MAOLin historiaa: Uusi historiikki

Edellisestä MAOL:in historiikista on jo kohta 30 vuotta. Nyt on hyvä aika ruveta keräämään tietoja MAOL:in toiminnasta viimeisempien vuosien osalta. Mutta kuinka kaikki alkoi?

Suomen koululaitoksen perusrakenne hahmottui autonomian aikana ja matematiikka koettiin tärkeäksi vuonna 1841. Vuosisadan vaihduttua vuonna 1916 uuden opetussuunnitelman myötä matematiikan tuntimäärä romahti. Toisaalta fysiikka ja kemia silloin tunnustettiin omaksi oppiaineekseen, jotka olivat olleet kytköksissä matematiikkaan aikaisemmin. Tämän jälkeen myös fysiikan ja kemian tehtäviä oli tarjolla ylioppilastehtävinä. Fysiikasta tehtäviä oli 4-5 ja kemiassa yksi. Viipurissa vuonna 1917 nuoret oppikoulujen matematiikan opettajat perustivat omaksi virkistyksekseen kerhon, jonka nimesivät Kuusikannaksi – osallistujien määrän mukaan. Tapana oli myös pohtia ylioppilastehtäviä yhdessä, jotta korjaustyö yhdenmukaistuisi ja arvostelu kehittyisi. Kuusikantalaiset kokoontuivat kerran kuukaudessa ja ohjelmassa oli alustuksia ja keskusteluja.

Matematiikan ja fysiikan opettajien liiton synty

Kun osa Viipurin opettajista muutti myöhemmin Helsinkiin, vuonna 1926 Viipurin kerho ei enää kokoontunut säännöllisesti. 26. lokakuuta vuonna 1927 entinen Viipurin kerhoaktiivi kouluneuvos Niilo Kallio kutsui Helsingin tyttölyseoon opettajat perustamaan matematiikan ja fysiikan opettajien kerhoa. Kerho kokosi lähialueen opettajia mukaan toimintaan. Niilo Kallio toimi aluksi kerhon vetäjänä eli kerhomestarina. Myös Turun yliopistossa oli 1920-luvulla kerhotoimintaa, jonka perustaja oli professori Yrjö Väisälä. Seura nimettiin Eksastisten tieteiden seuraksi ja se kokosi yliopiston opettajien ja opiskelijoiden lisäksi oppikoulun opettajia.

Vuonna 1932 Helsingin kerho järjesti valtakunnalliset matematiikan ja fysiikan opettajien päivät. Tällöin seinäjokelainen lehtori Heikki Wegelius jätti kirjallisen ehdotuksen kaikkia oppikouluja koskevan matematiikan ja fysiikan opettajien liiton perustamisesta. Opettajien päivillä ehdotus käsiteltiin, mutta yksimielisyyttä ei kuitenkaan kerhon perustamisesta saavutettu. Vastustajat pitivät tärkeämpänä perustaa paikallisia kerhoja kuin valtakunnallista liittoa. Ideaa ei kuitenkaan haudattu vaan sovittiin, että Helsingin kerho jatkaa asian kehittämistä. Vuonna 1935 Helsingin kerhon kerhomestari Bruno Malmio elvytti idean valtakunnallisen kerhon perustamisesta ja niinpä hän tiedusteli kirjeitse opettajien kantaa asiaan. Koska suurin osa opettajista kannatti ehdotusta, niin 3.6.1935 Helsingin kerho järjesti liiton perustavan kokouksen matematiikan ja fysiikan luentopäivien yhteyteen. Tilaisuuteen saapui 200 opettajaa, jotka hyväksyivät toimikunnan sääntöehdotuksen. Yhteisön nimeksi tuli Suomen Matematiikan ja Fysiikan opettajien Liitto. Perustamiskokous valitsi kuusijäsenisen hallituksen, jonka puheenjohtajaksi tuli Bruno Malmio. Sen jälkeen 1930-luvun loppupuolella paikalliskerhoja perustettiin Seinäjoelle, Tampereelle, Jyväskylään, Poriin ja Ouluun.

Säännöissä liiton tehtäväksi määriteltiin jäsenten kasvatusopillisten ja tieteellisten harrastusten edistäminen sekä jäsenten yhteiskunnallisten ja taloudellisten etujen valvominen. Jäseneksi kelpuutettiin jokainen oppikoulun, seminaarin tai korkeakoulun matematiikan ja fysiikan opettaja, joka suorittaisi jäsenmaksun. Liiton keskeistä toimintaa olivat koulutus- ja harrastustoiminta. Vuonna 1936 pidettiin liiton päivät Tampereella, jolloin keskusteltiin liiton aikakauskirjan perustamisesta. Vuonna 1937 järjestettiin fysiikan ja kemian luentopäivät, jotka Malmio nimesi demonstraatiopäiviksi ja vuonna 1938 päätettiin perustaa oma kirjasto, jonka kehittämiseksi varattiin 1000 markkaa. Vuonna 1939 liitto kokoontui Viipurissa, jonka järjestämiseksi kouluhallitus myönsi 18 000 mk avustuksen. Viipurin päivillä pidettiin näytetunti, jossa määriteltiin derivaatan käsite. Syntyi ajatus, että derivaatta- ja differentiaalinlaskenta on sovitettavissa koulumatematiikkaan. Vuonna 1941 annettiin asetus uudesta opetussuunnitelmasta, jossa pyrittiin yhtenäistämään kasvatus- ja opetustyötä.

Sotavuodet toivat katkoksia paikalliskerhojen toimintaan: moni jäsen ei maksanut jäsenmaksuaan liitolle, eikä osallistunut vuosikokouksiin. Vaikka toiminta oli vähäistä, liitto pystyi kuitenkin julkaisemaan kaikki MAA-vihot ajallaan, vaikka kohoavat julkaisukustannukset söivätkin liiton taloutta. Myös paperipula vaivasi ja vihon kokoa rajoitettiin. Myös paikallisia katkoksia opetuksessa koettiin ja asetuksen mukaisesta oppimäärästä oli pakko tinkiä. Sotavuosien jälkeen kansakoulua uudistettiin, mutta oppikoulu pysyi kuitenkin suosiossa. Uusia keskikouluja ja lukioita perustettiin etenkin 1950-luvulla, kun suuret ikäluokat tulivat kouluikään. Kuitenkin tilan ahtaus ja resurssipula olivat arkipäivää.

Suomen matematiikan ja fysiikan opettajien liiton toiminta palasi vireäksi sotien jälkeen, mutta koulutuspäivien järjestäminen Helsingin ulkopuolella tuotti aluksi hankaluuksia. Vasta 1950-luvulla koulutuspäivät pidettiin ensimmäistä kertaa Helsingin ulkopuolella. Esimerkiksi 1950 Jyväskylässä, 1953 Joensuussa, 1955 Oulussa, 1956 Mikkelissä, 1958 Porissa ja 1959 Kotkassa. Sotien jälkeen liiton huolena oli epäpätevien opettajien suuri määrä, joka näkyi suurena erityisesti maaseutupaikkakunnilla. Liitto kantoi huolta myös opettajille myönnettävistä demonstraatiolisistä ja luokan ulkopuolisen työn määrästä. Meni melkein 20 vuotta, ennen kuin tämä ongelma alkoi korjaantua. Vuonna 1955 tohtori Inkeri Simola ehdotti vuosikokouksessa lukiolaisille vuosittaista kilpailua matemaattisten tehtävien ratkaisemissa. Ehdotus hyväksyttiin ja ensimmäinen kilpailu pidettiin jo samana vuonna. Vuonna 1960 järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen matematiikkakilpailu, jossa järjestelijöinä olivat säästöpankit ja teinikunnat. Kilpailuun osallistui 262 koulusta 4 764 oppilasta.

Nykymuotoisen MAOL ry:n synty

Vuonna 1959 pidetyssä vuosikokouksessa liitto vaihtoi nimensä ja uudeksi nimeksi tuli Suomen Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry. MAOL ry:n toiminta oli aktiivista ja niinpä jäsenmäärä kasvoi koko 60- ja 70-luvun. Tärkeäksi toiminnaksi koettiin esimerkiksi ylioppilaskokeiden matematiikan kokeiden arvostelun yhdenmukaistamisen ja niinpä MAOL ry:n hallitus vetosi 70-luvun alussa kerhoihin, jotta saataisiin yhdenmukaisia matematiikan koetehtäviä. Käytännössä MAOL ry alkoi silloin pitää koepalvelua, joka myöhemmin laajeni peruskoulun tehtäviin. Tämän seurauksena MAOL ry:lle alkoi tulla verotettavaa tuloa ja vuodesta 1978 alkaen verottaja määräsi osan MAOL ry:n tuotteista liikevaihtoveron piiriin kuuluviksi. Käytännössä tämä johti kustannuspalvelun – MAOL-palvelu Oy – perustamiseen vuonna 1980. Nimi muutettiin seuraavana vuonna MFKA-Kustannus Oy:ksi, koska rekisteriviranomaiset eivät hyväksyneet alkuperäistä nimeä. Osakepääoma oli alussa 15 000 mk ja yhtiön toimialaksi kustannus- ja koulutustoiminta ja siihen liittyvien tuotteiden maahantuonti ja kaupan kirjoittaminen. Vuonna 1986 MFKA – Kustannus Oy korotti osakepääomaansa, samoin osakkeet jaettiin A- ja B-osakkeisiin.

Vaikka koulutuspäivät olivat suosittuja, niin osallistuminen vuosikokouksiin oli laimeaa. Vuonna 1985 tehtiin organisaatiouudistus, jossa henkilöjäsenten sijasta jäseniksi tulivat rekisteröidyt matemaattisten aineiden opettajien yhdistykset eli paikalliskerhot. Vuosikokouksen sijaan tulivat kahdesti vuodessa pidettävät liittokokoukset, joihin paikalliskerhot voivat lähettää edustajia. Tämä toi päätöksentekoon selkeyttä ja edustavuutta ja paikalliskerhoista tuli itsenäisiä toimijoita. Sääntöuudistuksen myötä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja saivat oman vastuualueensa. Hallitus kokoontui säännöllisesti 6-8 kertaa vuodessa ja asioita valmisteltiin valio- ja toimikunnissa. Tästä työskentelystä on MAOL ry:ssä tullut toimiva käytäntö.

70-luvulla MAOL ry kustansi sisäistä tiedotuslehteä, joka sai nimekseen Relaatio. Päätoimittajana oli Olli Syvähuoko. Lisäksi 70-luvun lopulla julkaistiin Funktio-koululaislehteä, jonka toimittajakuntaan kuuluivat Erkki Saranen, Arvo Järvelä, Hannu Korhonen ja Heikki Vuorimies. Sääntöuudistusten myötä myös MAOL ry:n julkaisut MAA ja Relaatio sulautuivat yhdeksi julkaisuksi ja vuoden 1986 alussa alkoi ilmestyä Dimensio-lehti. Dimensio-lehdellä oli oma toimituskuntansa sekä sidosryhmien kanssa neuvottelukunta. Vaikka paperinen Dimensio on muuttunut sähköiseksi Dimensioksi 2019, MAOL ry:n toiminta jatkaa hyväksi todettuja 80-luvulla luotuja käytänteitä noudattaen. Dimension toimittaminen on yksi näistä.

Historiikkiin kerätään MAOL-muistoja

MAOL ry täyttää 90 vuotta vuonna 2025. On aika kääntää katseet kohti juhlavuotta: edellisestä historiikista on 30 vuotta, ja tarkoitus on koota uusi MAOL-historiikki. Juhlavuosiprojekti alkaa muistitiedon keruulla: jaa nyt MAOL-muistosi!

Jätä MAOL-muistosi tällä lomakkeella 30.9. mennessä: lyyti.in/maolmuistot

Muisto voi olla lyhyt tai pitkä, muoto on täysin vapaa. Aineiston ei tarvitse olla viimeistelty ja valmis, tekstejä voidaan editoida myöhemmin. Voit liittää mukaan myös valokuvia, lehtileikkeitä yms. materiaalia. Toivomme kuulevamme MAOLin historiasta sekä aktiiveilta että rivijäseniltä, niin nykyisiltä kuin entisiltäkin toimijoilta.

Voit käyttää näitä kysymyksiä apuna, kun kirjoitat:

• Milloin aloitit opettajana?
• Miksi kuulut MAOLiin, miksi olet halunnut olla mukana?
• Mihin MAOLin toimintaan olet osallistunut?
• Mikä tapahtuma tai toiminta on erityisesti jäänyt mieleesi?
• Miten toiminta on muuttunut sinä aikana, kun olet ollut mukana?
• Mitä saavutuksia MAOL on mielestäsi saanut aikaan?
• Miten näet MAOLin tulevaisuuden?

Kuulemme mielellämme myös pieniä hauskoja muistoja ja anekdootteja, pienetkin muistelmat ovat tärkeitä!

Lähteet

Olavi Junnila (1995): MAOL 1935–1995, Kuusi vuosikymmentä matemaattisten aineiden asialla. Olavi Junnila, MAOL ry, Forssan kirjapaino Oy.