Kirjallisuutta: Opas ongelmanratkaisuun
Anu Laine, Terhi Vessonen, Eija Väisänen, Heidi Hellstrand: Opas ongelmanratkaisuun. Avoin verkkomateriaali 2024, 53 sivua.
Pdf-muotoinen, vapaasti saatavissa ja käytettävissä oleva sähköinen julkaisu kertoo ”opettajille siitä, miten ongelmanratkaisua voisi käyttää monipuolisesti ja innostavasti oppitunneilla ja miten kaikille oppilaille voisi mahdollistaa ongelmanratkaisutaitojen harjoittelua”. Se on suunnattu ensisijaisesti perusopetuksen opettajille, mutta sopii myös muille aiheesta kiinnostuneille. Opettajalle esitystapa on tutumpi, sillä tekstissä viitataan usein vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisiin ja sisältötavoitteisiin.
Kirjoittajat perustelevat kirjoittamistaan sillä, että ongelmanratkaisu yhtäältä on ”tärkeä osa tulevaisuuden osaamisen suuntaa” ja toisaalta ”kehittää arjen taitoja”. Kyse on ajattelun taidoista, joita voidaan ”soveltaa moniin tilanteisiin”. Koulussa ongelmanratkaisutaitojen harjoittelu ja tukeminen liittyvät moniin oppiaineisiin.
Esitystavassa on vähän akateemisen tutkielman muodollista luonnetta, sillä ongelmatehtävä määritellään: ”Sen ratkaiseminen edellyttää aikaisemman tiedon yhdistämistä uudella tavalla.” ”Jos oppilas pystyy välittömästi tunnistamaan, miten tehtävä tulisi ratkaista, tehtävä ei ole ongelmatehtävä vaan rutiinitehtävä.” Tehtäviä luokitellaan yhtäältä sanallisesti tai kuvallisesti esitettyihin sekä toisaalta avoimiin tai suljettuihin. – Tietynlaista akateemisuuta edustaa myös huolellinen lähdeviittauskäytäntö. Lähdeluettelossa on 33 julkaisua, moniin useita viittauksia.
Itse teksti on kuitenkin käytännönläheistä. On toimintaohjeita ja muutamia ongelmatehtäväesimerkkejä. Niiden aiheet liittyvät matematiikkaan tai matemaattiseen ajatteluun, vaikka ongelmanratkaisua käsitelläänkin muuten pääasiassa oppiaineista riippumattomana. Jotkut esimerkeistä ovat hyvin yksinkertaisia ja tavanomaista koulumatematiikkaa, esimerkiksi: ”Laatikollinen muffinseja maksaa 20 euroa. Miten eri tavoin voit maksaa ostoksesi tasarahalla?” Mukana on kyllä epätavallisiakin: ”Pekka juoksee 100 metriä 17 sekunnissa. Kuinka kauan hänellä kestää juosta 10 kilometriä?”
Ongelmanratkaisuprosessia kuvataan monipuolisesti: opettajaa ja oppilasta ohjaavat ennakkokäsitykset, oppilaan ajattelun vaiheet (Polyan mukaan!), oppilaan taidot sekä opettajan kahtalainen rooli yhtäältä kognitiivisten suoritusten ohjaajana ja toisaalta affektiivisena tukijana. Viimeksi mainitussa korostetaan opettajan merkitystä oppimiselle suotuisan ilmapiirin luomisessa. Muutenkin kirjoittajat pitävät opettajan roolia keskeisenä kaikissa ongelmanratkaisutyöskentelyn vaiheissa. Opettajan toiminta käydään siksi huolellisesti läpi vaihe vaiheelta. Perusteellisuus näkyy myös sivumäärässä, sillä opettajan toiminnan kuvaus käsittää neljäsosan julkaisun sivumäärästä. Lähes yhtä laaja on ongelmaratkaisutyöskentelyn arviointi koskeva luku. Nämä kaksi ovatkin laajimmat kirjan seitsemästä luvusta.
Lisämateriaaliksi julkaisu tarjoaa 13 suomenkielistä kirjaa, joista kaksi on esitelty aikaisemmin Dimensio-lehdessä. Viimeisellä sivulla on linkit 13 ongelmatehtäviä sisältään sivustoon. Niiden joukossa eivät ole Dimension pulmasivut. Miksiköhän ei?
Laine, A. ym.: Opas ongelmanratkaisuun.
Saatavissa Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-ND osoitteesta https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-12/Opas%20ongelmanratkaisuun%2013.11.%20versio.pdf
