MAOLin koulutuspäivät 2026: Koulutusta Jyväsjärven molemmin puolin
Vuoden 2026 MAOLin koulutuspäivät pidettiin yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa Jyväskylässä 4.-5.9.2026. Perjantaina tapahtumapaikkana oli Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos Ylistönrinteellä. Perjantain ohjelma alkoi puoliltapäivin avajaisilla, joita seurasi paneelikeskustelu aiheesta LUMA-aineet työelämässä. Seuraavaksi pidettiin neljä rinnakkaista luentoa, joiden otsikot olivat Harvinaiset maametallit, Kvanttilaskennan aakkoset, JYU kouluttaa LUMA-alan osaajia ja Epävarmuuden hallintaa tilastotieteen keinoin. Seuraavaksi kuultiin Otso Ovaskaisen pääpuheenvuoro aiheesta Kuinka matematiikkaa hyödynnetään biodiversiteettitutkimuksessa, ja päivän ohjelman lopuksi oli vierailuja yliopiston näyttelyihin ja laboratorioihin. Perjantai-iltana vietettiin iltajuhlaa Jyväsjärven rannalla hotelli-ravintola Albassa, joka sijaitsee Ylistön sillan toisessa päässä. Juhlassa onniteltiin ja muistettiin 90-vuotiasta MAOL-Keski-Suomen paikalliskerhoa. Lauantaina koulutuspäivät siirtyivät Jyväskylän normaalikoululle, joka sijaitsee Yliopistonkadulla. Täällä tarjolla oli luentoja, työpajoja ja yrityspajoja seitsemän rinnakkaisen linjan verran. Lisäksi koulutuspäiviin osallistujat pääsivät tutustumaan oppimateriaalinäyttelyyn, jossa mukana oli useita yrityksiä. Kaiken kaikkiaan nämä kaksi koulutuspäivää Jyväskylässä olivat monipuoliset ja virkistävät.
Perjantain tapahtumapaikkana oli Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos Ylistönrinteellä. Kaunis sää antoi hyvät puitteet koulutuspäivään. Päivä alkoi ilmoittautumisella ja kahvilla, samalla oli mahdollisuus myös omakustanteiseen ruokailuun ravintola Ylistössä. Valokuvat Tuomo Riekkinen.
Vasemmalla: MAOL-Keski-Suomen puheenjohtaja ja koulutuspäivien projektipäällikkö Sanna Nevala sekä Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja ja matematiikan yliopistolehtori Tuomo Äkkinen avasivat koulutuspäivät.
Oikealla: Avajaissanat lausui vararehtori Pasi Raisinmäki. Hän korosti puheenvuorossaan tutkimusta, innovaatiota ja yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa: se luo positiivista muutosta ja oikeanlaista osaamista. Teknologian kehittymisen tuoma vaatimus haastaa koulutuksen, koska samalla vaatimustaso nousee. Matematiikan ja luonnontieteiden tarve on kasvanut viime vuosina räjähdysmaisesti, ja tämä on hyvä tuoda esille myös nuorille, sillä tulevaisuuden osaajille on aina tarvetta. Nykypäivänä on osattava ratkaista, ymmärtää ja määrittää ongelmia sekä hahmottaa kokonaisuuksia, lisäksi on hyvä oppia työskentelemään erilaisissa rajapinnoissa. Ratkaisu tähän tarpeeseen on hyvä peruskoulutus, jonka saa opiskelemalla LUMA-aineita yliopistossa. Raisinmäki korosti, että kaikkien nuorten parissa toimijoiden apua tarvitaan, jotta nuoret motivoituvat opiskelemaan. Lopuksi hän toivotti kaikki tervetulleiksi koulutuspäiville ja Jyväskylän yliopistolle. Valokuvat Tuomo Riekkinen.
Seuraavaksi käytiin paneelikeskustelu aiheesta LUMA-aineet työelämässä. Paneelin vetäjänä toimi Tuomo Äkkinen (vasemmalla) ja paneeliin osallistuivat vasemmalta lukien Valtteri ”Wanda” Lahti PsyonGamesista, Monika Wolfmayer JAMK:lta, Juha Salmela Spinnovalta ja Jouni Flyktman IQM:ltä. Paneelissa oli kolme aihetta ja teemaa. Ensiksi keskusteltiin siitä, kuinka kukakin on päätynyt akateemisesta maailmasta yritysmaailmaan. Toisena teemana oli kuinka LUMA-aineet näkyvät työelämässä, mitkä ovat sen vaatimukset ja kuinka ne ovat muuttuneet ajan myötä. Lopuksi annettiin vinkkejä siihen, kuinka opettajat voivat motivoida nuoria opiskelemaan LUMA-aineita. Panelistien mukaan LUMA-aineiden oppimisessa on tärkeää aikaisemmin opittujen asioiden kertaus, laskurutiinit, sekä tarinat ja esimerkit ilmiöiden ympärillä. LUMA-koulutus nähtiin pitkäjänteisenä toimintana ja sen avulla saavutettuina taitoina, jolloin itselle kehittyy ns. työkalupakki, jota tarvitaan työelämässä. Yksittäistä koetta ei kannata liikaa murehtia, vaan saavutettu kokonaisuus ratkaisee. Valokuva: Tuomo Riekkinen.
Vasemmalla: Yliopistonlehtori Siiri Perämäki piti luennon harvinaisista maametalleista, jotka muodostuvat jaksollisessa järjestelmässä sivuryhmä 3:sta ja lantanoideista eli alkuaineista, joiden järjestysnumero alkaa 57:sta ja loppuu järjestysnumeroon 71. Harvinaiset maametallit ovat tärkeä aihe, koska niitä käytetään voimakkaissa kestomagneeteissa, joita tarvitaan sähköautoissa ja tuulivoimaloissa. Koska kyseessä ovat ns. kriittiset raaka-aineet, tärkeää on myös aineiden talteenotto teollisuuden jätteestä ja metallien kierrättäminen. Myös elektroniikkajätteen seasta saadaan paljon tarpeellisia raaka-aineita. Koska EU:n sisällä näiden raaka-aineiden louhinta on vähäistä, tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä nostaa määrä 10 prosenttiin omasta tarpeesta. Luennolla käytiin myös läpi kemiallisia menetelmiä, joiden avulla raaka-aine voidaan erottaa jätteestä.
Oikealla: Perjantaipäivän viimeisen luennon ja pääpuheenvuoron piti akatemiaprofessori Otso Ovaskainen. Hänen aiheenaan oli matematiikan hyödyntäminen biodiversiteettitutkimuksessa. Biodiversiteetillä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta. Nykyään sen tutkiminen on helppoa, koska tiedon keräys tapahtuu erilaisten laitteiden avulla. Maailmanlaajuinen Lifeban-projekti on vuosina 2021–2026 saanut talteen 100 vuotta ääntä, 10 miljoonaa riistakamerakuvaa ja 50 miljardia DNA-viivakoodia. Ensimmäisessä vaiheessa tekoäly käy aineiston läpi ja tunnistaa aineistosta eri lajit, minkä jälkeen luokitellulle aineistolle voidaan tehdä tilastollinen analyysi. Laskennassa apuna käytetään kvanttitietokoneita, joiden laskentateho riittää suuren aineiston läpikäymiseen. Samalla saadaan vastaus kysymykseen, miten lajien esiintyminen riippuu ympäristön tilasta nyt ja tulevaisuudessa. Luento oli mielenkiintoinen ja siinä osoitettiin käytännössä, miten lukion pitkän matematiikan eri osa-alueita tarvitaan tutkimustyössä ja kuinka eri oppiaineiden rajat ylittävää osaamista tarvitaan projektin läpiviemiseen. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Perjantaipäivän lopuksi oli tutustumista yliopiston laboratorioihin ja näyttelyihin. Vasemmalla yliopistolehtori Marko M. Melander kertoo vetytutkimuksesta ja koulutuksesta Jyväskylän yliopistolla. Samalla tutustuttiin Vedyn maailma -näyttelyyn. Valokuva: Tuomo Riekkinen.
Oikealla: LIFE-Revives-ekskursiolla kerrottiin raakun eli jokihelmisimpukan lisääntymisestä tutkimusasemalla ja kuinka tutkimusta tehdään raakun poikasilla. Myös eläviin raakkuihin päästiin tutustumaan. Valokuva: Johanna Salonen.
Muita illan tutustumiskohteita olivat Nano Science Center, kiihdytinlaboratorio, kyberturvallisuuslaboratorio ja Drive in-laboratorio.
Vasemmalla: Iltajuhla oli Hotelli Albassa, joka on Jyväsjärven rannalla. Sinne pääsi helposti Ylistön siltaa pitkin. Valokuva: Tuomo Riekkinen.
Oikealla: Hotellin ravintolan ikkunoista avautui järvelle upea syyskuinen maisema, jota ihailtiin iltajuhlassa. Sillan valaistus pääsi oikeuksiinsa illan pimetessä. Valokuva: Marianne Taipale.
Vasemmalla: MAOL-Keski-Suomi ry:n hallituksen jäseniä MAOLin iltajuhlassa. Kuva: Marianne Taipale.
Oikealla: Iltajuhlassa MAOL ry palkitsi mitalein ja ansiomerkein MAOL-Keski-Suomen aktiivisia ja pitkäaikaisia hallituksen jäseniä sekä ansioituneita projektiryhmäläisiä. Palkintoa noutamassa MAOL-Keski-Suomen hallituksen Kari Eloranta. Palkinnot jakoivat MAOL ry:n puheenjohtaja Tarja Ylivuori (selin) ja 2. varapuheenjohtaja Tuula Havonen (vasemmalla). Kuva: Tuomo Riekkinen.
Vasemmalla: MFKA:n hallituksen puheenjohtaja Teemu Hiltula muistutti iltajuhlassa maolilaisia siitä, että MAOLin kustannusyhtiö MFKA-kustannus on kaikkia meitä eli opettajia varten ja sen tuotteiden (esim. kokeiden ja alkukartoitusten) ostaminen hyödyttää myös MAOL ry:tä. Valokuva: Marianne Taipale.
Keskellä: Tyhjin vatsoin iltaa ei tarvinnut viettää, vaan iltajuhlassa nautittiin kolmen ruokalajin buffet-menu. Valokuva: Tuomo Riekkinen.
Oikealla: Illan viihteestä vastasi Jyväskylän yliopiston opettajista koostuva bilebändi Nanöband. Bändi tarjosi upean musiikkishown ja innosti ihmiset tanssilattialle. Valokuva: Marianne Taipale.
Lauantain koulutuspäivä pidettiin Jyväskylän Normaalikoulun lukion ja yläkoulun tiloissa. Käytävillä oli hyvä pöhinä yritysten ständien ympärillä. Koulutuspäivillä koettiin paljon iloisia kohtaamisia niin yritysten edustajien kuin kollegoiden kesken. Koulutuspäivä koostui luennoista ja pajoista, joita oli tarjolla seitsemässä rinnakkaislinjassa yhteensä 35. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Yliopistonopettaja Jouni Välisaari piti kahden tunnin työpajan keittiökemiasta ja molekyyligastronomiasta opetuksessa. Työpajassa päästiin itse myös kokkailemaan: esimerkiksi tehtiin suklaavaahtoa sifonissa (keskellä) ja salmiakkispagettia sokerista, joka hyytyi letkussa (oikealla). Lisäksi tehtiin 68-asteisia kananmunia lämpövesihauteessa. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Vasemmalla: ”Esson baari” -työpajassa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen apulaisprofessori Sami Räsänen ja professori Pekka Koskinen halusivat tuoda oppimiseen aitoja ongelmia samalla pohtien niiden merkitystä. Valokuva: Marianne Taipale.
Oikealla: Anniina Kolisevan toiminallisessa työpajassa rakennettiin toimiva veden värikäs elektrolyysi. Pajassa esiteltiin Jyväskylän yliopistolla kehitetty elektrolyysilaitteisto, joka on rakennettu neljän pipetin, kahden lyijykynästä saadun grafiitin ja liiman avulla. Sama työ on myös tarjolla, jos oppilasryhmä tulee Vedyn maailma -näyttelyyn. Kuvassa vasemmanpuoleiselle katodille muodostuu vetyä ja oikeanpuoleiselle anodille happea. Vedyn ja hapen karkaaminen estetään sinitarran avulla. Kuva: Tuomo Riekkinen.
Vasemmalla: Koulutuspäivien loppusanat lausui Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Timo Sajavaara. Timo oli tyytyväinen MAOLin koulutuspäivien ohjelmaan ja koulutuspäivien osanottoon. Hän halusi nostaa esille innostavat LUMA-opettajat, koska heidän ansiostaan Jyväskylän yliopistoon tulee opiskelijoita.
Oikealla: Lauri Reuter piti lauantain viimeisen luennon aiheesta Miltä maistuu ruoka ja kuka soppaa hämmentää? Hän kertoi innostavasti ruuan jalostuksen historiaa ja tulevaisuuden tavasta tuottaa ruokaa. Kasvi- ja eläinsoluja voidaan nykyään viljellä laboratorioissa, ja se saattaa pian mullistaa ruokateollisuuden, kunhan toiminta ensin saadaan skaalattua isompaan mittakaavaan. Esteenä tuotannolle voivat olla lainsäädäntö ja lupa-asiat sekä ihmisten mielikuvat terveellisestä ja luonnollisesta ruuasta. Luento herätti ajatuksia ja rikkoi stereotypioita ruuasta. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
Jyväskylän koulutuspäivien projektiryhmään kuuluivat vasemmalta lukien: Kari Eloranta, Anna-Leena Kähkönen, Tuomo Äkkinen, Anniina Koliseva, Erkki Luoma-aho ja projektipäällikkö Sanna Nevala. MAOL ry antoi projektiryhmälle pienet muistamiset hyvin hoidetusta työstä. Kuvasta puuttuvat Anni ja Irma Aroluoma, jotka myös palkittiin. Valokuva: Tuomo Riekkinen.
Vasemmalla: Palkitsemiset hoiti tuttuun tapaan MAOL ry:n 2. varapuheenjohtaja Tuula Havonen. Oikealla Jyväskylän koulutuspäivien projektipäällikkö Sanna Nevala antoi viestikapulan MAOL-Pohjois-Karjala ry:n puheenjohtajalle Ella Pirhoselle, joka toimii vuoden päästä projektipäällikkönä Joensuun koulutuspäivillä 8.-9.10.2027. Mukaan kotiin viemisiksi Sanna antoi Hypoteesi-teetä. Kättelyvuoroaan odottaa Joensuun Tulliportin normaalikoulun lehtori Marko Kotilainen. Valokuvat: Tuomo Riekkinen.
