Tilastojen lukutaito on entistä tärkeämpää tekoälyn aikakaudella
Tekoäly nostaa tilastolukutaidon uudelle tasolle, kun samanaikaisesti on osattava arvioida kriittisesti sekä tilastotietoa että ymmärrettävä tekoälyn toimintaa. Luotettavaa tietoa pitää osata hankkia ja soveltaa entistä tehokkaammin mitä erilaisimmissa työtehtävissä. Koulussa onkin opittava kuinka tilastojen lukutaitoon yhdistyvät datanlukutaito ja tekoälylukutaito.
Etenkin meille suomalaisille numerot ovat vahvoja viestintävälineitä. Asiantuntijan näkemys tai yksittäisen kansalaisen mielipide saa valtavasti lisää painoarvoa, jos pystyy kuvaamaan ilmiötä tai asiaa uskottavalla tilastokuviolla, taulukolla tai vain yksittäisillä numeroilla.
Numeroiden hallinta ja asioiden kuvaaminen määrällisesti ei kuitenkaan ole helppoa ja vaatii ymmärrystä ja asiantuntemusta. Tekoäly tekee kuitenkin numeroiden hankkimisesta, analysoinnista ja esittämisestä todella helppoa ja monet sortuvat laiskuuttaan tai ymmärtämättömyyttään käyttämään tekoälyä oikopolkuna.
Generatiivinen tekoäly tuottaa muutamassa sekunnissa vakuuttavan näköisiä tilastoja, taulukoita, lähteitä ja prosenttilukuja, eivät ne perustu monestikaan luotettavaan tietoon. Tuloksena on vakuuttavaa tilastotietoa, joka ei monestikaan ole oikeaa, ajantasaista tai muutenkaan luotettavaa.
Ja kun tiedot eivät ole oikeita, ovat myös niihin perustuvat arviot ja johtopäätökset harhaanjohtavia ja vääriä.
Tekoäly korostaa kriittisen ajattelun merkitystä
Tekoäly unohtaa yleensä tilastoihin liittyvät epävarmuudet ja antaa kysymyksiin yhden vastauksen eikä tarkastele vaihtoehtoisia selityksiä. Käyttäjät erehtyvät monesti pitämään näitä tekoälyn antamia tietoja täsmällisinä faktoina tai parhaina arvoina, vaikka monet tekoälymallit ovat käyttäjälle läpinäkymättömiä mustia laatikoita.
Tekoälyn käytön keskeiset haasteet liittyvät tiedon tarkkuuteen ja luotettavuuteen, tekoälyn hallusinointiin sekä läpinäkyvyyden ja laadunvarmistuksen puuttumiseen.
Tilastojen osalta tekoäly lisää lähdekritiikin tarvetta, tilastojen tuotantoprosessin ymmärtämistä, epävarmuuksien viestimistä, kykyä erottaa virallinen tilasto ja tekoälyn tuottama sisältö sekä datan alkuperän ja laadun arviointia. Käyttäjän onkin ensimmäiseksi syytä tarkistaa mistä luvut ovat peräisin, miten ne on tuotettu ja jäljittää ne alkuperäiseen lähteeseen.
Luotettava tilastotieto tulee virallisista ja tunnustetuista tilasto-organisaatioista, tilastojen tuotanto on aina läpinäkyvää sisältäen kuvauksen tilaston tuotantoprosessista ja arvion tietojen luotettavuudesta. Keskeinen osa tilastojen luku- ja käyttötaitoa on luotettavien tietolähteiden tunnistaminen.
Lähteiden luotettavuuden arvioinnin lisäksi on osattava erottaa tekoälyn tuottamista vastauksista toisistaan tunnistetut faktat, mielipiteet ja tekoälyn generoima sisältö.
Tekoälymallit ovat käyttäjälle läpinäkymättömiä ”mustia laatikoita”, joten niiden käyttäjien tulisi ymmärtää miten mallit on koulutettu, mitä aineistoja ne käyttävät ja mitä puutteita aineistossa voi olla. Monesti mallit eivät hyödynnä ensisijaisesti virallisia tilastotietoja tietolähteenään.
Koulutusaineisto vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä tekoäly pitää todennäköisenä, uskottavana vastauksena. Suuria kielimalleja koulutetaan yleensä yhdistelmällä verkkosivuja, kirjoja, uutisia, tieteellisiä julkaisuja, keskustelufoorumeita, ohjelmakoodia ja avoimia tietokantoja. Valtavasta määrästä aineistoa malli muodostaa käsityksen siitä, mikä on yleistä, uskottavaa, tärkeää ja keskeistä.
Malleille opetetaan myös lähteiden laatua, argumenttirakenteita, asiantuntijakieltä ja syy-seuraussuhteita, jolloin se oppii tilastollisia yhteyksiä sanojen, käsitteiden ja ajatusten välillä. Jälkikoulutuksessa ihmiskouluttajat arvioivat omista lähtökohdistaan tekoälyn vastauksia ja vaikuttavat siihen, minkälaisia vastauksia mallit suosivat.
Tekoäly kykenee löytämään yhteyksiä suurista aineistoista, mutta ei automaattisesti tunnista syy-seuraussuhteita. Käytännössä tekoäly voi antaa samaan kysymyksen eri vastauksen eri ajankohtana tai eri asiayhteydessä.
Tilastolukutaidon keskeinen tehtävä on edelleen osata arvioida, onko kyse vain korrelaatiosta, mikä on vaikutusmekanismi ja mitä muita selittäviä tekijöitä voi olla.
Tilastojen luku- ja käyttötaidon opetus tekoälyaikana
Tekoälyn aikakautena oppilaiden tulee oppia arvioimaan myös tekoälyn käyttämiä tietoja ja sen tuottamia tulkintoja. Vaikka tekoäly tuottaa vastauksia, ei se koskaan ole alkuperäinen tiedon tuottaja. Tekoäly ei myöskään ole erehtymätön. Se voi generoida virheellisiä vastauksia, hyödyntää virheellisiä tai vanhentuneita tilastoja tai keksiä olemattomia lähteitä.
Tätä voi harjoitella esimerkiksi kysymällä tekoälyltä Suomen väestöstä, tarkistamalla tiedot Tilastokeskuksen sivuilta ja arvioimalla, vastasiko tekoäly oikein.
Myös kriittisen tilasto- ja tekoälylukutaidon oppiminen on tärkeää. Tekoäly esittää usein päätelmiä varsin vakuuttavasti, vaikka näyttö olisi heikko, joten opiskelijan pitäisi osata korrelaation ja syy-yhteyden ero sekä pystyä huomioimaan epävarmuudet. Siksi samaa asiaa on hyvä kysyä eri tavoin, pyytää vaihtoehtoisia näkökulmia, tarkistaa lähteet ja arvioida mitä näkökulmia saattaa puuttua.
Tekoälyn vastausten arviointia opiskelijat voivat harjoitella esimerkiksi pyytämällä tekoälyltä tulkintaa tilastokuviosta tai taulukosta sekä pyytämällä tekoälyä etsimään virheitä ja vaihtoehtoisia tulkintoja.
Opiskelijan tulisi ymmärtää myös algoritmien ja koulutusaineistojen vaikutus vastauksiin. Tekoäly oppii aiemmista aineistoista, aineistoissa voi olla vinoumia, sillä esimerkiksi kaikkien maiden, kielten tai väestöryhmien tiedot eivät ole yhtä hyvin edustettuina.
Tilastojen luku- ja käyttötaitojen näkökulmasta tekoäly tekee siitä entistä tärkeämmän. Kun aiemmin kansalaisen piti osata arvioida tilastoja, täytyy jatkossa osata arvioida myös niitä tulkitsevaa tekoälyä.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö, joka on perehtynyt tilastojen luku- ja käyttötaitoon ja luennoi niistä opiskelijoille ja koululaisille. Hän on myös asiantuntijana Tilastokeskuksen tilastokilpailujen eli tilasto-olympialaisten ja tilastojulistekilpailujen järjestämisessä.
Tilastokeskus tarjoaa runsaasti tilastoaiheisia kilpailuja ja oppimateriaalia opettajille tueksi opetukseen.
- Tilasto-olympialaisissa tutkitaan ja tulkitaan tilastoja. Kilpailuun voivat osallistua yläkoululaiset, lukiolaiset ja muut toisen asteen opiskelijat. Kilpailu on osa EU:n tilastovirasto Eurostatin eurooppalaista tilastokilpailua.
- Tilastojulistekilpailu on innostava tapa tutkia arjen ilmiöitä tilastojen avulla. Kilpailussa valitaan kiinnostava aihe, analysoidaan dataa ja kootaan havainnoista selkeä ja visuaalinen juliste. Kilpailuun voivat osallistua ala- ja yläasteen oppilaat, lukiolaiset sekä toisen ja kolmannen asteen opiskelijat.
Opi tilastoista -sivusto on laaja oppisisältöjen materiaalipankki, josta löytyy materiaaleja eri aiheista sekä tilastotehtäviä eri-ikäisille. Erityisesti opettajille suunnattuja sivustoja ovat:
- Opettajan tilasto-opas, jossa on opetuksen tueksi koottuna vinkkejä eri oppiaineiden opetukseen.
- Tilastojen lukutaito -opas on erinomainen kokoelmateos numerotiedon ymmärtämiseen ja taitojen vahvistamiseen.
- Tilastotehtäväpankissa on eri-ikäisille koululaisille ja opiskelijoille aktivoivia tehtäviä, joiden avulla omaa osaamistaan voi testata.
- Kuinka teen tilastotutkimuksen? tarjoaa perustiedot tilastollisen kyselytutkimuksen toteuttamiseen ja tulkintojen tekemiseen kerätyistä tiedoista.
Suomi lukuina 2026 -taskutilasto kertoo keskeiset luvut yhteiskunnasta, väestöstä ja taloudesta ja se soveltuu erinomaisesti oppilaiden käyttöön oppitunneilla. Taskutilasto on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Suomi lukuina -teemasivut esittää laajemmin keskeisiä tilastolukuja Suomesta. Suomen tilastollinen vuosikirja on kattava tilastojen kokoomateos Suomesta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Se myös sisältää vertailutietoa muista maista.
