Vuoden 2020 opettaja: Laskupajat lukioon

Laskupaja luonnontieteen oppituntien lisänä vaikuttaa positiivisesti opiskelutuloksiin lukiossa. Se ruokkii oppimista matematiikan kerroksellisessa rakenteessa ja innostaan nuoria luonnontieteiden äärelle. Samalla opiskelijoiden ryhmäytymistaidot vahvistuvat ja ongelmaratkaisukyky kehittyy.

Mikä on laskupaja?

Laskupajaan opiskelijat voivat tulla vapaaehtoisesti koulupäivän jälkeen laskemaan koti- ja kertaustehtäviä sekä kysymään ongelmakohdista yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Koska laskupaja on oppituntien jälkeen, se on sujuvaa järjestää luokkahuoneessa.

Laskupajassa on opettaja auttamassa opiskelijoita. Lisäksi lahjakkaat vanhemmat opiskelijat voivat olla laskupajatutoreina neuvomassa opettajan apukäsinä.  Laskupajassa opiskelijalla on mahdollisuus saada yksilöllisempää apua tehtäviinsä kuin oppitunneilla. Kun laskupaja on auki kerran viikossa muutaman tunnin, se ei häiritse liiaksi muiden oppiaineiden opiskelua.

Yhteisöllinen laskeminen yhdistää

Kaikilla opiskelijoilla ei ole kotona aikuista, joka osaisi auttaa lukiomatematiikan tehtävissä. Jos huoltajalla ei ole taloudellista mahdollisuutta ostaa yksityisopetusta lapsensa matematiikan opiskelun tueksi, opiskelija jää helposti yksin ongelmakohtien kanssa. Kun he kohtaavat kotona vaativan tehtävän ja sen ratkaiseminen ei suju, opiskelumotivaatio laskee.

Koska opiskelijat tulevat laskupajaan vapaa-ajallaan, ilmapiiri on siellä vapaampi kuin oppitunneilla. Kun opiskelijat työskentelevät samojen ongelmatehtävien äärellä, hiljaisemmatkin opiskelijat osallistuvat luonnollisesti vuorovaikutukseen toisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden sosiaalinen itsetunto vahvistuu. He kokevat kuuluvansa johonkin.

Kun opiskelijat tekevät yhdessä tehtäviä, he tarkastelevat usein huomaamatta niitä useammasta eri näkökulmasta kuin yksin miettiessä. Tämä laajentaa opiskelijan omaa ajattelua. Opiskelijat joutuvat yhdessä pohtiessaan myös puhumaan matematiikkaa. Yhdessä ratkaistu lopputulos kasvattaa positiivista yhteishenkeä.

Positiivinen prosessi pajassa

Laskupaja on erityisen tehokas lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille heti MAY1-kurssilla. Laskupajassa opiskelijat pystyvät samalla paikkaamaan peruskoulusta jääneitä aukkokohtia ja oppivat alussa sen työnteon mallin, jota nykyinen lukio-opiskelu vaatii.

Laskupaja ruokkii oppimista matematiikan kerroksellisessa rakenteessa. Kun opiskelija saa opettajan tukea omien ongelmakohtien ylittämiseen, hän alkaa onnistumisen innosta neuvoa toisia opiskelijoita samoissa tehtävissä. Toisia neuvoessa oma oppiminen syvenee.

Lahjakkaat opiskelijat eivät saa niin sanottua hiken leimaa, koska he voivat toimia laskupajatutoreina. Tutorit ovat suosittuja ja arvostettuja henkilöitä, koska he osaavat auttaa eteenpäin niissä kohdissa, missä opiskelijalla on ongelma. Samalla sosiaalisia raja-aitoja kaatuu. Ystävyyksiä syntyy. Ennaltaehkäistään nuorten syrjäytymistä ratkaisevassa iässä.

Laskupajassa on rennompaa ja itseohjautuvampaa kuin oppitunneilla. Siellä voi syödä eväät, juoda kahvit ja pistää välillä huumoriksi kavereiden kanssa. Opiskelija voi itse valita, mitä tehtäviä kulloinkin tekee ja olla laskupajassa sen ajan, kun hän itse haluaa.

Osa laskupajan opiskelijoista innostui omilla hyppytunneilla matikkatutoriksi peruskoulun matematiikan tunneille.

Vinkkejä laskupajan järjestämiseen

Laskupajatoiminta kannattaa aloittaa heti koulunalkamisviikolla. Opiskelijoille ei ehdi syntyä vääriä ennakkoluuloja laskupajasta tai kynnystä sinne tulemiseen. Laskupajasta kannattaa tiedottaa koulunaloituspäivänä mahdollisimman monta eri kanavaa pitkin, jotta tieto tavoittaa opiskelijat: koulun kotisivuilla, wilmassa, somessa, käytävänäytöllä, paperimainoksina ja kertoa toiminnasta oppitunnilla opiskelijoille.

Laskupajaan kannattaa ottaa osaavia matematiikan opiskelijoita mukaan tutoreiksi. Tutorit voivat olla lahjakkaita abiturientteja tai yliopisto-opiskelijoita, mikäli heitä on mahdollista saada. Nuorempia opiskelijoita neuvoessa aiempien kurssien asiat samalla kertautuvat abiturientille ylioppilaskirjoituksiin. Yliopisto-opiskelijoille laskupaja auttaa tavoittamaan lukio-opetuksen tasoa ja avaa matematiikan opettajan työn pedagogista puolta.

Mikäli koulussa on useita laskupajaan osallistuvia matemaattisten aineiden opettajia, laskupajaopettajia voi kierrättää. Laskupajavuoro ei tulisi silloin joka viikolle.

Laskupaja on tehokas keino nuorelle matemaattisten aineiden opettajalle päästä suoraan lukiotason tehtävien ytimeen kiinni. Siksi työelämää aloittavalle opettajalle, kannattaa tarjota tätä mahdollisuutta. Siellä oppii nopeasti näkemään, missä opiskelijat tekevät virheitä jo ennen koetta. Kun aloittava opettaja pystyy huomiomaan tämän tuntien suunnittelussa, se tehostaa opetuksen laatua. Laskupajassa opettajalle aktiivisesti näyttäytyy myös se, miten lukioikäiset hahmottavat opiskeltavia asioita.

Aikuisten tehtävä on luoda laskupajaan mukava ja aito tunnelma. Hyväksyvä ilmapiiri voi olla opiskelijalle se kutsuva tekijä työn äärelle heikkona hetkenä, kun koulu ei kiinnosta. Opiskelijan mukaan laskupajan kuuluisi olla paikka, jossa ei tarvitsisi pelätä epäonnistumisia tai vääriä vastauksia (Video). Mikäli koulun tilat ja opettaja- sekä tutorresurssi antavat myöten, laskupaja kannattaa laajentaa tiedepajaksi, jolloin opiskelijat voivat tulla samaan tilaan laskemaan matematiikan, fysiikan ja kemian tehtäviä.

Kehitettävää lukioihin

Mikäli vanhemmat lukio-opiskelijat toimivat säännöllisesti matikkatutorina laskupajassa, työtä voi miettiä osaksi lukion tutorkurssia, mikäli sellainen on tarjolla koulukohtaisena kurssina.

Opettajan tulisi saada palkkaa pitämistään laskupajatunneista esimerkiksi tukiopetuskiintiöstä. Hänhän tukiopettaa suurta opiskelijamäärää kerrallaan. Laskupajatoiminta vähentää koulun tukiopetuskuluja sekä uusintakokeiden järjestämisestä koituvaa vaivaa, kun opiskelijat pääsevät tuen avulla ongelmakohtien yli, oppivat laskurutiiniin ja läpäisevät kurssikokeet ajallaan. Lisäksi toiminta tukee opiskelijoiden ryhmäytymistä.

Laskupajatoiminta pitäisi laajentaa peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin asti jatkumona, jotta matematiikan vaikeaksi leimautuneesta maineesta päästäisiin yli. Opiskelijat rohkaistuisivat ennakkoluulottomammin matematiikan pariin. Tällä tavoin kouluopetuksen matematiikan tasoa saataisiin nostettua ja luonnontieteitä vaativille aloille voitaisiin saada osaavia työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Peruskoulussa laskupaja voisi toimia kunkin ikäluokan tarpeen mukaan. Siellä voisi olla enemmän aikaa toteuttaa toiminnallista ja tutkivaa matematiikkaa esimerkiksi pelien ja rakentelun merkeissä.

Schoenfeld (1992, s. 22-27) on sitä mieltä, että oppilaat tottuvat siihen, että menetelmät matemaattisten tehtävien suorittamiseksi ikään kuin ojennetaan heille, eikä niitä voi tai tarvitse selvittää itse. Samaa pohdin itsekin, opettaako nykyinen peruskoulu ja lukiomatematiikka toistamaan liiaksi esimerkkiratkaisuja, jolloin opiskelijan omat ongelmaratkaisutaidot jäävät heikoksi. Ja kun opiskelija kohtaa ennennäkemätön tehtävän, se saa opiskelijan luovuttamaan, kun ei ole harjaannuttanut taitoja mistä lähteä liikkeelle.

Laskupajan opiskelijoita kannattaa kannustaa peruskoulun matematiikkatutoriksi, mikäli peruskoulu on samassa pihapiirissä. Opiskelijat syventävät omaa oppimista peruskoululaisia neuvoessa.

Henkilökohtaisia havaintojani laskupajaan liittyen

Opiskelijapalautteiden mukaan laskupajassa on tutorien lisäksi hyvä olla myös matemaattisten aineiden opettaja paikalla.

Useat opiskelijat laskivat Ville Aitlahden laatimien Matikkamatskut-sivujen tehtäviä muodostaen niiden avulla säännöllisen laskurutiinin.

Laskupajan opiskelijat innostuivat myös matematiikkamaratonille sekä matematiikkamatkoille kuten Harppifestivaaleille, yliopistovierailuille, tekoälytilaisuuksiin ja pakohuoneseikkaluihin. Nämä laajentavat opiskelijoille tietämystä, mihin lukiossa vaadittavia matematiikan taitoja tarvitaan. Ne avaavat nuorille näkemyksiä myös siitä, minkälaisia ongelmanratkaisutaitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä.

Laskupaja pitäisi saada valtakunnalliseksi Suomen lukioihin, koska se on tehokas tapa tukemaan nuoria pois matematiikan huonomaineisuudesta ja vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin.

Aivotutkija Minna Huotilaisen näkemys, että matematiikan tuntia edeltävä välitunti kannattaa käyttää ulkoiluun tai liikkumiseen. Hänen mukaan jo muutaman minuutin kestoinen, hyvin intensiivinen liikunta avaa oppimiselle optimaalisen aikaikkunan. Tämän ajanjakson aikana aivot ovat kemiallisesti valmistautuneet oppimiseen valmistelemalla oppimisalueiden hermosoluja vastaanottamaan uutta, relevanttia tietoa ja säilyttämään sitä. (Solmu 1/2016). Osa opiskelijoista käykin urheilemassa koulupäivän ja laskupajan välillä. Laskeminen on sen jälkeen tehokasta.

Suosittelen laskupajaan kahvin- ja teekeittimen hankkimista. Se on nokkela hätäapu moneen vaivaan. Kahvikupin äärellä opiskelijoiden ilot kaksinkertaistuvat ja surut puolittuvat. Sen jälkeen on helpompi keskittyä taas matematiikan opiskeluun.