PISA 2025: Yhä useampi nuori jää ilman riittäviä matematiikan perustaitoja
PISA 2025 -tutkimuksen tulokset julkaistiin syyskuun alussa. Suomen tulokset vahvistavat kuvaa matematiikan osaamisen pitkään jatkuneesta heikkenemisestä. Vaikka osaamisen tason lasku ei ole uusi ilmiö, tuoreimmat tulokset osoittavat kehityksen saaneen uusia huolestuttavia piirteitä.
Erityisesti heikoimmin suoriutuvien oppilaiden osuuden nopea kasvu herättää kysymyksiä suomalaisen koulutusjärjestelmän kyvystä turvata riittävät matematiikan perustaidot kaikille nuorille. Kolmen vuoden aikana heikkojen osaajien osuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. Muutos on poikkeuksellisen suuri: vastaavan suuruinen kasvu tapahtui 2000-luvun alkupuolella yhdeksän vuoden aikana. Kehityksen kiihtyminen viittaa siihen, että yhä useampi nuori jää perustaitojen osalta tasolle, joka vaikeuttaa peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin siirtymistä ja täysipainoista osallistumista nyky-yhteiskuntaan.
Mitä PISAn näkökulmasta tarkalleen ottaen tarkoittaa matematiikan perustaidot? PISA-tutkimuksessa oppilaiden suoriutuminen jaetaan suoritustasoille 1–6, joista tasosta 2 ylöspäin oppilaiden osaamisen arvioidaan olevan vähintään välttävällä tasolla. Sen sijaan suoritustason 2 alle jääneiden oppilaiden matemaattisissa perustaidoissa on vakavia puutteita ja näillä oppilailla voi olla esimerkiksi vaikeuksia peruskoulun jälkeisissä opinnoissa tai yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä toimimisessa. Käytännössä oppilaalla voi olla vaikeuksia esimerkiksi tulkita prosentteja, vertailla vaihtoehtoja usean tiedon perusteella tai ratkaista monivaiheista arjen ongelmaa matemaattisen päättelyn avulla. Tällaiset oppilaat osaavat korkeintaan vastata yksinkertaisessa kontekstissa esitettyihin kysymyksiin, joissa kaikki tarvittavat tiedot ovat selkeästi esillä. He pystyvät ratkaisemaan tehtäviä, joissa tarvitsee käyttää korkeintaan yksinkertaisia, rutiininomaisia proseduureja ja joissa ei juurikaan vaadita tietojen yhdistämistä. Tehtävät, joita oppilaat suoritustasolla 2 pystyvät ratkaisemaan, sisältävät pääasiassa vain kokonaislukuja. Suoritustasot on kuvattu tarkemmin Ensituloksia-raportin lopusta löytyvässä liitteessä (Ahonen ym. 2026, 202–203).
Samanaikaisesti myös parhaiden osaajien osuus on pienentynyt, mutta muutos on ollut selvästi maltillisempi kuin heikkojen osaajien osuuden kasvu. Huipputason osaajien osuus on laskenut noin kaksi prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa. Toisaalta viimeisimmässä TIMSS 2023 -tutkimuksessa (Hiltunen ym. 2024) parhaiten menestyneiden oppilaiden osuus hieman kasvoi verrattuna vuoteen 2011. Tulokset osoittavat, että oppilaiden osaaminen hajaantuu aiempaa enemmän ja osaamistason lasku painottuu erityisesti osaamisjakauman alapäähän. Toisin sanoen suomalaisen matematiikan osaamisen keskeisin haaste ei välttämättä ole huippuosaajien katoaminen, vaan heikkojen perustaitojen yleistyminen.
Heikkojen osaajien osuuden kasvun lisäksi kiinnostavaa on se, miten muutos näkyy eri oppilasryhmissä. Tyttöjen ja poikien välisen osaamisen tarkastelu tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman pitkän aikavälin muutoksiin. Vielä 2000-luvun alussa poikien matematiikan osaaminen oli tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempaa. Tilanne muuttui 2010-luvulla, jolloin tyttöjen keskimääräinen osaaminen nousi poikien keskimääräistä osaamista vahvemmaksi. Keskiarvoina tarkasteltuna tyttöjen ja poikien matematiikan osaamisessa erot eivät ole olleet koskaan Suomessa kovin suuria, mutta PISA 2025 -tulosten perusteella tyttöjen ja poikien väliset keskimääräiset erot ovat kuitenkin käytännössä hävinneet. Keskimääräinen pistemäärä ei enää erota tyttöjä ja poikia toisistaan.
Keskiarvojen taakse kätkeytyy kuitenkin merkittäviä eroja osaamisen jakaumassa. Poikien osaaminen hajaantuu edelleen tyttöjen osaamista enemmän. Heikoista osaajista poikia on 32 prosenttia ja tyttöjä 30 prosenttia. Samanaikaisesti parhaiden osaajien joukossa poikien osuus on kahdeksan prosenttia ja tyttöjen kuusi prosenttia. Tulokset kuvaavat ilmiötä, joka on havaittu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä jo pitkään: poikien joukossa on sekä enemmän erittäin hyvin että erittäin heikosti suoriutuvia oppilaita.
Huomionarvoista on myös se, että viime vuosien osaamistason lasku on kohdistunut erityisen voimakkaasti tyttöihin. Tyttöjen keskimääräinen matematiikan osaaminen on heikentynyt enemmän kuin poikien. Erityisen selvästi tämä näkyy heikkojen osaajien osuuden kasvussa. Tyttöjen joukossa heikkojen osaajien osuus on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, kun vastaava kasvu pojilla on ollut neljä prosenttiyksikköä. Parhaiden osaajien osuus on puolestaan vähentynyt molemmilla sukupuolilla yhtä paljon, noin kaksi prosenttiyksikköä. Sukupuolten välisen osaamiseron katoaminen ei siis johdu poikien osaamisen vahvistumisesta, vaan ennen kaikkea siitä, että tyttöjen osaaminen on heikentynyt aiempaa voimakkaammin.
PISA 2025 nostaa esiin myös yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta merkittävän havainnon. Perinteisesti suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuutena on nähty se, että kaikenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat menestyneet suhteellisen hyvin. Myös sellaisten oppilaiden, joilla on sosioekonomisesti heikommat taustat, keskimääräinen osaaminen on ollut aikaisemmin kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla, mutta heidän osaamistasonsa on laskenut jo aiempien tutkimusten mukaan. Matematiikan osaaminen heikkeni tällä vuoden 2025 tutkimuskierroksella erityisesti sellaisten oppilaiden joukossa, joiden sosioekonominen tausta on korkea. Tulos on hyvin poikkeuksellinen aiempiin tutkimuskierroksiin verrattuna ja viittaa siihen, että osaamistason lasku ei enää rajoitu huono-osaisimpiin ryhmiin, vaan koskettaa yhä laajemmin koko oppilasjoukkoa.
Julkisessa keskustelussa osaamistason laskua on toisinaan selitetty maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osuuden kasvulla. PISA-aineisto ei kuitenkaan tue tällaista yksinkertaistettua tulkintaa. Vuosien 2012 ja 2025 välisenä aikana kantaväestöön kuuluvien oppilaiden matematiikan osaaminen heikkeni 45 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla vastaava lasku oli 22 pistettä, kun taas ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten oppilaiden 17 pisteen lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset osoittavat, että matematiikan osaamisen heikkeneminen on ennen kaikkea koko suomalaisen koulutusjärjestelmän ilmiö, eikä sitä voida selittää väestörakenteen muutoksilla.
PISA 2025 -tulosten keskeinen viesti onkin, että suomalaisen matematiikan osaamisen haasteet ovat syventyneet erityisesti perustaitojen näkökulmasta. Huolestuttavinta ei ole pelkästään keskiarvon lasku, vaan se, että yhä useampi nuori ei saavuta sellaista matematiikan osaamisen tasoa, joka takaa riittävät valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tämä haastaa koulutuspolitiikan, opetussuunnitelmat sekä koulutuksen järjestäjät pohtimaan, millaisin keinoin matematiikan oppimisen perustaa voidaan tulevina vuosina vahvistaa. Mitä tämä tarkoittaa oppitunnilla näkyvän osaamisen kannalta? Tämä näkyy kouluissa todennäköisesti kasvaneena ja edelleen kasvavana tarpeena kerrata peruslaskutaitoja ja tarjota tukea oppilaille, joilla vaikeudet ilmenevät jo yksinkertaisten matemaattisten tilanteiden tulkinnassa.
Lähteet
Ahonen, A. K., Kotila, J., Hienonen, N., Hiltunen, J., Kauppinen, H., Kilpi, N., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nazeri, F., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M.-P., & Vettenranta, J. (2026). PISA 2025 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2026:44. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-015-6
Hiltunen, J., Kotila, J., Lehtola, P., Kauppinen, H., Markkanen, I., Nissinen, K., Puhakka, E., Pulkkinen, J., Vaara, E., & Vettenranta, J. (2024). Haasteena eriytyvä osaaminen: kahdeksannen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksia / Koulutuksen tutkimuslaitos, 42. https://doi.org/10.17011/ktl-t/42
