Oulun päässälaskukilpailuperinne sai jatkoa, kun matematiikka valtasi kauppakeskus Valkean
Oulun kauppakeskus Valkea täyttyi lauantaina 19.9.2026 kiperistä päässälaskupulmista, innokkaista laskijoista sekä ennen kaikkea matematiikan riemusta, kun Oulun Yliopiston matematiikan ja datatieteen opiskelijat järjestivät siellä päässälaskukilpailun osana Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
Matematiikka on muutakin kuin kouluaine
Koska matematiikka mielletään usein yksinäiseksi puurtamiseksi ja yhdeksi kouluaineeksi muiden joukossa, oli päässälaskukilpailun tarkoituksena viedä matematiikka ulos luokkahuoneista ja osoittaa, että matematiikka voi minkä tahansa muun kulttuurin muodon tavoin olla myös yhteisöllinen kokemus. Uniikki tapahtuma toteutettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella, ja sen organisoinnista aina tehtävien laatimisesta kilpailun juontamiseen sekä tuomarointiin saakka vastasivat opiskelijat itse.
Innostus päässälaskukilpailun järjestämiseen syntyi halusta kasvattaa matematiikan näkyvyyttä sekä elävöittää Oulun matematiikkakulttuuria. Kilpailun tapahtumakoordinaattorina ja yhtenä tuomareista toiminut Miika Heinonen kertoo lähteneensä mukaan järjestämään kilpailua, sillä tapahtumakoordinaattorin tehtävä tuntui kiinnostavalta, ja sopiva tiimi kilpailun järjestämiseen oli jo mielessä. Lisäksi taustalla vaikutti opiskelijoidenkin keskuudessa jaettu huoli päässälaskutaidon rapautumisesta.
Opiskelijat herättivät perinteikkään tapahtuman uuteen eloon
”Olin kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, koska olisin itse nuorempana ollut innoissani tällaiseen osallistumisesta. Mielestäni oli myös upea ajatus, että vanhaa tapahtumaa pyritään tuomaan takaisin sekä se, kuinka paljon me opiskelijat pääsimme vaikuttamaan tämän tapahtuman toteutukseen,” kertoo kilpailun juontanut Seliina Järvi. Järvi viittaa Oulun Yliopiston entisen matematiikan lehtorin Alli Huovisen järjestämiin päässälaskukilpailuihin, jotka toimivat opiskelijoiden järjestämän kilpailun esikuvana. Tämä näkyi muun muassa kilpailun tehtävissä, joista osaan oli haettu inspiraatiota Huovisen päässälaskukisoista 2000-luvun alusta. Oulun pitkän päässälaskukilpailuperinteen jatkumista vuosien tauon jälkeen kuvastivat myös voittajille luovutetut palkinnot: Kilpailun voittajiksi kruunatut päässälaskutohtorit saivat palkinnoksi tohtorinhatut, jotka Oulun Yliopiston alumni ja nykyään Suomen Pankissa kotimaisen rahoitusvakauden päällikkönä toimiva Juhana Siljander on aikoinaan voittanut päässälaskukisoista. ”Juhana luovutti mielellään hatut eteenpäin uusille laskijoille. Yksi jäi itselle muistoksi, neljä tämän perinteen avaukseen sarjansa voittajille,” kertovat kilpailua myös seuraamassa olleet Siljanderin vanhemmat, Pauli ja Hannele Siljander. Pariskunta toivoo, että aiemmin vuosittain Oulun Rotuaarilla järjestetystä tapahtumasta tulisi jälleen jokavuotinen.
Kilpailun saama suosio oli yllätys
Kilpailussa miteltiin neljässä eri sarjassa: 7–9-vuotiaille, 10–12-vuotiaille sekä 13–15- vuotiaille oli omat sarjansa, ja niiden lisäksi järjestettiin hupisarja opiskelijoille, eläkeläisille sekä muille aikuisille. Pian kilpailun ilmoittautumisen auettua kävi ilmi, että lasten ja nuorten sarjoihin innokkaita osallistujia oli paljon arveltua enemmän. Yhteensä niihin oli varauduttu ottamaan noin 60 kilpailijaa, mutta ilmoittautumisia tuli lyhyessä ajassa yli sata. Vaikka suuri osallistujamäärä tuottikin järjestäjätiimille lisätyötä, oli se positiivinen yllätys, sillä kenties juuri nykyaikana kiinnostus päässälaskutaitoa kohtaan on arvokkaampaa kuin koskaan aiemmin: Kun yksittäisen laskun vastauksen selvittäminen puhelimen laskimen tai tekoälyn avulla on tehty äärimmäisen helpoksi, tulee entistä tärkeämmäksi vaalia kykyä ratkaista ongelmia itse, ilman ulkoisia apuvälineitä.
Ensimmäisessä sarjassa kilpailijoilla oli vastausaikaa kymmenen minuuttia ja muissa kaksikymmentä minuuttia, mutta lyhyestä vastausajasta huolimatta pyrittiin tehtävissä mittaamaan ongelmanratkaisutaitoja laajemminkin pelkän mekaanisen laskunopeuden lisäksi. “Laskunopeuden lisäksi kilpailun osallistujilta vaadittiin peruslaskutoimitusten hallintaa, luetun ymmärtämistä sanallisissa tehtävissä sekä tietynlaista matemaattista ymmärrystä,” Heinonen kuvailee.
Päässälaskutaidon merkitys ei ole kadonnut mihinkään
Eräs kilpailuun osallistuneista oli 9. luokkalainen Jaakko Ylisirniö, joka lähti mukaan näyttääkseen ja kokeillakseen kykyjään matematiikan saralla. Päässälaskuissa Ylisirniön mukaan erityisen kiehtovaa on se, että vastaukset tulevat suoraan hänen omasta päästään. Ylisirniö näkee päässälaskutaidon hyödyllisenä nykyteknologiasta huolimatta, sillä moni tilanne ratkeaa nopeammin päässä laskemalla kuin vaikkapa laskinsovellusta käyttämällä. Samassa ajassa, jossa kaivaa puhelimen esiin, voi laskun laskea itse. Ja eihän puhelinta välttämättä kaikissa tilanteissa edes ole saatavilla! Vaikka edellisten Oulussa järjestettyjen päässälaskukilpailujen jälkeen maailma onkin muuttunut huomattavasti, ei oman, itsenäisen ajattelun merkitys ole vähentynyt lainkaan. Arkisissa tilanteissa matematiikkaa ja päässälaskutaitoa tarvitaan ajasta riippumatta, minkä myös Ylisirniö on huomannut omassa elämässään: “Monesti on päässyt vaikka jakamaan suuren määrän asioita monelle ihmiselle, tai kaupassa laskenut ostosten hintoja, jotta ne pysyvät budjetissa.”
Tärkeintä on uskallus haastaa itsensä
Päässälasku- ja ongelmanratkaisutaidon harjoittamisen lisäksi Heinonen näkee kilpailun merkittävänä myös siksi, että Oulussa lapsille ilmaisia matalan kynnyksen tapahtumia järjestetään lopulta melko vähän. Positiivisena lisänä hän pitää sitä, että matemaattisesti lahjakkaille lapsille tarjoutuu mahdollisuus päästä näyttämään omia taitojaan. Toisaalta kilpailu osoitti myös sen, että matematiikalla on kyky yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä, iästä ja taitotasosta riippumatta. Kilpailupäivän tärkeimmäksi teemaksi nousikin virheettömien vastauspaperien tavoittelun sijaan osallistujien oma innokkuus ja uteliaisuus matematiikkaa kohtaan. ”Kisajännityksen huomasi tapahtuman alkumetreillä. Silti yleisimpänä kantavana tunnelmana oli ilo yrittämisestä ja halu kokeilla. Useampi kisaaja uskaltautui kokeilemaan myös itselleen haastavamman luokka-asteen kisaa ja kokeilemaan, mitä osaisi jo nyt,” Järvi kertoo.
Keskellä vilkasta kauppakeskus Valkeaa päässälaskukilpailu herätti myös monen ohikulkijan huomion. ”Kauppakeskus ympäristönä toi hauskan tunnelman tapahtumaan, koska ihmisiä, jotka eivät olleet varta vasten tulleet katsomaan tapahtumaa, käveli jatkuvasti ohi. Useat heistä kuitenkin pysähtyivät katsomaan, ja rohkeimmat päättivät, että osallistuvat itsekin mukaan,” Järvi kertoo. Kenties ympäröivän yhteisön merkityksestä kertoikin juuri se, että moni osallistujista uskaltautui haastamaan itsensä nimenomaan muiden antaman esimerkin voimasta. Matematiikan riemu on tarttuvaa, minkä kilpailu hyvin osoitti.
Nyt, kun Oulun päässälaskukilpailuperinne on jälleen herätetty eloon, kilpailu tuskin jää viimeiseksi laatuaan. Tapahtuman suuri suosio ja sen luoma yhteisöllisyys loivat matematiikan ympärille kaivattua kuhinaa. Kilpailusta oppivat myös järjestäjät, ja kehitysideoita tulevaisuutta varten on jo mielessä. Esimerkiksi englanninkielisiä vastauspapereita tulee ensi kerralla varata lisää, sillä kansainvälisiä osallistujia oli odotettua enemmän. ”Sopiva ajankohta seuraavalle kilpailulle voisi olla keväällä, kun esimerkiksi kerto- ja jakolaskut ovat nuorimmille osallistujille jo tuttuja, ja heille on kertynyt enemmän laskukokemusta”, Heinonen huomauttaa.
Matematiikka voi olla myös hauskaa
Päässälaskukilpailun kaltainen tapahtuma antaa mahdollisuuden katsoa matematiikkaa uudesta näkökulmasta: Sen lisäksi, että matematiikka on elinehto monimutkaisen ja kiihtyvää tahtia kehittyvän yhteiskunnan ymmärtämiselle, on se myös universaali, jaettu kieli ja kiinteä osa kulttuuria. Matematiikka koskettaa kaikkia, ja juuri siksi sen soisi useammin tarkoittavan yhdessä pohtimisen iloa ja oman ajattelun pelotonta haastamista. ”Toivoisin, että ihmisille jäisi mieleen, että matematiikka on parhaimmillaan hauskaa, kiinnostavaa ja jatkuvaa uuden oppimista. Toivon myös, että tämä rohkaisee kaikkia suhtautumaan matematiikkaan ennemminkin innostavasti ja rohkeasti, sillä jos uskaltaa ’epäonnistua’, altistaa itsensä myös oppimiselle”, Järvi kiteyttää.
Kilpailusta julkaistiin artikkeli myös Kaleva-lehdessä: https://www.kaleva.fi/valkeassa jarjestetty-paassalaskukisa-sai-jattisuo/13673252#kommentit
MAOLin jokavuotisten kansallisten 7.-luokkalaisille järjestettyjen päässälaskukilpailujen alkukilpailu on 5.11. Lue lisää ja ilmoita koulusi mukaan!
