Ko­ke­muk­sia ma­te­ma­tiik­kao­lym­pia­lais­ten teh­tä­vis­tä 2021

Vuoden 2021 kansainväliset matematiikkaolympialaiset piti järjestää Pietarissa, mutta pandemiatilanteen vuoksi tapahtuma järjestettiin etänä. Suomessa tapahtuma järjestettiin Helsingissä, jossa kahden päivän kilpailua edelsi myös noin viikon pituinen valmennus.

Kuten aiempana vuonna, myös tänä vuonna kilpailu oli poikkeuksellisen tehtävänvalintaprosessinsa vuoksi hieman erikoinen. Esimerkiksi tehtävät kaksi ja kolme olivat hyvin vaikeita, ja kilpailussa ei juurikaan esiintynyt lukuteoriaa. Omasta mielestäni myös geometrian tehtävät olivat epätavallisia.

Itse sain tehtyä tehtävät yksi ja neljä: Ensimmäisen pienen virheen kera, sekä toisen kokonaan. Tässä on lähestymistapani ja pohdintani näistä kahdesta tehtävästä:

Tehtävä 1

Olkoon n100 kokonaisluku. Ivan kirjoittaa kunkin luvuista n,n+1,,2n eri korteille. Sitten hän sekoittaa nämä n+1 korttia ja jakaa ne kahteen pinoon. Osoita, että vähintään yksi näistä pinoista sisältää jotkin kaksi korttia, joiden lukujen summa on neliöluku.

Minulle luonnollinen lähestymistapa oli ajatella ongelmaa verkkona, jossa solmut ovat positiivset kokonaisluvut {n,n+1,n+2,,2n} ja kahta solmua x ja y yhdistää särmä, jos x+y on neliö. Tällöin tehtävänä on näyttää, että verkko ei ole kaksijakoinen, eli sen solmuja ei voi värittää kahdella värillä niin, että kahta samanväristä solmua yhdistää särmä. Heti tämän jälkeen minulla oli kaksi ideaa tehtävän ratkaisemiseen: Globaali idea, eli kokonaiskuvaa tutkiva idea, ja lokaali idea, eli pientä kuvaa tutkiva idea.

Esimerkki verkoista. Vuoden 2021 kansainväliset matematiikkaolympialaiset
Esimerkki verkoista, kun n=5 ja n=8. Verkot ovat kaksijakoisia, kun n98. Kun n99, verkko ei ole enää kaksijakoinen.

Selvästikin jos verkossa on ”liian monta” särmää, se ei voi olla kaksijakoinen. Siispä globaali idea oli todistaa, että konstruktoidussa verkossa on ”liian monta” särmää. Itse asiassa jos kaksijakoinen verkko on jaettu a punaiseen ja b siniseen solmuun, niin särmiä on korkeintaan ab. Lisäksi aritmeettis-geometrisen epäyhtälön nojalla tämä on korkeintaan (a+b)2/4=n2/4 Siispä ajattelin, että jos voin näyttää konstruktoidussa verkossa olevan ainakin n2/4 särmää, niin se ei voi olla kaksijakoinen, ja olen valmis.

Tajusin kuitenkin aika nopeasti, että tämä idea ei toimi. Lukujen summat sijaitsevat välillä [n+(n+1),(2n1)+2n]=[2n+1,4n1] ja tällä välillä on 4n12n2n neliötä. Lisäksi jokaista tämän välin neliötä vastaa korkeintaan n paria, joidenka summa on kyseinen neliö. Siispä verkossa on korkeintaan 2n3/2 särmää, joka on huomattavasti pienempi kuin n2/4 tarpeeksi suurilla n. Oli siis aika siirtyä toiseen ideaan.

Lokaali idea oli löytää ristiriita suoraan. Tarkemmin, jos verkossa on olemassa kolmio, eli sellaiset solmut x,y,z, joilla jokaista kahta solmua yhdistää särmä, niin laatikkoperiaatteen nojalla verkko ei voi olla kaksijakoinen. Riittää siis löytää sellaiset erisuuret kokonaisluvut x,y,z välillä [1,n], joilla x+y,y+z,z+x ovat kaikki neliöitä. Tämä edellyttää sellaisten kokonaislukujen A,B,C olemassaolon, joilla {x+y=A2y+z=B2z+x=C2{x=(A2B2+C2)/2y=(A2+B2C2)/2z=(A2+B2+C2)/2

Huomaa myös, että kaikki erisuuret kokonaisluvut A,B,C, joilla mainitut arvot ovat kokonaislukuja välillä [n,2n], antaa kolmion muodostavat x,y,z. Tämä johtuu siitä, että A,B,C erisuuruus tarkoittaa myös x,y,z erisuuruutta. Riittää siis löytää sopivat A,B,C.

Tätä varten on luonnollista tutkia, jos joku peräkkäisten kokonaislukujen kolmikko toimisi. Tarkemmin, olkoon (A,B,C)=(2k1,2k,2k+1). Toteutuuko haluttu ehto jollakin kokonaisluvulla k? Vastaus on kyllä: Esimerkiksi on helppo tarkistaa, että arvolla k=n1, jossa x meinaa suurinta kokonaislukua, joka on korkeintaan x. Siten olemme löytäneet sopivat A,B,C, ja vastaavasti kolmion muodostavat x,y,z. ◻

Kommentti: Itse tein kilpailutilanteessa laskuvirheen vuoksi väärän valinnan k:lle, jonka takia todistukseni toimi muistaakseni vain kun n600, joka on suuri ero halutusta n100. Tämä oli kuitenkin vain 2 pisteen arvoinen virhe, joten se ei juurikaan haitannut minua.

Kuten todistuksesta näkyy, niin verkkojen hyödyntäminen ei ollut suinkaan tarpeellista. Verkot kuitenkin asettivat tehtävän laajempaan kontekstiin ja tämä auttoi minua hahmottamaan tilanteen paremmin. Ylipäätään etenkin kombinatoriikan tehtäviä on monesti hyvä tarkastella eri perspektiiveistä, vaikka tämä ei olisi suoraan hyödyllistä.

Tehtävä 4

Olkoon I ympyrän Γ keskipiste, ja olkoon ABCD sellainen konveksi nelikulmio, että jokainen janoista AB, BC, CD ja DA on tangentti ympyrälle Γ. Olkoon Ω kolmion AIC ympärysympyrä. Janan BA jatke pisteen A yli leikkaa ympyrän Ω pisteessä X ja janan BC jatke pisteen C yli leikkaa ympyrän Γ pisteessä Z. Janojen AD ja CD jatkeet pisteen D yli leikkaavat ympyrän Ω pisteissä Y ja T, vastaavasti. Osoita, että

AD+DT+TX+XA=CD+DY+YZ+ZC

Mallikuva ympyröistä. Vuoden 2021 kansainväliset matematiikkaolympialaiset.

Tulee todistaa, että punaisella ja sinisellä nelikulmiolla on yhtä suuret piirit.

Lähdin liikkeelle miettimällä, miten voisin uudelleenmuotoilla todistettavan ehdon. Tehtävässä oli ainakin yksi minulle entuudestaan tuttu rakenne eli nelikulmioiden sisäympyröiden ja pituuksien summien yhteys. Tarkemmin tiesin, että Pitot’n lause kertoo, että jos nelikulmiolla ABCD on sisäympyrä, niin AB+CD=BC+DA. Tämä lause on suhteellisen yksinkertainen, mutta siitä huolimatta se voi olla sangen vahvakin tulos oikeissa paikoissa.

Mallikuva ympyrästä.

Lauseen todistus on myös jotakuinkin helppo: Olkoon P, Q, R ja S sivujen AB, BC, CD ja DA sivuamispisteet sisäympyrän kanssa, vastaavasti. Nyt AB+CD=(AP+PB)+(CR+RD)=(SA+BQ)+(QC+DS)=BC+DA ◻

Puolen tunnin säädön jälkeen uudelleenmuotoilusta ei kuitenkaan tullut mitään. Lähdin siis tekemään sitä, millä minun olisi pitänyt aloittaakin: Piirsin monta diagrammia, lisäsin paljon pisteitä ja suoria ja tein havaintoja. Vain muutaman minuutin jälkeen huomasin, että suorat XY ja ZT olivat yhdensuuntaisia. Lähes heti perään tein vielä vahvemman havainnon, jonka mukaan IXY ja IZT ovat tasakylkisiä.

Mallikuva ympyrästä apupiirroksiksineen.

Näiden todistaminen oli pelkkää kulmanjahtaamista: Sillä AI ja CI ovat kulmien BAD ja DCA kulmanpuolittajat vastaavasti, diagrammin mukaisesti saadaan IXY=IAY=BAI=180IAX=XYI eli IXY on tasakylkinen. Kolmion IZT tasakylkisyys todistuu vastaavasti.

Toisaalta aiemmassa kulmanjahtauksessa saattaa esiintyä ongelmia, jos esimerkiksi A ja Y ovat samalla kaarella IX. Näitä kutsutaan konfiguraatio-ongelmiksi, ja näitä välttääkseni käytin tavallisten kulmien sijasta suunnattuja kulmia. Näistä löytyy lisää esimerkiksi Evan Chenin kirjasta Euclidean Geometry in Mathematical Olympiads (EGMO) tai monisteesta How to Use Directed Angles (pdf).

Nyt sillä XTZY on jännenelikulmio, IXY ja IZT tasakylkisyys tarkoittaa, että myös XTZY on tasakylkinen ja siten TX=YZ. Siispä tämä termi eliminoituu summasta ja riittää todistaa, että AD+DT+XA=CD+DY+ZC

Tätä varten palasin Pitot-ideaan, mutta lauseen suoran hyödyntämisen sijasta imitoin sen todistusta. Tarkemmin, lisäsin pisteet P,Q,R,S, kuten aiemmin, ja sievensin AD+DT+XA=(AS+SD)+DT+XA=(AP+DR)+DT+XA=TR+XP CD+DY+ZC=(CR+RD)+DY+ZC=(SD+CQ)+DY+ZC=SY+ZQ

Lopulta riitti todistaa, että TR+XP=SY+ZQ Tämä oli kuitenkin selvää: Kolmiot IPX ja ZQI ovat suorakulmaisia yhtä pitkällä kateetilla ja hypotenuusalla, joten ne ovat yhteneviä ja siten XP=ZQ. Vastaavasti XP=SY, eli olemme valmiit. ◻

Kommentti: Tämä tehtävä oli poikkeuksellinen siinä mielessä, että yleensä matematiikkaolympialaisten geometriatehtävät eivät käsittele hyvin laskennallisia suureita, kuten pinta-aloja ja piirejä.

Etenkin ensimmäiset ja neljännet geometriatehtävät perustuvat monesti pelkkään kulmajahtaamiseen. Siinä mielessä tämä tehtävä vaati myös jonkin verran geometrista intuitiota. Minulle ainakin oli iso hyöty tietää etukäteen, että aina kun nelikulmiolla on sisäympyrä, sen sivujen pituuksien summat ovat tärkeitä.


Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista

Kirjoittaja