Tietotekniikka oppiaineeksi lukioon ja yo-kirjoituksiin!
Tietotekniikan merkitys yhteiskunnassa on valtava ja koko ajan kasvamassa. Tästä huolimatta sitä ei opeteta lukiossa omana oppiaineena. Tähän olisi hyvä saada muutos.
Tietotekniikka koskettaa ihmisten elämää nykyään päivittäin niin töissä kuin arjessakin. Siihen törmätään lähes kaikilla aloilla ja useissa arkipäiväisissäkin tilanteissa, silloinkin kun ihminen ei välttämättä sitä itse aina ymmärrä. Yhteiskunnat muovautuvat tietotekniikan kehityksen johdosta ja niissä joudutaan tekemään päätöksiä näistä asioista. Tekoälyn merkitys varsinkin kasvaa tulevaisuudessa, se tulee muuttamaan kaiken. Vielä pidemmällä tulevaisuudessa on kvanttitietokoneen kehitys ja sen tuomat haasteet, joihin pitäisi jo valmistautua. Tietotekniikkaa ja sen mekanismeja tulisi siis jokaisen ymmärtää, ne ovat nykymaailman ihmisen perustaitoja.
Lukio on perinteisesti opettanut yleistiedot -ja taidot maailmasta, ainakin sellaiset joita ei kotona voida olettaa opittavan. Tietotekniikkaa ei kuitenkaan tästä huolimatta opeteta lukiossa käytännössä yhtään sen mittavista vaikutuksista huolimatta. Tietokonetta ja erilaisia ohjelmistoja toki käytetään opiskelussa, mutta ohjelmistojen käyttö on vielä täysin eri asia kuin ohjelmoinnin osaaminen tai algoritmien vaikutusten ymmärtäminen. Puhumattakaan muista tietotekniikkaan liittyvistä aiheista. Lukiossa ohjelmoinnista puhutaan ainoastaan valinnaisessa kurssissa MAA11 Algoritmit ja lukuteoria: ”[opiskelija] oppii toteuttamaan yksinkertaisia algoritmeja ohjelmoimalla”. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologiasta on opetussuunnitelman perusteissa muutamia oppiaineisiin liittymättömiä irrallisia mainintoja, kuten ”Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessä työskentelyssä”. [1]
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on jostain syystä paljon enemmän mainintoja tietotekniikasta kuin lukiossa [2]. Nekin on kuitenkin laitettu erilleen oppinaineista laaja-alaiseen osaamiskokonaisuuteen Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen L5. Vuosiluokille 7-9 mainitaan esimerkiksi ”Ohjelmointia harjoitellaan osana eri oppiaineiden opintoja”. Tämä aiheuttaa ensimmäisen ongelman: kun opettaminen on kaikkien oppiaineiden vastuulla, se ei ole kenenkään vastuulla. Itse oppiaineiden sisältöihin ohjelmointia ja algoritmeja on laitettu vain matematiikan sisälle, eikä omaksi oppiaineeksi. Tämä aiheuttaa toisen ongelman: matematiikan opettajat eivät automaattisesti osaa ohjelmointia tai ole perehtyneet alaan yhtään sen enempää kuin muutkaan. Oppilaatkin saattavat osata asioita jo valmiiksi enemmän kuin opettaja. Toki monissa kouluissa on valinnaisina kursseina tietotekniikkaa erikseen. Perusopetuksessakin olisi kuitenkin mielestäni aihetta muutokselle. Käytännöt ja todellisuus vaihtelevat kouluittain varmasti paljonkin.
Tietotekniikka omaksi oppiaineeksi
Tietotekniikka pitäisi lisätä lukioon omaksi valtakunnalliseksi oppiaineeksi, joista 1-3 kurssia voisi olla jopa pakollisia. Sen lisäksi tietotekniikka pitäisi myös pystyä kirjoittamaan YO-kirjoituksissa. Tällöin siitä saatua arvosanaa voisi käyttää jatko-opintovalinnoissakin. Ammattikouluissa eri opinto-alat poikkeavat toisistaan paljon, joten sinne tietotekniikan lisääminen opetukseen tulisi olla enemmän alakohtaista. Joillakin aloilla sitä varmasti onkin jo riittävästi.
Monissa lukioissa tarjotaankin jo tietotekniikan opintoja paikallisena valinnaisena aineena. Hyviä esimerkkejä ovat mielestäni vaikkapa Parkanon lukio, Seinäjoen lukio tai Sievin lukio ([3], [4], [5]). Ensimmäisen kurssin olisi käytännön syistä hyvä esitellä kaikki Abitissa käytettävät ohjelmat sekä muutkin yleiset perusohjelmisto, jotta niitä ei tarvitse muissa aineissa jokaisen opettajan erikseen ihmetellä. Opinnoissa pitäisi kuitenkin edetä myös ohjelmointiin, algoritmeihin, tekoälyyn, tietorakenteisiin, tietoverkkoihin, tietoturvaan, tietosuojaan, yksityisyyteen ja lainsäädäntöön asti.
Tietotekniikan ollessa oma pakollinen aineensa, sillä pitäisi olla myös pätevät opettajat. Matemaattisten aineiden opettajien ei voida suoraan olettaa sitä osaavan. Osaavia opettajia on varmasti tarpeeksi. Tietotekniikan aineesta eivät kuitenkaan kaikki yliopistot ole kirjoittaneet vastaavuustodistuksia, kuten ei oma oppilaitokseni Turun yliopistokaan. Monella nykyisellä todellisuudessa pätevällä opettajalla ei täten ole nimellistä pätevyyttä, kuten ei siis itsellänikään. Tietotekniikan opettamisesta ei tämän takia pitäisi kuitenkaan maksaa epäpätevän palkkaa. Jatkossa yliopistojen tulisi kirjoittaa vastaavuustodistuksia tietotekniikastakin. Osaajien lukumäärän hahmottamista auttaisi myös valtakunnallinen opettajarekisteri, jonka luomista Opetushallitus onkin selvittänyt [6].
Tietotekniikan opettaminen ei voi kuitenkaan olla yleisesti kaikkien vastuulla, koska silloin se ei ole kenenkään vastuulla. Samalla tavallahan esimerkiksi englantia voisivat opettaa kaikki opettajat omiin aineisiinsa liittyen erikseen, niin ettei siitä olisi omaa oppiainetta. Tällainen opetuksen integrointi on toki hyödyllistä, jos sitä pystyy tekemään sujuvasti, mutta ei sitä voida vastuuttaa tällä tavalla kaikille erikseen. Tietotekniikan oppiaineen opetusmateriaalit pitäisi myös miettiä kunnolla, ettei sitä jätetä yksittäisten opettajien vastuulle tyhjästä itse luotavaksi. Perinteiset oppikirjat eivät välttämättä tässä toimi parhaiten. Oppimateriaaleja pitäisi mielestäni muutenkin tehdä koordinoidusti vaikka Kuntaliiton kautta avoimiksi valtakunnallisesti lukioon ja perusopetukseen.
ICT-alan osaajapula
ICT-alalla on todella suuri pula osaajista [7]. Tekijöitä tarvitaan moneen erilaiseen tehtävään, joista kaikissa ei tarvitse edes osata ohjelmoida. Työpaikka on lähes taattu osaaville koodaajille ja muillekin asiantuntijoille. ICT-sektorilla on siis paljon potentiaalia kasvuun, minkä lisäksi tekijöitä tarvitaan myös alan ulkopuolisiin yrityksiin sekä organisaatioihin. Yhdessä yrittäjäosaamisen kanssa potentiaalia on vielä enemmän. Tietotekniikan opetukseen panostaminen on siis myös kansantaloudellisesti kannattavaa.
Tietotekniikan oppiaineen tarkoituksena olisi myös esitellä yleisesti alaa ja mitä kaikkea sen sisältä löytyy. ICT-alaa luullaan monesti vain pelkäksi koodaamiseksi, eli koneella istumiseksi ja näpyttelyksi. Ala on kuitenkin todella monipuolinen ja mielenkiintoinen, sieltä löytyy hyvinkin monenlaista sisältöä: peliteknologia, 3D-mallinnus, virtuaalitodellisuus, metaversumi, tekoäly, big data, tietoverkkojen turvallisuus, langaton viestintä, robotiikka, sulautetut järjestelmät, teollisuuden prosessien automatisointi, terveysteknologia. Näistä eri sisällöistä ei välttämättä monellakaan ole tietoa. Tietotekniikan oppiaine voisi lisätä kiinnostusta alaa kohtaan ja sen myötä moni voisi löytää oman mielenkiinnon kohteensa sen sisältä. Näitäkin eri sisältöjä voi opiskella esimerkiksi meidän Turun ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa [8].
Tietotekniikan taitojen yleiset hyödyt
Ihmiskunnan historiassa on ollut muutamia merkittäviä kehitysaskelia, jotka ovat perustavalla tavalla muuttaneet meidän elämää: maanviljelyn keksiminen noin 10 000 vuotta sitten, teollinen vallankumous 1700-luvulla ja digitaalinen vallankumous 1970-luvulla. Digitaalinen vallankumous ei ole vielä ohi, vaan sen vie todennäköisesti seuraavalle tasolle tekoälyn ja kvanttitietokoneen kehitys. Näitä suuria kehityskulkuja olisi jokaisen hyvä ymmärtää. Jos ihminen ei tiedä jonkun asian olemassaolosta, hän ei voi edes keskustella siitä. Parempaa tulevaisuutta on silloin vaikea luoda tai suunnitella. Uusia ideoita ei synny, jos ei ymmärretä, mikä kaikki on mahdollista tai järkevää. Parempaa lainsäädäntöäkin on vaikea vaatia. Monet työtehtävät liittyvät myös välillisesti tietotekniikkaan, niitä voidaan tehdä paljon tehokkaammin sen avulla. ICT-alan tekijät eivät kuitenkaan ole muiden alojen ammattilaisia, joten parannusideoiden täytyy lähteä jokaisen alan sisältä.
Väitteeni ei ole, että kaikki tulisivat itse koodaamaan jotain käytännössä työssään tai arjessaan. Tarkoitus on luoda ymmärrystä siitä miten maailma ja järjestelmät toimivat. Tarkoitus on antaa kykyä keskustella aiheesta ja muodostaa perusteltuja näkemyksiä. Yhteiskunnan poliittisilla päätöksillä on laajoja vaikutuksia kaikkiin ihmisiin, joiden seurauksia jokaisen tulisi ymmärtää. Yrityksillä on paljon erilaisia nettisivuja, käyttöliittymiä, ohjelmistoja ja mobiilisovelluksia, joihin liittyy paljon sekä tietoturvaan, yksityisyyteen, tietosuojaan ja yleiseen toimivuuteen liittyviä seikkoja. Näistäkin jokaisen olisi hyvä tietää perusasiat. Tietotekniikan ei pidä olla mikään erillinen pelkästään asiantuntijoiden ymmärtämä tieteenala. Tietotekniikan opetus antaa valmiudet ymmärtää ja muokata tätä maailmaa tarkoituksenmukaisesti.
Tutustu myös aikaisempiin Dimensio-kirjoituksiin samasta aiheesta:
Portaankorva-Koivisto, Päivi: Tuumailuja tietotekniikan opettamisesta 27.4.2021
Portaankorva-Koivisto, Päivi & Salmenoja, Riitta: Tietotekniikka oppiaineeksi 25.10.2019
Lähteet
[1] Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukion-opetussuunnitelmien-perusteet
[2] Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet
[3] Parkanon lukion nettisivut, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/atk
[4] Seinäjoen lukion nettisivut, https://seinajoenlukio.fi/opiskelu/oppiaineet/tietotekniikka
[5] Sievin lukion nettisivut, https://peda.net/sievi/sievin-lukio/oppiaineet2/tietotekniikka
[6] Opetushallituksen tekemä opettajarekisterimäärittely, https://okm.fi/-/maarittelytyo-tuotti-tietoa-opettajarekisterin-teknisesta-toteutuksesta
[7] Jokiniemi, Tuomas: IT-alalla on yhä edelleen pulaa osaajista 6.9.2022. Dimensio-lehti. https://dimensiolehti.fi/it-alalla-on-yha-edelleen-pulaa-osaajista/
[8] Turun ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen nettisivut, https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/Tietojaviestintatekniikka/