Kirjallisuutta: Tiedenaisia
Korhonen–Partti–Saarinen–Takala: Tiedenaisia. Docendo 2019, 130 s.
Tässä kirjassa naiset kirjoittavat naisista. Tekijät ovat ammattitoimittajia, viimeksi mainittu valokuvaaja, ja kuvattavat väitelleitä tieteentekijöitä. Sekä kohdehenkilöt että henkilökuvaukset ovat sen luonteisia, että sukupuoleen ei tulisi kiinnitetyksi huomiota, jollei kirjan nimikkeessä sitä tuotaisi esiin korostetusti. Kirjan lisäotsikko Suomalaisia tutkimuksen ytimessä kuvaakin kirjaa pääotsikkoa osuvammin.
Huomion kiinnittäminen sukupuoleen ei ole aiheellista senkään takia, että kuvattavien tutkimusalat eivät ole mitenkään erityisesti naisten aloja, vaan melkeinpä päinvastoin. Viidestätoista tutkijasta yhdeksällä on matemaattis-luonnontieteellinen pohjakoulutus tai tutkimusala: biologi, pienhiukkastutkija (fyysikko), aivotutkija (diplomi-insinööri), kaksi elintarviketutkijaa (kemistejä), taloustieteilijä, genomitutkija (biologi), avaruustutkija (fyysikko) ja syöpätutkija (lääkäri).
Kuvattavat eivät ole taustaltaan yhtenäinen joukko. He ovat kotoisin Helsingin ja Sodankylän väliltä, ainoita lapsia tai suurperheistä, vanhemmissa sekä työläisiä että akateemisesti koulutettuja, myös yksinhuoltajakodeista. On lukihäiriöitä ja lukemaanoppimisvaikeuksia. Selkeistä uraputkista ei voi myöskään puhua kaikkien kohdalla, sillä esimerkiksi diplomi-insinööri päätyi kasvatustieteen professoriksi ja japanilaisen kulttuurin tutkija terveydenhuollon asiantuntijaksi.
Se, mikä heitä yhdistää, on määrätietoisuus sekä kiinnostus ja innostus oppimiseen. Joskin ymmärrys esimerkiksi matematiikan suhteen on saattanut herätä vasta yliopisto-opintojen aikana, niin kuin elintarviketutkijalle kävi. Kasvatustieteen professori sanookin, että ”Tytöt, valitkaa yläaste-lukio-vaiheessa matematiikka ja fysiikka. – – Ottakaa edes se matematiikka. – – matematiikasta on hyötyä myöhemmissä uravalinnoissa.”.
Myös rohkeus ja sisukkuus yhdistävät heitä. Se näkyy ehkä selvimmin siinä, että useimmat ovat opiskelleet tai työskennelleet ulkomailla. Taloustieteen professori ei saanut edes korkeakoulupaikkaa Suomesta, vaan hänen piti lähteä opiskelemaan Oxfordiin, mihin pääsi hyvillä arvosanoillaan. Japanin kielen ja kulttuurin opiskelijalle yliopisto ei pystynyt tarjoamaan vaihto-ohjelmaa, mutta itse haettu stipendi japanilaiseen teekouluun avasi reitin väitöskirjatutkijaksi.
Verkossa on parikin sivustoa suomalaisista oppineista naisista: Helsingin yliopiston kulttuurivuoden 2000 kokoelma www.helsinki.fi/akka-info/tiedenaiset ja Hope ry:n Tiedettä tytöille http://www.tiedettatytoille.fi/tiedenaisia/. Edellisessä on mukana pari samaa tieteentekijää kuin Tiedenaisia-kirjassa. Kirjan erityinen vahvuus on kuitenkin se, että esiteltävät tieteentekijät ovat kaikki vahvasti kiinni työelämässä.
Kyseessä ei ole siis mikään historiakatsaus. Kirjan esittelemät henkilöt on taitavasti valittu ja henkilökuvat huolellisesti taustoitettu. Sopii siksi hyvin myös miespuolisille lukijoille. Eikä kyseessä ole pelkästään matemaattis-luonnontieteellisten opintojen puolustuspuhe, vaan mukana on taidehistorioitsija, vanhustutkija, historian professori, terrorismitutkija ja kulttuuriantropologi.
