Mistä apua ja uusia keinoja talouden opetukseen?

NTF:t, kryptot, verkko-ostaminen, digimarkkinointi…. huh sentään, mitä termejä. Tässä taloudellisessa viidakossa lapset ja nuoret kuitenkin navigoivat nykyaikana, osana digitalisoitunutta kulutusyhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa taloudellinen toiminta ja kuluttaminen on lähes täysin siirtynyt sähköiseen muotoon. Maksu- ja ostamisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi lyhyen aikavälin sisällä.

Nykylapset ja nuoret eivät monikaan ole mummun synttäriseteleitä lukuun ottamatta tutustuneet käteiseen rahaan. Raha tulee seinästä, ja sen mummun setelin kanssa mietitään, mitä sillä voi tehdä, kun oma lähikauppa ei enää ota käteistä vastaan. Samalla uutisoidaan nuorten taloustaitojen heikkenemisestä.

Summa summarum, paljon on muuttunut. Talouden opetuksen tulisi seurata näitä uusia trendejä, mutta valitettavasti joudumme usein huomaamaan, että se on perin hankalaa. Me vanhemmat ja opettajat yritämme pysyä kiinni muuttuvan talousmaailman käänteissä, joskus onnistuen, joskus epäröiden.

Mutta tärkeää se silti on. On keskeistä, että me aikuiset ymmärrämme ja voimme siten tukea nuoria muuttuvassa talousturbulenssissa: voimme tarjota järjen ääntä ja keinoja toimia sekä näyttää esimerkkiä. Voimme myös puhua taloudesta ja rahasta hyvää.

Kuulostaa haastavalta, eikö. Huoli pois, tarjolla on apua. Suomen opetussuunnitelmiin on viimeisten opetussuunnitelmauudistusten myötä lisätty talouden opetusta, esimerkiksi toisella asteella osana talousmatematiikkaa. Nyt keskustellaan talouden opetuksen lisätarpeesta tulevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa, toki perusopetuksessa on jo nyt hyvin talousasioita huomioitu jo peruskoulun neljänneltä luokalta asti. Tarve ei siis välttämättä ole määrän lisäämisessä, vaan keinoissa.

Keskeistä olisikin nyt miettiä innovatiivisia uusia taloudenopetuksen pedagogisia toimintatapoja ja antaa opettajille ja meille vanhemmille aikaa omaksua uutta. Tähän apuja tarjoavat useat talousosaamisen pedagogiset tahot, kuten esimerkiksi Takuusäätiö, Talous ja nuoret TAT, Nuori Yrittäjyys, Marttaliitto ja 4H. Apuja ja uusia keinoja on siis tarjolla. Pelillisyys ja innostavat oppimisympäristöt sekä käytännön tekeminen toimivat myös talouden opettamisessa ja oppimisessa. Ja oppimisestahan tässä on kyse, sekä aikuisten että lasten.

Yksi innostava keino johdatella nuoria talousasioiden pariin on vuosittain järjestettävä Taloussankari-kilpailu. Taloussankari-mobiilipeliin pohjautuva kilpailu on suunnattu 8.-luokkalaisille ja sen järjestävät Talous ja nuoret TAT, Nordea sekä Pörssisäätiö. Kaksivaiheisen kilpailun alkukarsinnat käydään verkossa Rahaviikolla 20.-24.3.2023. Kymmenen parasta joukkuetta etenee alkukarsinnoista loppukilpailuun, joka järjestetään 4.5.2023. Taloussankari-kilpailun voittajajoukkue saa Taloussankari-tittelin ja voittopokaalin. Lisäksi voittajajoukkueen jäsenet saavat stipendit ja heidän edustamansa koulu 10 tablettitietokonetta digitaitojensa edistämiseen. Lue lisää ja ilmoita oppilaasi mukaan: https://tat.fi/taloussankarikilpailu/

Palkintojenjakotilaisuus. Oranssipaitainen teinitytöistä koostuva joukkue, sekä muutamia muita henkilöitä, keski-ikäinen nainen puhuu mikrofoniin.
Kuva 1: Taloussankari-kilpailu huipentuu Helsingissä Nordea Campuksella järjestettävään finaaliin, jonne pääsee mukaan alkukarsintojen 10 parasta joukkuetta. Viime vuonna alkukarsintoihin osallistui yli 50 kahdeksatta luokkaa ympäri Suomen. Finaalissa on erilaisia rastitehtäviä, jotka joukkueet suorittavat yhdessä joukkueena. Kuva: Kaarlo Kajalainen.

Kirjoittajat