Kouluihin tarvitaan lisää talousopetusta

Taloustaidon opettaminen koulussa on tärkeää. Tätä mieltä on 94

Tulokset on samassa linjassa syksyllä 2018 toteutetun Nuorten talousosaaminen -tutkimuksen kanssa. Tosin nuoret ovat vielä kriittisempiä koulun tarjoamia talousosaamisen valmiuksia kohtaan. Yhdeksän nuorta kymmenestä on sitä mieltä, että koulun pitää opettaa taloustaitoja, ja vain viidennes nuorista kokee saavansa riittävän talousosaamisen koulusta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa opettajia. Liki kaksi opettajaa kolmesta kertoo olevansa melko tai erittäin huolissaan nuorten heikosta talousosaamisesta. Huolestuneimpia ovat ammatillisen koulutuksen opettajat (73 

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että opettajat pystyvät mielestään vaikuttamaan nuorten taloustaitoihin. 78 

Talousosaamiselle kansallinen strategia

”Meidän tulee tarjota nuorelle mahdollisuus kartuttaa koulussa sellainen talousosaaminen, joka mahdollistaa hyvän elämän. Emme halua, että nuori pilaa elämänsä ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Keinoja on kyllä tarjolla”, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Talous ja nuoret TATista toteaa.

Opettajien talousosaamisen tutkimus antaa kehittämiselle hyvän pohjan. Valtaosa opettajista (76 

”Talousosaaminen on laaja ilmiö, josta koulun opettama taloustieto on vain yksi osa. Suomesta puuttuu talousosaamisen yhteinen koordinointi ja kansallinen strategia. Nyt on se aika, kun asiaan pitää tarttua ja tehdä talousosaamisesta arkipäivää. Perusteet ovat myös sille, että taloustiedosta tehtäisiin oma oppiaineensa”, Tenhunen-Ruotsalainen painottaa.

Koulumaailmassa tämä tarkoittaisi myös laajempaa yhteistyötä eri oppiaineiden välillä. Opettajista enemmistö (60 

”Lapsiin kohdistuu yhä varhaisemmin mainontaa ja markkinointia. Myös lasten asenteet rahaan ja talouteen syntyvät varhain. Näistä syistä on paikallaan pohtia talousopetuksen aloittamista kouluissa jo aiemmin nykyisen neljännen luokan sijaan.”

Tärkeintä on luoda innostus

”Tärkeintä saada oppilaat innostumaan talouden opiskelusta”, sanovat Karakallion koulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Riitta Mikkola ja matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Miia Muurinen. Taloutta Mikkola on opettanut yli 20 vuotta ja Muurinen 15. Samaa mieltä ovat myös tutkimukseen vastanneet opettajat. Heistä 91 

Kysymys on Mikkolan ja Muurisen mukaan sekä oman talouden hallinnasta että laajemmasta ymmärryksestä.

”Ei taloustaitoja hetkessä opi. Alakoulussa voi aloittaa kauppaleikeistä ja rahan käsittelyssä. Yläkoulussa on hyvä avartaa näkemystä oman talouden hallintaan. On tärkeää ymmärtää talouden perusteet, ettei tule huijatuksi”, Muurinen korostaa. ”On paljon mainoksia, missä saattaa mennä lankaan.”

”Taloustaitojen opetus ei ole vain oman talouden hallintaa, vaan myös ymmärrystä siihen, miten minä vaikutan kokonaisuuteen ja miten kokonaisuus vaikuttaa minuun. On tärkeää ymmärtää myös se, että veropolitiikka on arvovalintoja”, Mikkola laajentaa.

”On myös hyvä ymmärtää, mitä saa, kun maksaa veroja. Se on aika kannattavaa Suomessa”, opettajat toteavat.

Keskustelut oppilaiden kanssa ovat Mikkolan kokemuksen mukaan yksi tärkeimmistä avaimista innostukseen. Oppilailla on oikeus ja innostus esittää kysymyksiä ja kommentteja ja miettiä, missä mennään ja mikä on tärkeää.

”Myös ajankohtaisuus on tärkeää. Samat asiat, jotka ovat esillä uutisissa, ovat esillä tunnilla”, Mikkola kertoo.

”Samalla uutisia seuratessa tulisi toistoa. Oppilaat tarvitsevat toistoa, jotta oppivat vaikka kuvaajien lukemista projektilaskennassa”, Muurinen selventää.

Mikkolan ja Muurisen mielestä taloustaitoja kannattaa opettaa eri aineiden välisissä yhteistyöprojekteissa. Esimerkiksi matematiikassa ja yhteiskuntaopissa voi olla verotusprojekti. Muurisen kokemuksen mukaan siihen voi ottaa huoltajatkin mukaan auttamaan oppilaita, vaikka oman budjetin laskennassa.

Koulun on hyvä tehdä yhteistyötä myös yritysten kanssa.

”Olemme käyneet vierailulla eri yrityksissä ja erilaisissa korkeakouluissa. Siellä tulee erilaista näkemystä asiaan ja se on oppilaista tosi mielenkiintoista”, Muurinen kertoo.

Aina ei Riitta Mikkolan mukaan tarvitse tehdä suuria projekteja. Alkuvuodesta yhdeksäsluokkalaiset osallistuivat Yritys Hyvä -kilpailuun, joka toteutettiin yhteiskuntaopin, äidinkielen ja englannin tunneilla. Vaikka projekti kesti vain viikon, oppilaille tuli yhdeksän tuntia työskentelyaikaa. Lisäksi eri opettajat toivat erilaista ammattitaitoa ja eri näkökulmia.

”Oppilaiden tärkeä ymmärtää, että talous ei liity vain johonkin aineeseen, vaan on kokonaisuudessaan tärkeä asia oman elämän hallintaan”, Mikkola summaa.

Opettajille talouskoulutusta

Tutkimuksessa selvitettiin opettajien talousosaamisen lisäksi myös opettajien omaa asennetta ja kiinnostusta talousaineita kohtaan. 80 

Katseet kääntyvät Tenhunen-Ruotsalaisen mielestä opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen.

”Opettajankoulutuksen pitää tarjota riittävät taidot talousasioiden opettamiseen sekä mahdollisuus ylläpitää talousosaamista täydennyskoulutuksessa.”

Opettajien talousosaamisen tutkimus toteutettiin web-kyselynä elo-syyskuussa 2018. Siihen osallistui 749 opettajaa sekä 60 luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta tutkimus- ja asiantuntijayhtiö T-Media Oy.

Lisätietoja

 

Kirjoittaja