Tekoälystä tukiälyyn -seminaarin satoa

Keskiviikkona 12.6.2024 MAOL ry järjesti tekoälyä käsittelevän seminaarin Tampereen Paidiassa ja paikalle oli saapunut useita kymmeniä asiasta kiinnostuneita kuulemaan viimeisintä tietoa tekoälyn käytöstä opetuksessa. Seminaari oli myös seurattavissa etänä. Päivän aikana kuultiin useita alustuksia tekoälystä. Mukana oli yliopiston ja yritysmaailman edustajia. Lisäksi mukana oli videotervehdyksiä, jossa kuultiin esimerkiksi opetushallituksen johtajan Jarkko Niirasen mietteitä tekoälystä. Jotta aiheesta saataisiin aikaiseksi myös keskustelua, niin päivän aikana kuultiin kolme erilaisilla kokoonpanoilla olevaa paneelikeskustelua. Mukana oli myös käytännön työpajoja, joissa pääsi itse kokeilemaan erilaisia laajoihin kielimalleihin perustuvia tekoälytyökaluja. Päivä antoi hyvän katsauksen, miten tekoäly voitaisiin ottaa mukaan koulumaailmaan, mutta samalla seminaari herätti keskustelua eettisistä ongelmista, joita tekoälyn mukana tulee.

Seminaarin alkuosa on katsottavissa Yle Areenasta ja koko seminaarin tallenne julkaistaan lähiaikoina MAOLin Youtube-kanavalla.

MAOL ry:n puheenjohtaja Tarja Ylivuori avasi tilaisuuden toivottamalla kaikki tervetulleiksi ja kiitti kaikkia yhteistyökumppaneita. Aluksi Mikko Seppänen Paidiasta esitteli seminaaritiloja ja kertoi Tampereen yliopiston Paidiassa järjestämistä tapahtumista, joista useat liittyvät pelillisyyteen ja VR-laseihin. Paidiassa opiskelijat ovat myös järjestäneet lautapelitapahtumien loppukilpailuja, lisäksi Paidiassa on järjestetty 4-6. luokkalaisille pelitutkimusta. Vuodessa Paidiassa on noin 200 tapahtumaa. Paidian esittelyn jälkeen varsinainen seminaari alkoi. Jan Erola toimi tapahtuman juontajana ja aluksi kuultiin kaksi lyhyttä alustusluentoa aiheesta.

Kuva 1: Professori Marko Seppänen (vasemmalla) ja yrittäjä Peter Vesterbacka (oikealla) pitivät alustusluennot tekoälystä. Kuva: Tuomo Riekkinen

Padagoginen näkökulma tekoälyyn

Tampereen yliopiston teollisuustalouden professori Marko Seppänen piti alustusluennon, jossa toi pedagogisen näkökulman tekoälyyn. Oivallus, että tekoäly on työkalu, helpotti Seppäsen suhtautumista tekoälyyn. Historia on osoittanut, että aluksi kokeillaan monipuolisesti, mihin uusi teknologia taipuu. Alussa tekoälyjärjestelmiä on paljon ja integrointi muihin työkaluihin lisääntyy, mutta ajan myötä toimijoiden määrä vähenee. Tällä hetkellä vanhat hyväksi havaitut asiat tehdään digitaalisesti tekoälyn avulla, jota voidaan nimittää myös tekoälyn ”pilipalisaatioksi”. Tätä kannattaisi Seppäsen mielestä välttää, mieluummin pitäisi miettiä mitä uusia asioita tekoäly voisi mahdollistaa.

Yliopiston suhtautuminen tekoälyn kielimalleihin on myönteistä, koska teknologia ei mihinkään häviä. Samalla nousee esiin kuitenkin eettisiä ja vastuullisuus kysymyksiä, joita kannattaa pohtia. Microsoftin CoPilot-kielimalli on tullut Tampereen yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden käyttöön ja työkalua voidaan hyödyntää opiskelussa. Kurssin opettaja linjaa käytännössä, voiko tekoälyä käyttää opiskelussa. Esimerkiksi tekoälyn matemaattiset työkalut auttavat Excelin käytössä tilastoja laadittaessa. Jotta tekoälyä oppii käyttämään, on sitä kokeiltava yrityksen ja erehdyksen kautta. Pääasia, että opiskelijat kertovat tekoälyn käytöstä opettajille, jotta sen mielekäs käyttö kehittyy. Tällöin sekä oppilas, että opettaja oppivat. Lisäksi on sovittava pelisäännöt tekoälyn käytölle. Tämä on tärkeää, jotta päästään tekoälyn käytössä seuraavaan vaiheeseen. Tekoäly myös mahdollistaa opiskelijoiden ”sparrauksen” eli harjoittelun opiskeltavasta asiasta. Opiskelijat ovat rohkeasti ottaneet työkaluja käyttöön Tampereen yliopistolla.

Itsenäiset kotitehtävät, joissa on paljon kirjoittamista, varmaan tulevaisuudessa poistuvat, koska tekoälyn työkalut mahdollistavat nopean tekstin tuottamisen. Tämä uudistaa oppimista ja arviointia. Arvioidaanko enemmän itse oppimisprosessia kuin lopputulosta? Tentit on järjestettävä valvotuissa yliopiston tiloissa, jotta arviointi on tasapuolista. Ovatko opinnäytetyöt katoava luonnonvara, sen aika tulee näyttämään. Parhaimmassa tapauksessa opinnäytetyön työn laatu voi parantua, mutta mahdollisuus on myös käyttää tekoälyn työkaluja väärin.

Finest Future -hanke

Sarjayrittäjä Peter Vesterbacka esitteli Finest Future -hankettaan, jossa pyritään Suomen lukiolaisten matematiikkaosaaminen saamaan nousuun tekoälyopetuksen avulla. Ikäluokat pienenevät Suomessa, joten Suomeen tarvitaan lisää ulkomaalaisia opiskelijoita. Finest Future -kokeilussa suomen kieltä opetettiin seitsemälle vietnamilaiselle ja kahdeksalle uzbekistanilaiselle opiskelijalle tekoälytyökalujen avulla noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne tulivat Suomeen opiskelemaan eri lukioihin kolme vuotta sitten. Viidestätoista opiskelijasta 10 kirjoitti ylioppilaaksi tänä keväänä suomalaisessa lukiossa ja nämä opiskelijat jatkavat suomenkielisissä yliopistoissa ensi syksynä. Loput viisi kirjoittavat ylioppilaaksi syksyllä. Nyt toiminnassa mukana on noin sata lukiota, jossa opiskelee yhteensä tuhat ulkomaalaista nuorta ja palaute on se, että opinnot ja suomen kieli sujuvat hyvin.

Ulkomaiset opiskelijat tykkäävät siitä, että opettajat suomessa välittävät opiskelijoista. Suomessa matematiikan osaaminen Pisa-tutkimusten mukaan on ollut laskussa 20 vuotta, mutta verrattaessa oppisisältöjä Suomessa ollaan kaksi vuotta jäljessä oppisisältöjen puolesta matematiikassa verrattuna moneen Aasian maahan. Ulkomaisten opiskelijoiden on helppo tulla opiskelemaan Suomeen, koska opiskeltavat sisällöt tuntuvat helpolta. Olisi hyvä analysoida, että mistä johtuu se, että Suomessa ollaan kaksi vuotta jäljessä.

Finest Future -hanke testaa opiskelijoiden motivaation ja matemaattisen osaamisen, ennen kuin opiskelijat tulevat Suomeen. Matematiikan testaamisessa hyödynnetään tekoälyä. Testin avulla opiskelijoista tehdään graafinen osaamiskartta, mitä ne osaavat ja mitä ne eivät osaa matematiikassa. Testi pohjautuu Turun yliopiston tutkimuksiin. Tämä osaamiskartta kertoo paremmin osaamisesta kuin pelkkä kouluarvosana. Tämän kartan pohjalta tekoäly osaa kertoa yksilöllisesti, kuinka tästä kannattaa edetä.

Suomessa on usein puutteita esimerkiksi matematiikan välineissä, sitä ainakin voisi parantaa. Vertaisoppiminen voisi myös auttaa matematiikan oppimisessa Suomessa. Ulkomaalaiset opiskelijat voisivat toimia tutoreina suomalaisille opiskelijoille, jolloin ulkomaalaiset opiskelijat voivat oppia samalla suomen kieltä ja suomalaiset oppilaat oppia matematiikkaa. Suomen pitäisi itse kouluttaa ne osaajat, jotka Suomi tarvitsee tulevaisuudessa ja osaajat voivat hyvin tulla ulkomailta. Osaaminen ratkaisee, ei kansalaisuus. Suomessa voidaan tehdä sellainen tulevaisuus kuin halutaan. Ei kannata jäädä voivottelemaan tilanteen surkeutta, vaan kannattaa lähteä rohkeasti tekemään, oli Peter Vesternbackan sanoma kuulijoille.

Tekoälyn mahdollisuudet opetuksessa

Kuva 2: Ensimmäisessä paneelikeskustelussa puhuttiin tekoälyn mahdollisuuksista opetuksessa. Paneeliin osallistuivat Jani Kiviharju, Ville Tilvis, Peter Vesterbacka ja Marko Seppänen. Paneelikeskustelun juonsi Jan Erola, joka on vasemmalla sinisessä puvussa. Kuva: Tuomo Riekkinen.

Pohjustusten jälkeen pidettiin paneelikeskustelu aiheesta ”Tekoälyn mahdollisuudet opetuksessa”. Paneelikeskusteluun osallistuivat matematiikan lehtori Jani Kiviharju, Harppi-hanketta koordinoiva matematiikanopettaja Ville Tilvis, yrittäjä Peter Vesterbacka ja professori Marko Seppänen Tampereen yliopistolta.

Jan: Pitääkö aloittaa matematiikan opettamien aikaisemmin?

Jani: Opettajan työtä voisi automatisoida tekoälyn avulla, jotta opettajalle jäisi enemmän aikaa kohdata oppilaat.

Ville: Suomessa opiskellaan laajemmin sisältöjä kuin monessa muussa maassa. Jos sisältöjä ei opita, ne se on ongelma. Eritahtiin menevät sisällöt eivät ole ongelma.

Marko: Yliopistossa menee aikaa työkalujen opiskeluun, joka on pois varsinaisesta opiskelusta, tiedon soveltamisesta ja uuden tiedon luomisesta.

Jan: Mitä voisi ulkomailta tuoda Suomeen? Miten tekoäly voisi auttaa opettajaa?

Ville: Suomessa perusasioiden osaamisessa on puutteita, pitäisi vaatia enemmän, että mekaaniset taidot olisivat paremmat. Jatko-opinnot monasti viivästyvät tämän takia.

Jani: Uusia työkaluja ei kannata odottaa, vaan kannattaa käyttää jo nyt olemassa olevia. Tekoäly auttaa tekemään eriyttäviä tehtäviä oppitunnille. Tekoäly voisi myös auttaa rutiinin omaisissa tehtävissä, esimerkiksi laatia viestipohjia, kuten vanhempainiltakutsuja, jolloin aikaa jää enemmän opiskelun suunnitteluun ja opettamiseen.

Marko: Tekoälytyökalu voisi antaa palautetta ja arviointia oppilaskohtaisesti.

Peter: Aikaa tarvitaan uusien työkalujen oppimiseen. Paras tapa oppia uusi työkalu on toisten opettaminen, Suomessa tarvittaisiin enemmän yhdessä oppimista. Suomessa ei ole opettajan hierarkiaan liittyviä esteitä, joten uusien työkalujen oppiminen on helpompaa tasa-arvon takia kuin monessa muussa maassa.

Ville: Oppimiseen tarvitaan materiaali, aikaa harjoitteluun ja motivaatio. Tekoälytyökalu voisi nopeasti antaa yksilöllistä palautetta oppimisesta.

Jani: On tarvetta enemmän heittäytyä yhdessä kokeilemaan oppilaan kanssa tekoälytyökaluja. Tarvitaan myös yleisosaamista tekoälystä, siitä kuinka tekoälyalgoritmit toimivat, jotta ei olla tekoälyn ohjailtavina. Oppilaan väärät syötteet olisi hyvä tuoda julki ja keskustella niitä, jotta ymmärrys tekoälytyökaluista olisi parempi.

Jan: Mitä tekoäly muuttaa opetuksessa lähitulevaisuudessa?

Marko: Toivotaan, että muutaman vuoden kuluttua meillä olisi käytössä parhaat tekoälytyökalut, mutta tärkeää on oppia myös työskentelemään eri ihmisten välillä ja tarjota yksilöllinen oppimispolku ja yksilöllinen ohjaus, tässä työssä tekoäly voisi olla suurena apuna.

Peter: Suomessa on rohkeasti otettava käyttöön uusia kokeiluja ja sotkea keskenään eri asteiden koulutuslinjojen tarjontaa. Tämä mahdollistaisi nopeamman etenemisen koulupolulla, toisi paremmin omat vahvuudet esille, unhoittamatta kuitenkaan tasa-arvoa koulumaailmassa.

Ville: Tekoäly voisi olla tukikaveri opiskelussa, joka auttaisi tarvittaessa opiskelussa. Tekoäly olisi silloin hyvä, jos se osaisi ”aistia” milloin sitä tarvittaisiin.

Jani: Yksilöllinen polku olisi tärkeää oppimisessa. Tekoäly voisi vähentää opettajan hallinnollista työtä ja antaa enemmän aikaa suunniteluun, kuinka opetusta voisi enemmän yksilöllistää.

Yksilöllisesti avustavat tekoälytyökalut

Kuva 3: Oppimista avustavia tekoälytyökaluja esittelivät Vesa Äyräs Microsoftilta (vasemmalla) ja Jukka Lehtoranta Googlelta. Kuva: Tuomo Riekkinen.

Yksilökohtaisesti oppimista avustavia tekoälytyökaluja esittelivät Vesa Äyräs Microsoftilta sekä Jukka Lehtoranta Google for Education -ryhmästä. Lisäksi Vertex Systemsin Arttu Halonen kertoi, kuinka tekoälyä hyödynnetään ohjelmistoyrityksessä tänä päivänä. Nämä yritykset toimivat seminaarin sponsoreina.

Äyräs totesi, että toimintakulttuurin muutos on isompi kuin teknologinen muutos. Miksi tekoälystä on juuri nyt tärkeää puhua? Oppilaiden tarpeet ovat koko ajan suuremmat ja opettajilla työkuorma on kasvanut kohtuuttomasti. Etenkin hallinnolliset tehtävät vievät aikaa. Tekoäly auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa. Opettajat pelkäävät, että työmäärä uuden oppisessa on liian suuri, siksi tekoälytyökalujen vastustusta on paljon havaittavissa opettajien keskuudessa. Historiassa on ollut havaittavissa neljä suurta teollista vallankumousta, jotka aina ovat muuttaneet tapaamme työskennellä. Esimerkiksi autoistuminen poisti hevoset liikenteestä. Uusi pedagogiikka tekoälyn yhteydessä tarkoittaa, että oppilaat itse tuottavat uutta tietoa, eivätkä pelkästään kopioi vanhaa tietoa.

Äyräs kertoi, että kännykkä saavutti globaalisti 100 miljoonaa käyttäjää 16 vuodessa, mutta ChatGPT saavutti saman käyttäjämäärän jo 6 kuukaudessa, joten vauhti on ollut todella nopeaa. Tekoäly voi mahdollistaa jokaiselle oppilaalle oman tutorin, joka on tavoitettavissa 24/7. Ongelma oppimisessa on usein se, että oppilaat eivät edes aina kysy apua. Tämä tekoälytutor voisi neuvoa oppilasta, oppilaan oman puhelimen kautta. Microsoftin Math Coach & Math Progress on tulossa, mutta tällä hetkellä se on vielä työn alla. Tarkoitus on se, että se osaisi neuvoa laskutehtävät taatusti oikein, joten se poikkeaa siinä mielessä laajoista tekoälyn kielimalleista, kuten ChatGPT:stä.

Lehtoranta esitteli Googlen tekoälypohjaista avustajaa, joka on nimeltään Gemini. Jukka totesi, että pikkuhiljaa nämä tekoälytyökalut tulevat osaksi muita työkaluja. Chromebook Plus -laitteissa esimerkiksi tekoäly on integroitu osaksi käyttöjärjestelmää. Matematiikaeditori on lisäksi tulossa osaksi Googlen työkaluja, joista Jukka näytti muutaman esimerkin. Googlella on esimerkiksi sähköiset tekoälyavusteiset työkalut LearnLM ja NotebookLM, jotka auttavat oppimisessa. LearnLM tuo oikeaa tietoa oppimisympäristöihin. NotebookLM on muistikirja, joka käyttää tekoälyn syötteenä vain ainoastaan sitä tietoa, mitä itse sinne syötät.

Arttu Halonen Vertex Systemsiltä kertoi, että Vertex on Suomen vanhimpia ohjelmistotaloja. Pääkonttori on Hervannassa Tampereella. Tekoälytyökalut voivat auttaa vanhojen koodien korjaamisessa, koska uudet ohjelmointikielet vähentävät osaamista vanhoissa kielissä. Lisäksi vanhan ohjelmointikielen osaajat voivat olla jo eläkkeellä. Tekoäly nähdään ohjelmointiyrityksessä lähinnä työkaluna, ei itseisarvona. Ymmärrystä koodaamisesta yhä edelleen tarvitaan. Tärkeää on saada nuoret innostumaan koodaamisesta. Tärkeintä olisi saada positiivisia kokemuksia jo koulussa, jotta motivoituneita nuoria saataisiin työelämään koodareiksi.

Kohti vastuullista oppimista

Seuraavaksi vuorossa oli työpajaosuus, joissa käytännössä pääsi kokeilemaan Microsoftin ja Googlen tekoälytyökaluja. Viimeisessä osiossa iltapäivällä oli kaksinkin paneelikeskustelua. Toisessa paneelissa keskusteltiin tekoälyn käytön vastuullisuudesta ja tekijänoikeuksista. Keskusteluun osallistuivat yrittäjä Peter Vesterbacka, MAOL ry:n puheenjohtaja Tarja Ylivuori ja koulutuksen toimialajohtaja Vesa Äyräs Microsoftilta.

Pohjustus aiheeseen saatiin videotervehdyksenä, jonka esitti Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Laiho muistutti, että jos tekoälytyökalulle syöttää kustantajien julkaisemaa laadukasta oppimateriaalia, niin se generoi lisää laadukasta oppimateriaalia. Jos näin tekoälyn avulla luotua opetusmateriaalia julkaisee eteenpäin, niin silloin helposti rikkoo tekijänoikeuksia, koska sitä voi verrata opetusmateriaalin kopiointiin. On kuitenkin todennäköistä, että tekoälytyökalut tulevat osaksi kustantajien oppimisympäristöjä. Laiho kannusti opettajia rohkeasti kokeilemaan tekoälytyökaluja, kunhan muistaa tekijänoikeudet. Laiho myös sanoi, että oppimateriaalin tekemistä ei voi jättää tekoälyn tehtäväksi, koska muuten tulevaisuudessa ei ole enää laadukasta uutta oppimateriaalia saatavana.

Kuva 4: Peter Vesterbacka, Tarja Ylivuori ja Vesa Äyräs osallistuivat toiseen paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin mitä vastuita liittyy tekoälyn käyttöön. Kuva: Tuomo Riekkinen.

Vesa: Microsoft on ollut mukana luomassa eettisiä pelisääntöjä koskien tekijänoikeuksia. Jos CoPilotille syöttää tekijänoikeuksien alaista materiaalia, niin sillä generoitua materiaalia ei saa julkaista ja jakaa eteenpäin. Pelkään, että tekoälytyökaluja käytetään väärin suomen kouluissa.

Tarja: OPH:n linjausta vielä kaivattaisiin näihin eettisiin kysymyksiin.

Peter: Tekoäly antaa mahdollisuuksia yksittäiselle opettajalle kehittää opetusta. Vastuu on myös isoilla toimijoilla. Suomessa kannattaa keskittyä oppimiseen, ei opettamiseen.

Vesa: Tekoälyn yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota oppimiseen. Uhkana on tekoälyn väärinkäyttö, esimerkiksi deepfake-videot. On havaittavissa rikollisuuden kasvu tämän tekniikan ympärillä. Myös tietomurrot ovat uhka, kun paljon tietoa kerätään yhteen paikaan.

Tarja: Oppilaiden koevastauksiin on helppo puuttua, esimerkiksi muuttamalla tehtäviä ja tehtävätyyppejä.

Peter: Olisin enemmän huolissani oppilaista, jos ne eivät käytä tekoälyä oppimisen tukena.

Vesa: Aluksi opettajat miettivät, kuinka blokata tekoälyn käyttö. Tärkeämpää on kuitenkin miettiä itse oppimisprosessia. Opitaan yleensä tekemällä ja jos tekoäly lisää tekemistä, niin se on hyvä kehitys. Tekoälystä kannattaa tehdä henkilökohtainen avustaja.

Peter: Sensuuri ei ole hyvä asia, joten tekoälyä ei kannata kieltää. Nuoriin, opettajiin ja hallintoon pitää luottaa. Suomi on vapaa maa ja se on hyvä juttu.

Tarja: Joitain pelisääntöjä kuitenkin tarvitaan.

Peter: Kirjojen polttamislinjalle ei kannata lähteä.

Tarja: Siksi OPH:n linjausta kaivataan.

Vesa: Alle 18-vuotiaille ollaan kehittämässä Microsoftilla omaa versiota tekoälystä. Voisi miettiä, että olisiko tekoälystä apua heikoille oppilaille.

Peter: Jos pystytään vapauttamaan enemmän aikaa opettajilta opettamiseen, se vapauttaa enemmän aikaa oppilailta itse oppimiseen.

Tarja: Kyseessä on myös asa-arvokysymys.

Vesa: Vuorovaikutuksen puute koulussa on usein käsinkosketeltava. Oppilaan ja opettajan kohtaaminen on tärkeää.

Jan: Pitäisikö tekoälyn algoritmien olla avoimia?

Vesa: Algoritmi reagoi yksilöllisesti, joten vaikea sanoa. Algoritmi voisi kääntää kysymyksen toisinpäin: Mitä et osaa?

Peter: Läpinäkyvyys myös tässä asiassa on hyvä.

Jan: Miten tekoäly voisi edistää eettisyyttä?

Vesa: Esimerkiksi personoidun oppimisen avulla.

Tarja: Alueellinen tasa-arvo on tärkeää.

Peter: Tasa-arvon lisääminen, esimerkiksi nimi tai ihonväri ei saisi vaikuttaa opiskeluun tai työntekoon. Tekoäly kannattaa opettaa myös tasa-arvoiseksi.

Sanoista teoiksi

Kolmannessa paneelissa keskusteltiin, kuinka tekoäly integroidaan osaksi opetusta. Keskustelemassa olivat Anna Anttalainen, Tuula Havonen, Ville Tilvis ja Riitta Salmenoja. Paneelin lopuksi kuultiin Tarja Ylivuoren yhteenveto ja loppusanat. Kuva: Tuomo Riekkinen.

Ennen iltapäivän viimeistä paneelikeskustelua kuultiin opetushallituksen johtajan Jarkko Niirasen videohaastattelu, josta selvisi, että OPH on tekemässä ohjeistusta ja suosituksia, kuinka koulussa pitäisi suhtautua tekoälyyn. Ohjeissa on tarkoitus ottaa kantaa, kuinka tekoälyyn pitää suhtautua eettisesti ja vastuullisesti. Tavoitteena on saada ohjeet valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. OPH:n mielestä pedagoginen näkökulma on tärkeä ja siksi opettajat tarvitsevat aiheesta täydennyskoulutusta. Opettajat tarvitsevat tietoa, kuinka tekoälyä voitaisiin hyödyntää omassa työssä oppilaiden kanssa, oppimisanalytiikassa ja harjoitustehtävien laadinnassa. Koulutuksessa kannattaa hyödyntää niitä opettajia, jotka ovat jo nyt mukana tekoälyn hyödyntämisessä. Lopuksi Niiranen pohti ohjelmoinnin opetusta koulussa. Jarkon mielestä ohjelmoinnin pitäisi mennä useisiin oppiaineisiin poikkileikkaavasti. Se on haaste, kuinka se resursoidaan koulussa. Ohjelmallinen ajattelu on tärkeää jo perusasteella. Voisi pohtia, että tarvitseeko opettaa ohjelmointia omana oppiaineena.

OPH:n pohjustuksen jälkeen käytiin aiheesta paneelikeskustelu. Keskusteluun osallistuivat opettajaksi valmistumassa oleva Anna Anttalainen, MAOL ry:n varapuheenjohtaja Tuula Havonen, Ville Tilvis ja Lappeenrannan lyseon lukion fysiikan ja matematiikan opettaja Riitta Salmenoja.

Riitta: Oli tämä odotettavissa, että OPH antaa myöhässä ohjeet. Koulussa kuitenkin noudatetaan opetussuunnitelmaa. Oppilaiden kanssa voi tehdä pieniä kokeiluja.

Ville: Pärjäämme kyllä tämän vuoden loppuun ilman OPH:n ohjeistuksesta. Tärkeintä on kuitenkin se, että mitä opiskelija tekee opintojensa eteen.

Tuula: On hyvä, jos kaikki opettajat ottavat vastuuta uusista teknologioista. Toivon, että tietotekniikasta ja ohjelmoinnista tulisi oma oppiaine.

Anna: Teknologia kehittyy nopeasti ja koulu kehittyy hitaasti. Joten ei ole ihme, jos ohjeet tulevat viiveellä.

Keskustelun lomassa kuultiin toinen videotervehdys, jonka esitti Helsingin yliopiston matematiikan didaktiikan yliopistonlehtori Päivi Portaankorva-Koivisto. Päivi kertoi Tietotekniikan opetus kouluissa Euroopassa 2022 -raportista, josta selviää, että Suomessa vain opetussuunnitelmissa on huomioitu algoritmit ja ohjelmointi, mutta sieltä puuttuvat lähes kaikki muut tietotekniikan osa-alueet, joita on yhteensä kymmenen erilaista. Tietotekniikka on kansalaistaito ja sen opetus kouluissa on välttämätöntä. Haaste Suomessa on se, että onko se omana oppiaineena, kuinka se mahtuisi tuntijakoon, kuinka saada päteviä opettajia, kuinka sisällöt jaetaan eri vuosiluokille? Suomessa on tehty valinta, että tietotekniset taidot integroidaan osaksi muita oppiaineita. Päivi totesi, että vaikka tietotekniikka integroitaisiin muihin oppiaineisiin, niin sitä pitäisi myös tarjota omana oppiaineena tai muuten se menettää merkityksensä.

Anna: Olen Päivin kanssa samaa mieltä. Digitaalisuus ja tietotekniikkaa ei opeteta, vaikka pitäisi.

Tuula: Olen opettanut tietotekniikkaa valinnaisaineena. Se on ristiriitaista, että tietotekniikan merkitys on vain kasvanut, mutta harjoittelu on vähentänyt. Olisi hyvä saada laadukasta opetusta myös tietotekniikasta.

Ville: Karvi tutki vuonna 2021, että vain 3

Riitta: Perustaidot pitäisi oppia jo 7. luokalla ja kannatan pakollista tietotekniikkaa. Lukiossa pitäisi jo pystyä soveltamaan taitoja. OPH:n puheenvuorossa oli valonpilkahdus, jossa pidettiin jo mahdollisena tietotekniikkaa oppiaineena.

Ville: Lukioissa on yhteistyötä tietotekniikan opetuksen saralla.

Tuula: Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta opetusta. Paikalliset kehittäjäopettajat eivät ratkaise tätä ongelmaa. Tarvitaan aikaa ja rahaa.

Ville: Tällä hetkellä hyväksi tietotekniikan osaajaksi tullaan vain olemalla aktiivinen kellarikoodaaja kotona.

Tuula: Tietoturvakin olisi tärkeä aihe opettaa koulussa.

Jani: Kuinka opettajien täydennyskoulutus pitäisi hoitaa?

Ville: Tekoälypuolella on tällä hetkellä vaihtelevaa koulutusta, tieto vanhenee nopeasti ja käytännön koulutusta tarvitaan.

Tuula: Kouluissa voitaisiin hyödyntää VESO-koulutusta enemmän tässäkin asiassa.

Riitta: Oma työnantajani ja MAOL ovat järjestäneet koulutusta aiheesta, mikä on hyvä. Oppiainekohtaisia koulutuksia tarvittaisiin lisää.

Anna: IT -alan opiskelijoita voisi hyödyntää myös opettajien koulutuksessa.

Riitta: Jos nuoret ovat innostuneet jostain, niin vertaisoppimista voisi enemmän hyödyntää tekoälykoulutuksessa.

Tuula: Innokas opettaja tuo omaan kouluun uuden asian. Mutta valtakunnallisesti opetusta ei voi näin rakentaa.

Ville: Tekoäly voisi olla apuna syrjäseudulla myös koulutuksessa. Myös kehitysmaissa siitä voisi olla hyötyä.

Anna: Myös tekoälyn käytössä korostuu sosioekonominen tausta. Yhdenvertaisuus olisi tässäkin tärkeää.

Tuula: Korona näytti, että kodit eivät ole tasavertaisia tvt-välineissä.

Ville: Chat GPT 4 on selvästi parempi ratkaisemaan matematiikan tehtäviä kuin esimerkiksi 3.5 versio. Parin vuoden sisällä nähdään mihin nämä mallit kehittyvät.

Anna: Olisi hyvä tiedostaa, missä tekoäly on hyvä ja missä taas ihminen on hyvä.

Riitta: Perusosaaminen ei mihinkään häviä.

Riitta: Olisi hyvä saada ohjeistus mitä koulussa saa tehdä. Oppimateriaaleissa tekoäly voisi olla enemmän läsnä.

Ville: Varmaan tulevaisuudessa parempaa oppimateriaalia on tarjolla myös tässä asiassa.

Tuula: Myös rehtorit tarvitsevat koulutusta tekoälystä, koska rehtorit luovat koulun toimintakulttuurin.

Anna: Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä, tämä motto on hyvä tiedostaa.

Loppusanat

Tarja Ylivuori lausui lopuksi seminaarin päätössanat. ”Valtakunnallisia linjauksia tarvitaan, muuten tasa-arvo ei toteudu. Olemme ylpeitä, mutta emme tyytyväisiä, oli Peterin hyvä sanoma. Tämä on vasta välivaihe, mutta parempaa on tulossa. Kiitos kaikille seminaariin osallistuneille. Vallankumous jatkukoon.”


Seminaarin alkuosa on katsottavissa Yle Areenasta ja koko seminaarin tallenne julkaistaan lähiaikoina MAOLin Youtube-kanavalla.

Kirjoittaja