Haastattelu: Aino Aulanko – Matematiikan olympialaisten hopeamitalisti

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset (IMO) pidettiin tänä vuonna 11.-22.7.2024 Bathissa, Isossa-Britanniassa. Espoolainen Otaniemen lukion kasvatti Aino Aulanko voitti hopeaa ja Maryam Mirzakhani -erikoispalkinto. Matematiikkaolympialaisissa mitalit jaetaan siten, että kaikki tietyn pistemäärän ylittäneet saavat pronssia, vielä korkeamman rajan ylittäneet hopeaa ja lähimmäs maksimia päässeet kultaa.

Suomen menestystä täydensivät Zhongyi Lin pronssimitali sekä Albert Henrikssonin, Artúr Nádorin ja Siiri Roschierin kunniamaininnat. Joukkueen pistepottia kartutti myös Zhiyuan Liu. Kokonaistuloksissa Suomi oli 62:s kaikkiaan 108 maan joukossa.

Anu Penttilä: Voitko kertoa hieman itsestäsi ja taustastasi matematiikan parissa?

Aino Aulanko: Olen aina pitänyt ongelmanratkaisusta, mutta alakoulussa en erityisemmin pitänyt matematiikasta, koska se oli liian mekaanista eikä tarpeeksi haastavaa. Yläkoulussa matematiikan opettajani ehdotti, että osallistuisin peruskoulun matematiikkakilpailuun. Päätin kokeilla ja pääsin finaaliin. Aloin käydä matematiikkavalmennuksissa, ja se oli juuri sellaista ongelmanratkaisua, mistä olen aina pitänyt.

Oliko tämä siis Espoossa, kun olit yläkoulussa?

AA: Kyllä. Tapiolan koulussa.

Voisitko vielä hieman taustastasi, missä olet käynyt koulut?

AA: Alakoulussa olin ykkösluokasta viitosluokkaan Espoon Sepon koulussa. Kuudennen luokan kävin Utön koulussa. Siellä oli hyvin vähän oppilaita, joten opetus oli aika vapaamuotoista. Utön koulussa tein yläkoulun matematiikkaa, koska olin ainoa kuudesluokkalainen. Yläkoulun kävin Tapiolan koulussa ja lukion Otaniemen lukiossa luma-linjalla.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan matematiikasta?

AA: Peruskoulun matematiikkakilpailu sai minut kiinnostumaan matematiikasta, ja sen jälkeen valmennukset, joissa aloin käydä. Se tunne, kun saa ratkaistua vaikean tehtävän tai näkee hienon todistuksen, on todella palkitseva.

Miten valmistauduit matematiikan olympialaisiin?

AA: Lähinnä tein vanhoja tehtäviä kaikista matematiikkakilpailuista ja luin hieman teoriaa. Pääasiassa tein paljon tehtäviä.

Mikä oli haastavin tehtävä olympialaisissa ja miten ratkaisit sen? Entä miten ratkaisit muut tehtävät?

AA: Haastavin tehtävä oli tehtävä numero 6, jota ratkaisin 3 tuntia ja sain siitä yhden pisteen. Ne tehtävät, jotka ratkaisin, sain ratkaistua ne noin puolessa tunnissa ja sain niistä täydet pisteet. 

Miltä tuntui voittaa matematiikan olympialaisissa hopeaa? Entä mikä on Maryam Mirzakhani -erikoispalkinto ja miltä tuntui voittaa se?

AA: Se oli mahtava tunne voittaa hopeaa, sillä tämä oli viimeinen matematiikan olympiakilpailu, johon osallistuin. Hopeamitali oli tavoitteeni, ja erikoispalkinto oli kuin unelmien täyttymys. Tulosten julkistaminen oli jännittävää, ja oli hienoa nähdä, että kova työ palkittiin.

(Maryam Mirzakhani -erikoispalkinto jaetaan kunkin maanosan parhaiten menestyneelle tytölle. Mirzakhani voitti aikoinaan matematiikkaolympialaiset, ja vuonna 2014 hänestä tuli ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty matematiikan Nobelin palkinto, Fieldsin mitali. Hänen mukaansa nimetty palkinto.)

Aino Aulanko hymyilee kameralle käsissään Suomen lippu ja kaulassaan kaksi mitalia.
Kuva 1: Espoolainen Aino Aulanko voitti matematiikan olympialaisissa hopeamitalin ja Maryam Mirzakhani -erikoispalkinnon.

Oletko saanut paljon kavereita ulkomaalaisista kilpailijoista?

AA: Kyllä, olen saanut paljon kavereita eri maista. Olen tutustunut moniin pohjoismaalaisiin ja kilpailujen kautta olen saanut lisää ystäviä.

Miten koet, että kilpailumenestyksesi vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiisi?

AA: En tiedä, vaikuttaako se hirveästi, koska olisin varmaan joka tapauksessa päätynyt opiskelemaan matematiikkaa. Ehkä se on antanut enemmän uskoa siihen, kuinka pitkälle voin päästä.

Aiotko osallistua matematiikan valmentamiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan?

AA: Kyllä, olen jo valmentanut yhdessä valmennuksessa ja olen menossa varajohtajaksi Baltian tie -kilpailuun. Ensi viikolla on seuraava valmennus, johon osallistun valmentajana.

Mitä neuvoja antaisit niille, jotka haluavat osallistua matematiikan kansallisiin kisoihin? Entä jos haluaisi päästä matematiikan olympialaisiin?

AA: Kannattaa harjoitella ahkerasti ja tehdä paljon tehtäviä. Matematiikkavalmennuksissa voi löytää kavereita, joiden kanssa harjoitella, ja yhdessä harjoittelu on hauskempaa. Lisäksi voi saada ideoita siitä, miten tehtäviä kannattaa ratkaista. Sama neuvo pätee myös olympialaisiin: tee paljon tehtäviä. Moni keskittyy liikaa teorian opiskeluun eikä tee tarpeeksi tehtäviä, mutta tehtävien tekeminen on avain menestykseen.

Mitä muita harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita sinulla on matematiikan lisäksi?

AA: Harrastan suunnistusta, mikä on hauskaa, koska juokseminen yhdistyy suunnistamiseen ja rastien löytämiseen. Lisäksi opiskelen kieliä. Olen opiskellut espanjaa ja ranskaa lukiossa ja jatkan niiden opiskelua yliopistossa. Haluaisin oppia lisää kieliä, mutta ensin haluan saada espanjan ja ranskan hyvälle tasolle.

Aino ja Anu hymyilevät kameralle, taustalla otaniemen lukion seinämaalausten karhut.
Kuva 2: Opettaja Anu Penttilä ja Aino Aulanko.

Kirjoittaja