Lukuklaani-hanke ja -tutkimus tukevat nuorten lukemista
”Vaikka olenkin matematiikan opettaja, ymmärrän lukemisen merkityksen. Kohtahan oppilaat eivät osaa lukea muutamaa lausetta, mitä tehtävässä kysytään.”
Näin ilmaisee huolensa eräs Lukuklaani-kyselyyn vastanneista. Suomalaisnuorten lukutaito onkin laskenut jatkuvasti. Ongelma on merkittävä, sillä lukutaito vaikuttaa kokonaisvaltaisesti oppimiseen, ja kirjoja lukevat nuoret erottuvat oppimistuloksissa selkeästi vähemmän lukevista. Tutkimusten mukaan erityisesti kokonaisteoksen lukeminen, oli se sitten painettu tai digitaalinen, kauno- tai tietokirja, kehittää sanavarastoa ja syvälukutaitoa eli kykyä ymmärtää, tulkita ja soveltaa laajempia tietokokonaisuuksia. Koska nuorten vapaa-ajan käyttötavat ovat muuttuneet ja kodeissa luetaan yhä vähemmän, koulun rooli lukumallin näyttäjänä korostuu.
”Ehkä tärkein asia on antaa lukemiselle konkreettista ja korvamerkittyä aikaa. Siinähän koulu käytännössä osoittaa arvostuksensa lukemista kohtaan.”
Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke jakaa lahjoituksena jokaiseen Suomen ylä- ja yhtenäiskouluun yli sadan teoksen kirjapaketit, jotka sisältävät nuorille suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja lyriikkaa. Kirjapakettien mukana on Lukuklaani-käsikirja yläkouluille, joka kannustaa kirjallisuuden yhteisölliseen ja monialaiseen käsittelyyn.
Käsikirja sisältää runsaasti kirjallisuusvinkkejä ja ohjeita kirjojen soveltamiseen eri aineissa. Käsikirja laajentaa ymmärrystä siitä, että oppiainesisältöjä on kaikkialla, etenkin kirjallisuudessa. Samaa kirjaa voidaan käsitellä monen eri aineen näkökulmasta, mikä kehittää oppilaan kykyä soveltaa ja tulkita uutta tietoa. Matematiikkaan, kemiaan tai fysiikkaan liittyvät vinkit löytyvät käsikirjan sivuilta 55 ja 60-66.
Hankkeen yhteydessä toimii Helsingin ja Turun yliopistojen Lukuklaani-tutkimus (Pirjo Hiidenmaa, Liisa Tainio, Satu Grünthal, Sara Routarinne ja Lotta‑Sofia Aaltonen), joka selvittää peruskoulun kirjallisuuskasvatuksen menetelmiä ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tutkimuksessa kartoitetaan yläkoulujen lukemista myös muissa aineissa kuin äidinkielessä. Keväällä 2019 kaikille yläkoulujen aineenopettajille lähetettiin kysely, johon saatiin yhteensä yli 1 000 vastausta. Kiinnostavasti muiden aineiden kuin äidinkielen opettajista yli kolmannes oli matemaattisten aineiden opettajia. Tarkempia tuloksia juuri tästä joukosta raportoidaan lisää keväällä 2020.
Kirjoittaja on Lukuklaani-tutkimuksen hankekoordinaattori, joka valmistelee myös väitöskirjaa Helsingin yliopiston jatko-opiskelijana aiheenaan nuorten lukumotivaatio ja digitaalinen lukeminen. Ota yhteyttä tai etsi lisää tietoa tutkimuksesta: lotta-sofia.aaltonen@helsinki.fi ja https://blogs.helsinki.fi/lukuklaani.
Aloituskuva: Johnny McClung / Unsplash
