Suomelle pronssimitali sekä kunniamaininta kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa
Suomen delegaatio menestyi hyvin 4.7.-12.7. pidetyissä lukiolaisten 56. kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa (IPhO) Bucaramangassa, Kolumbiassa. Kilpailuun osallistui yli 400 lukiolaista yli yhdeksästäkymmenestä eri maasta. Joukkueenjohtajat, tarkkailijat sekä tapahtuman järjestäjät mukaan lukien osallistujia oli yli 900. Pauli Ruuska (Jyväskylän lyseon lukio) voitti pronssimitalin, ja lisäksi Ville Kauppinen (Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio) saavutti kunniamaininnan. Suomen joukkueessa edustivat myös Anton Vozyan (Vasa övningsskola), Dan Dumitrescu (Tampereen klassillinen lukio) sekä Topi Pitkäniemi (Martinlaakson lukio).

Fysiikkaolympialaisten absoluuttinen voittaja oli Etelä-Korean Juha Oh kisan suurimmalla kokonaispistemäärällä. Oh sai myös kisan suurimmat pisteet pelkkä teoreettinen koe huomioiden. Etelä-Korean joukkue jyräsi kisoissa muutenkin napaten voiton lisäksi kärkisijat 2 ja 4, sekä viidennenkin kultamitalin sijalla 17. Kokeellisesta osuudesta parhaat pisteet sai Iranin Kian Zarrabian. Kisojen suurimman yllätyksen tuotti Kazakstanin joukkue, joka sai viisi kultamitalia; tätä ennen maan paras tulos oli vuonna 2024 neljä hopeamitalia ja yksi pronssimitali. Viisi kultaa on varmasti iloinen yllätys kaikille sikäläisen koulu-uudistuksen puolustajille ja työmyyrille! Täydet viisi kultamitalia saivat vielä Kiinan, Intian, Venäjän, Etelä-Korean sekä Taiwanin joukkueet.
Fysiikkaolympialaisissa kilpailijat ratkaisevat sekä kokeellisen että teoreettisen kokeen tehtäviä. Jokainen osallistuva maa saa lähettää viisihenkisen joukkueen. Yksilöinä käytävässä kilpailussa jaetaan kulta-, hopea- ja pronssimitaleja sekä kunniamainintoja siten, että hieman yli puolet osallistujista saa jonkin palkinnon. Kolumbian kilpailussa mitalirajat päätettiin poikkeuksellisesti jakaa kahtia siten, että arvioinnissa otettiin huomioon joko molemmat kokeet tai pelkkä teoreettinen osuus. Tämä siksi, että yli sadan kilpailijan mittauslaitteisto ei toiminut siten kuin piti. Huono juttu suomalaisille, jotka ovat aina vahvoja kokeellisessa fysiikassa.
Itse kilpailun lisäksi ihailtiin paikallisia nähtävyyksiä ja kulttuuria. Kilpailijat, johtajat ja vierailijat roikkuivat köysiradalla syvimmillään yli 2000-metrisen Chicamochan kanjonin yli. Se on 227 kilometriä pitkä maailman toiseksi suurin kanjoni. Lisäksi kilpailijat vierailivat Girónin vuonna 1631 perustetussa historiallisessa kylässä. Pittoreskin kaupungin ikoninen basilika, rento tunnelma ja paikalliset perinteet huuhtoivat kilpailun tuomaa jännitystä tehokkaasti. Lisäksi tapahtuman aikana saatiin nauttia kolumbialaisista musiikki- ja tanssiesityksistä.
Vuoden 2026 Bucaramangan Fysiikkaolympialaisten pääsponsoreita olivat Square Point, Huawei ja Jane Street. Squarepoint Capital ja Jane Street ovat kansainvälisiä kvantitatiiviseen sijoittamiseen ja kaupankäyntiin erikoistuneita yrityksiä, joiden toiminta perustuu pitkälti matematiikkaan, data-analyysiin, mallintamiseen ja ohjelmointiin. Molemmat rekrytoivat myös fyysikkoja esimerkiksi kvantitatiivisen tutkimuksen ja kaupankäynnin tehtäviin. Squarepointin edustaja mainitsi päättäjäispuheessaan fysiikan suoraan yhtenä rekrytoitavien tavoitelluista koulutustaustoista. Tämä on hyvä muistutus siitä, että fysiikan ja matematiikan monipuolinen opettaminen ja opiskeleminen kannattaa aina: fysiikan jalostamalle matemaattiselle ajattelulle, mallintamiselle ja ongelmanratkaisutaidoille on käyttöä paljon perinteisiä fysiikan ammatteja laajemmin, oli tavoitteena sitten ura tutkimuksessa, teknologiassa, energia-alalla, lääketieteessä, data-analytiikassa, tekoälyn parissa tai vaikkapa kansainvälisessä rahoitusmaailmassa.

Suomen olympiajoukkue valittiin huhtikuussa Tallinnassa järjestetyssä 24. Pohjoismaiden ja Baltian fysiikkaolympialaisissa (NBPhO), johon osallistujat valittiin kansallisen kirjevalmennuksen perusteella. Valintakilpailuun valittuja valmennettiin myös kuusi viikkoa etänä, pääosin Eppu Leinosen (Helsingin yliopisto) laatiman valmennusmateriaalin avulla. Etävalmennuksen aikana kilpailijat ratkoivat tehtäväpaketteja, joita pohdittiin sitten yhdessä vertaisryhmissä viikon lopussa. Lopullinen kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin valittu viiden hengen joukkue valmistautui kilpailuun lisäksi perinteiseen tapaan Viron joukkueen kanssa Orissaaressa järjestetyllä teoriaan keskittyvällä valmennusleirillä. Suomen joukkue osallistui lisäksi Jyväskylän yliopistolla pidetylle kokeelliselle valmennusleirille, jossa harjoiteltiin aikaisempien olympialaisten kokeellisia töitä Mäntyharjun lukion opettajan Lasse Mannisen opastuksella.
Suomen joukkueen johtajina Kolumbian kilpailussa toimivat Eero Ristolainen Aalto-yliopistosta sekä Anssi Lindell Jyväskylän yliopistosta. Joukkueen jäsenistä Pauli Ruuska ja Dan Dumitrescu oli komennettu edustamaan Suomea osana varusmiespalvelustaan. Ensi vuonna kansainväliset fysiikkaolympialaiset järjestetään Saudi-Arabian Riadissa.
Kansainväliset fysiikkaolympialaiset on järjestetty vuodesta 1967 alkaen, ja Suomi on osallistunut kilpailuun vuodesta 1977. Kilpailijoiden tulee olla alle 20-vuotiaita edustamansa maan kansalaisia tai vakituisia asukkaita, jotka eivät ole aloittaneet korkeakouluopintojaan. Kilpailu käydään yksilöiden välillä, eikä maiden välisiä eroja tilastoida virallisesti. Suomessa hanketta rahoittaa Opetushallitus ja koordinoi Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry:n Neljän tieteen kisatoimikunta. Fysiikan osuutta johtaa professori Heikki Mäntysaari Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
Suomen vuoden 2026 fysiikkaolympialaisjoukkueen puolesta kiitämme joukkueen jäsenten vanhempia, opettajia ja muita viiteryhmiä, sekä kaikkia muita joukkueen tukemiseen ja valmentamiseen liittyneitä henkilöitä ja tahoja.

