaan tarkemmin myöhemmin. Ymmärrys siis syvenee lukemisen edetessä. Lukijalle antavat hengähdystaukoja myös monet takaumat ja tuloumat. Nämä merkitsevät kyllä asioiden toistumista, mutta sekin on lukukokemusta keventävä tehokeino.
Jokaisen luvun otsikkoon sisältyy aikarajaus: esimerkiksi 1 Newtonin viereen (2018), 14 Musta aukko (1965–1969) ja 15 Singulariteetti (1962–1966). Tässä kirjassa aika kulkee pääosin lopusta alkuun, mutta ei sittenkään tasaisesti, vaan hypähdellen ja polveillen, sillä otsikoiden vuosiviittaukset ovat osin limittäin ja kertovat paremminkin vain siitä, milloin mitäkin tapahtui. Ja kenelle tapahtui. Kohdehenkilöitä ei nimittäin ole vain yksi, vaan kaksi: yhtäältä ihminen-Hawking omana persoonallisuutenaan, puolisona ja isänä sekä toisaalta symboli-Hawking ihannoituna tieteentekijänä ja kulttuuri-ikonina.
Jäsentynyttä elämäkerran tapaista tarinaa kirjassa ei ole, vaan vain erillisiä tilannekuvia ja teemajaksoja. Yhdessä ne antavat kuitenkin hyvän ja monesti hyvinkin yksityiskohtaisen kuvan kohteestaan. Ja enemmänkin: varsinaisen alkuräjähdykseen ja mustiin aukkoihin keskittyvän sidetarinan ulkopuolelta tulevat suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan kuvaukset liittävät ja suhteuttavat Hawkingin elämän ja saavutukset fysiikan ja erityisesti kosmologian edistymiseen koko 1900-luvulla. Kirjan keskeinen teema on kysymys, voidaanko Hawkingia pitää Newtonin ja Einsteinin veroisena fyysikkona. Ehkä kirjan nimi viittaakin tieteellisen maineen kohottamiseen eikä niinkään kaupalliseen myymiseen.
Hawking sairastui 21-vuotiaana. Pitkien tutkimusten jälkeen sairaudeksi paljastui motoneuronitauti (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Lääkärit arvelivat hänen elävän enintään kaksi tai kolme vuotta. Hän eli kuitenkin 78-vuotiaaksi, vaikka olikin pitkään ja lopulta täysin kokoaikaisen hoitoavun varassa. Hän menetti puhekykynsä henkitorviavanneleikkauksessa, minkä jälkeen hän kommunikoi puhesyntetisaattorin avulla. Sellaisena yleisö hänet muistaa parhaiten televisioesiintymisistä.
Runsaasta fysiikan aineistosta huolimatta kirja on selvästi kirjoitettu suurelle yleisölle. Siinä on vain pari kaavaa eikä yhtään kuvaa tai kaaviota. Lähdeaineisto on mittava. Kirjallisia lähteitä ei ole lueteltu erikseen, vaan ne sisältyvät lähdeviitteisiin, joita on lähes kuusisataa. Paljon tietoja tekijä on kerännyt myös kymmenin haastatteluin. Stephen Hawking -säätiön hallussa olevaan paperiarkistoon hän ei päässyt tutustumaan, ehkä sen takia, että virallinen elämäkerta on tekeillä. Sen arvioidaan ilmestyvän vuonna 2024.
Tekijä on saanut nähdäkseen myös valokuvia, mutta niiden julkaisemiseen hän ei ole ilmeisesti saanut lupaa, sillä joitakin niistä hän selostaa sanallisesti luvussa 16; ovela ratkaisu. Siellä on muun muassa kuvaus Hawkingista vauvana isänsä sylissä, nelivuotiaana puisen lelujunansa kanssa, 16-vuotiaana lukiotovereidensa ja yhdessä heidän kanssaan rakentamansa alkeellisen tietokoneen kanssa sekä muutama vuosi myöhemmin Oxfordin yliopiston soutujoukkueen kanssa.
Kirjan tekemisellä ja myös kääntämisellä on ehkä ollut kiire sen takia, että se ehtisi markkinoille hyvissä ajoin ennen virallista elämäkertaa. Kirja ilmestyi englanniksi 2021 ja siis jo samana vuonna myös suomeksi. Muokkaaminen yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi olisi ehkä tehostanut ja tiivistänyt ilmaisua ja selkiyttänyt rakennetta, mutta siihen ei ole ollut aikaa. Mahdollisesti juuri näin on hyväkin, sillä tiivistämisessä olisi saatettu menettää lukukokemusta helpottavaa toistoa ja tilannekohtaisia yksityiskohtia, jotka tekevät kirjan lukemisesta kiinnostavan elämyksen.
