MAOLin liittokokous 2023: Kilpailutoiminnan rahoitus ja jäsenmaksun nosto herättivät keskustelua
Lauantaina 18. marraskuuta MAOLin paikalliskerhojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin hotelli Arthuriin syysliittokokouksen merkeissä. Tervetuliaissanat esitti MAOLin puheenjohtaja Tarja Ylivuori. Tarja haastoi aluksi liittokokoukseen osallistujia kysymyksellä: ”Miksi haluan kuulua MAOLiin?” Ennen varsinaista liittokokousta kilpailutoiminnasta vastaavat henkilöt esittelivät kilpailutoiminnan käytännön järjestelyjä. MAOL on mukana järjestämässä 7. luokkalaisille päässälaskukilpailua, ammattikoululaisille AmmatikkaTOP-kilpailua ja sekä peruskoululaisille että lukiolaisille järjestettäviä Neljän tieteen kilpailuja.
MAOLin kilpailutoiminta
7. luokkalaisten päässälaskukilpailu on lähinnä tarkoitettu piristykseksi Mahtavaa matematiikkaa -päivänä, mutta se myös tuo esille päässälaskutaidon merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Päässälaskukilpailun kysymykset laatii MAOLin perusopetuksen toimikunta talkootyönä. Kilpailu on tarkoituksella pidetty pienimuotoisena, jotta se olisi helppo järjestää tulevaisuudessakin. Alkukilpailu pidetään paikallisesti paperisena ja loppukilpailu tapahtuu Google Forms -lomakkeen avulla. Opettajat paikallisesti päättävät loppukilpailuun osallistumisesta omassa koulussa. Pienet rahapalkinnot päässälaskukilpailun loppukilpailuun on sponsoroinut MFKA-Kustannus Oy.
AmmatikkaTOP-kilpailulla on pitkä perinteet Tekniikan Opettajat TOP ry -yhdistyksen vetämänä, mutta eläköitymisten myötä sen järjestämiseen on siirtynyt MAOL ry:n ammatillisen opetuksen toimikunnalle. Kilpailu on suunnattu kaikille ammatillisen toisen asteen perustutkintoa suorittaville oppilaille. Kilpailussa kysymykset ovat kaikille samat, mutta palkintoja jaetaan kunkin opintoalaan perustuvan sarjan parhaille. Kilpailun palkintojen sponsoreina ovat tänä vuonna olleet Rakennusteollisuus, Elintarviketeollisuusliitto ja Kallion sähkö, ja tehtävien laadinta on tehty talkootyönä.
Neljän tieteen kisat matematiikasta, fysiikasta, kemiasta ja tietotekniikasta organisoidaan MAOLin kautta, mutta kysymysten laatimisesta ja vastausten korjaamisesta vastaavat kunkin oppiaineen työryhmät. Näissä itsenäisissä työryhmissä on mukana lähes 50 henkilöä, sekä yliopistolaisia alojensa asiantuntijoina että kouluopettajia. Tämä asiantuntijaraati vastaa myös tiedeolympialaisiin valittujen kilpailijoiden valmennuksesta. Valmennus koostuu etätehtävistä, lähivalmennuksesta ja kilpailuista. Huipennuksena on lopulta kansainvälisiin tiedeolympialaisiin osallistuminen, jolloin kuluja tulee lentolipuista ja majoittumisesta kilpailut järjestävässä maassa.
Neljän tieteen kisojen rahoitus on yleensä saatu Opetushallitukselta. Sen myöntämä rahoitus on pienentynyt vuosi vuodelta. Ongelma tässä rahoitusmallissa on se, että mitään jatkuvuutta tälle toiminnalle ei ole, vaan rahoitus pitää joka vuosi erikseen hakea OPH:ta. Rahoitus myönnetään valtionavustukset järjestölle -momentilta, jolloin näistä rahoista kilpailevat tasapuolisesti myös monet muut yhdistykset.
Tänä vuonna on jouduttu hakemaan täydentävää rahoitusta, koska OPH myönsi toimintaan vain 70 000 €. OPH:lta haettava vuosittainen kokonaisbudjetti on noin 200 000 €. Sillä varmistettaisiin matkakulut tiedeolympialaisiin, valmennus- ja kilpailutoiminta, palkkiot tehdystä työstä sekä toiminnan kehittämisen. Puuttuvan rahan paikkaaminen vaatii kulujen karsimista, vapaaehtoistyötä ja aktiivista lisärahoituksen hakua. Tänä vuonna täydentävää rahoitusta on saatu Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Waldemar von Frenckellin säätiöltä. Lisäksi koska Neljän tieteen kilpailujen uusi kilpailukausi alkaa syksyllä, loppukauden rahoitus varmistuu vasta seuraavana keväänä eli eli kilpailun rahoitus on joka syksy kilpailukauden alkaessa epävarmaa. Vaarana on se, että tiedeolympiatoiminta matemaattisissa aineissa loppuu kuin seinään jonain vuonna, jos rahoitus jää saamatta. Todettiin, että jo nyt kilpailutoiminta on erittäin kustannustehokasta ja välillä työskentely menee talkootyöksi myös Neljän tieteen kisojen osalta. Kilpailun järjestävän työryhmän näkökulmasta puhutaan jopa yli tuhannesta työtunnista vuoden aikana. Tätä työmäärää ei voi velvoittaa kenellekään vetäjälle pelkästään talkootyöksi.
Kilpailutoiminnasta ja etenkin Neljän tieteen kisoista käytiin vilkasta keskustelua. Keskustelussa tuli selväksi, että MAOL ei voi rahoittaa jäsenrahoilla Neljän tieteen kisoja, koska resursseja ei yksinkertaisesti ole. Liitto onkin linjannut jo aikaisemmin, että jäsenmaksurahoja ei voi käyttää kilpailutoimintaan. MAOL voi toimia yhteistyökumppanina ja tehtävien välityskanavana kouluille, mutta rahoitusongelmaa MAOL ei voi ratkaista. Keskustelussa tuli myös selväksi, että jos ulkopuolinen rahoitus katkeaa, niin MAOL joutuu harkitsemaan yhteistyökuviosta luopumista, koska jo nykymallissa Neljän tieteen kisat kuormittavat jonkin verran MAOL-toimistoa, vaikka suorat palkkakustannukset katetaankin hankerahasta. Pallo kilpailun jatkuvuuden turvaajana on kuitenkin OPH:lla ja politikoilla. MAOLin kilpailutoimikunta jatkaa tämän ongelman tuomista esille päättäjien keskuudessa, joten toivoa sopii, että tälle toiminnalle saataisiin kestävämpi ratkaisu tulevaisuudessa. Tärkeintä oli tuoda ongelma myös näkyväksi MAOLin jäsenistölle.
Liittokokous
Lounaan jälkeen pidettiin varsinainen syysliittokokous. MAOLin ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Syysliittokokouksen tärkein tehtävä oli hyväksyä vuoden 2024 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Liittokokouksessa jatkopestin myös saivat 1. varapuheenjohtaja Martta Hakamies, 3. varapuheenjohtaja Tuomo Riekkinen ja hallituksen jäsen Jan-Anders Salenius. Lisäksi valittiin neljä varajäsentä hallitukseen.
Eniten liittokokouksessa keskustelua tuli kuitenkin jäsenmaksun korottamisesta. Hallituksen esitys oli, että jäsenmaksua nostetaan 10 eurolla. Jäsenmaksua on korotettu viimeksi vuonna 2016. Kun kulut ja inflaatio kuitenkin kasvavat joka vuosi, mutta tulot eivät, uhkana olisi alijäämäinen budjetti. Pitkittyessään se johtaisi toimintojen karsimiseen. Vastaperusteluna esitettiin, että se syö halukkuutta liittyä MAOLiin. Toisaalta todettiin tilastojen valossa, että jäsenmäärä on pienentynyt, vaikka jäsenmaksu on pidetty 10 vuotta samana eli jäsenmaksun suuruus ei ole se tärkein asia liittyä tai olla liittymättä MAOLiin. Lisäksi todettiin, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Koska vilkkaan keskustelun jälkeen yksimielisyyteen ei päästy, liittokokous piti asiasta äänestyksen ja lopputulos oli se, että jäsenmaksua päätettiin korottaa 10 eurolla. Uusi korotettu jäsenmaksu tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Päätös tästä syntyi selvällä äänten enemmistöllä.
Liittokokouksen jälkeen syötiin päivällinen, jonka jälkeen oli vapaamuotoista illanviettoa. Liittokokousviikonloppu jatkui vielä sunnuntaina aamulla paikalliskerhoja kuulemalla. Pohdittiin paikalliskerhojen toimintaa, jäsenhankintaan liittyviä asioita, sekä koulutuspäivien järjestämistä. Lopuksi väitöskirjatutkija Siiri Rautio piti tekoälystä mielenkiintoisen ja havainnollisen luennon, jossa mukana oli myös toiminnallinen osuus. Toiminnallisessa osiossa numeron tunnistusta simuloitiin muodostamalla paperilapuista oma hermoverkko ja ehdot sille. Lisäksi Siiri näytti käytännössä, kuinka tekoäly luo uusia Pokemoneja. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että liittokokousviikonloppu oli monella tapaa hyvin antoisa ja paikalliskerhon edustajat pääsivät konkreettisesti vaikuttamaan liiton asioihin.
28.11.2023 Muokattu Kilpailutoiminta-kohdassa Neljän tieteen rahoitukseen liittyvää kohtaa tarkemmaksi.
