Tekniikan museon ja koulujen yhteistyö tähtää tulevaisuususkon ja toimijuuden kasvattamiseen
Elämme aikaa, jossa nuorten usko tulevaisuuteen sekä omaan toimijuuteensa on rapistumassa. Viime vuosina jokainen instituutio on joutunut katsomaan omaa toimintaansa ja miettimään, pystyykö se tunnistamaan sekä ymmärtämään nuorten kokemusta eksistentiaalisista kriiseistä, hädästä ja toivottomuudesta. Mitä voimme yhdessä tehdä ymmärtääksemme ja tukeaksemme nuoria epävarmoina aikoina?
Tekniikan museolla kysymykseen on tartuttu kehittämällä toimintaa kokeilemalla, kysymällä ja kuuntelemalla. Helsingissä sijaitseva valtakunnallinen vastuumuseo auttaa ymmärtämään maailmaa keskittyen yhteiskunnallisesti merkittäviin kehityssuuntiin – erityisesti hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen, digitalisaation, kestävän kehityksen ja yleiskäyttöisten teknologioiden ratkaisuihin sekä tulevaisuuteen. Tekniikan museo toimii matalan kynnyksen paikkana, jossa on lupa katsoa aikaa eri suuntiin sekä kuvitella tulevaisuus ja mennyt uudelleen. Luokkahuoneen ulkopuolisena oppimisympäristönä museo on silta menneen, nykyisen ja tulevan välillä.
Museossa on lupa pysähtyä ja tutkia
Aika on nykyisin repeytynyt kahteen äärimmäisyyteen: toisaalta digitaalinen aika on lähes häviävän lyhyttä, toisaalta antroposeeninen aika on käsittämättömän pitkää. Mahdollisuus pysähtyä tutkimaan rauhassa näitä eri aikakäsityksiä erilaisten historiallisten jatkumoiden kautta auttaa ymmärtämään sekä jäsentämään tätä muutosta. Museossa näiden valtavien asioiden keskiöön tuodaan yksittäinen ilmiö, jonka kautta on helpompaa havainnoida sekä käsitellä koko maapalloamme koskettavia muutoksia.
Tänä kesänä Tekniikan museolla kysytään esimerkiksi siitä, millä tavoin suljettu Hanasaaren voimalaitos on elänyt ajassamme ja millaisia tulevaisuuksia osaamme sille kuvitella. On/off/on-installaatiossa yhdistyvät museon tallentamat äänimaisemat ja valokuvat, videoteos sekä pienoisessee. Koululaiskävijöitä kokonaisuus auttaa miettimään teknologian kätkettyjä rakenteita sekä keskustelemaan siitä, mitä tunteita näiden rakenteiden tuominen näkyväksi herättää.
Museon vasta avattu Tekoälyn tila -näyttely taas auttaa ymmärtämään, mistä tekoäly on tullut, miten se oikeastaan toimii ja mitä kaikkea se voi tulevaisuudessa mahdollistaa. Teknologisoitumisen ja tekoälyn tuomien paineiden vastapainona toimivat ymmärrys ja oman toimijuuden kasvattaminen. Oppilaat pääsevät esimerkiksi kokeilemaan käytännössä, kuinka tekoälyä voidaan kouluttaa. Samalla Tekniikan museon pysyvä näyttely Tekniikan maa auttaa edelleen hahmottamaan, millä tavoin suomalainen tekniikka ja teollisuus ovat ylipäätänsä vaikuttaneet arkeen, työhön ja ympäristöön.
Nopeassa digiajassa oppijoille ei aina ole helppoa hahmottaa merkityksellisiä tai edes tosiperäisiä tarinoita. Museokäynnin pohjana toimivat kokoelmien aidot esineet ja innovaatiot, jotka tekevät tarinoista konkreettisia sekä ymmärrettäviä. Museolta voi myös tilata opetussuunnitelmiin sopivia opastuksia vierailun tueksi. Samalla näyttelyissä pääsee myös itse tekemään, kokemaan ja toimimaan – olemaan osa suurempaa tarinaa.
Aktiivinen toimijuus opitaan tekemällä
Kyky uskoa itseensä toimijana, joka kykenee tuottamaan muutosvoimaa, on yksi nyky-yhteiskuntamme keskeisimmistä kysymyksistä. Tämä on saanut myös museot kysymään itseltään, miten tekemällä ja kokemalla oppimiseen voisi museoympäristössä panostaa. Tekniikan museolla työkaluksi kehitettiin HOW-oppimisympäristö, jossa nuorten tiedepääomaa ja innostusta luonnontieteismatemaattisiin aineisiin kasvatetaan kuin huomaamatta. Ympäristössä opitaan kummastelemaan, näkemään syy-seuraussuhteita, etsimään ja yhdistelemään tietoa sekä tarttumaan toimeen – eli kartutetaan juuri niitä taitoja, joita tulevaisuuden kestävään kehittämiseen tarvitaan. Tavoitteena on luoda kivoin koulupäivä ikinä.
HOW-oppimisympäristön projektipäällikkö Katri Aikio kuvailee opettajien ja oppilaiden antaman palautteen tärkeyttä HOW-työskentelyn kehittämisessä merkittäväksi.
”Luemme jokaisen opettajan ja oppilaan antaman palautteen aina heti käynnin jälkeen ja keskustelemme palautteesta tiimin kanssa. Mietimme erilaisten oppijoiden ja ryhmien tarpeita ja sitä, miten voimme onnistua innostamaan erilaisia oppijoita taas vähän paremmin HOW-työpajojen äärelle. Parasta palautetta on tietysti se, kun näemme lasten ja nuorten uppoutuvan tekemiseen ja ilmassa väreilee oppimisen henki!”
Vuoden 2024 lokakuussa avattu oppimisympäristö palkittiin viime vuonna Pedaali ry:n Vuoden museopedagoginen teko -kunniamaininnalla. Kun oppimisympäristön osallistumisajat avautuvat opettajien varattaviksi, on paikoille usein tunkua. Suuren suosionsa ansiosta HOW-oppimisympäristö löytyykin nyt myös Riihimäeltä, ja uusia sijainteja lisäpisteille etsitään jatkuvasti.
Valtakunnallinen vastuumuseo levittäytyy seiniensä ulkopuolelle
Valtakunnallisena vastuumuseona Tekniikan museo ei sijaitse vain seiniensä sisäpuolella. Museo tekee jatkuvaa työtä kokoelmiensa digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi. Finna-palvelussa kuka tahansa pääsee tutustumaan laajasti museon erilaisiin aineistoihin verkon välityksellä.
Myös muun toiminnan saavutettavuutta kehitetään yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Parhaillaan käynnissä on esimerkiksi Museosta maailmankuvaan -hanke, jossa kehitetään monikielinen oppimateriaalikonsepti ja kolme oppimateriaalivideota museon HOW-oppimisympäristön pohjalta. Näin HOW-pisteiden kokeiluja voi pian tehdä omasta luokkahuoneesta käsin.
Museo tarjoaa opettajien ja muiden kasvattajien käyttöön myös kattavan materiaalipankin. Tällä hetkellä erilaisia etänä hyödynnettäviä opetusmateriaaleja on jo yli neljäkymmentä, ja määrää kasvatetaan jatkuvasti. Tekniikan museon sivuilla materiaaleja voi suodattaa kouluasteen lisäksi erilaisilla teemoilla – miltä kuulostaisi sähkön käsittely luokkahuoneessa esimerkiksi perunaparistoja yhdessä tekemällä?
Tekniikan museolla halutaan, että tekeminen, oppiminen ja oivaltaminen on hauskaa – tapahtui se sitten museon sisällä tai etänä luokkahuoneesta käsin. Ymmärtämällä menneisyyttä voimme myös nähdä tulevaisuuden uudella tavalla ja oppia kuvittelemaan sille erilaisia muotoja. Samalla toimijuuden kautta usko itseen ja kykyyn vaikuttaa maailmaan kasvaa. Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä ilman opettajien panosta – se on yhdessä tehtävää työtä kohti valoisampaa huomista.
Museoon on ilmainen sisäänpääsy esiopetuksen sekä 1. ja 2. asteen opiskelijoiden omatoimiryhmille, jotka varaavat käyntinsä etukäteen. HOW-oppimisympäristö on suunnattu erityisesti 4.–9.-luokkalaisille, mutta se sopii myös vanhemmille oppijoille. Myös HOW-käynti tulee varata etukäteen.
Lämpimästi tervetuloa museoon!
