Kilpailut antavat haasteita ja opettavat monenlaisia taitoja, osa 1

“Paras juttu on se, että kilpailuissa pääsee tapaamaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. On tosi hienoa luoda yhteyksiä sellaisten ihmisten kanssa ja kuulla, miten he ovat pärjänneet maailmalla”, kertoo matikkakilpailujen konkari Amelie Hao.

Tässä artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan tiede- ja teknologiakilpailuja yleisesti ja viikon päästä julkaistavassa toisessa osassa ääneen pääsevät Otaniemen lukion opiskelijat Amelie ja Rene, joilla on kokemusta erilaisista kilpailuista.

Miksi kilpailuista kannattaa nyt puhua?

Kun elämme taantumavaihetta ja talous on tiukilla, korostuu entistä enemmän se, että Suomi tarvitsee innovaatioita ja osaajia niiden tekemiseen. Meillä ei ole varaa hukata yhtään lahjakasta ja innokasta luma-osaajaa, mutta tähän asti lahjakkaiden tukeminen on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Viime vuonna ilmestyneen Laineen, Makkosen ja Tirrin Lahjakas oppija koulussa -teoksen mukaan kilpailut ovat yksi tärkeä tukimuoto ylöspäin eriyttämiseen.

Meillä Suomessa koulumaailmaan ei kuulu kilpailu ja sitä osin vieroksutaankin, eikä syyttä. En itsekään toivo, että esimerkiksi ranking-listaukset tai parhaimpien oppilaiden nostaminen säännöllisesti valokeilaan kouluissa tulisivat arkipäiväisiksi meillä samoin kuin ne ovat esimerkiksi monissa Euroopan maissa. Tiedekilpailuilla on kuitenkin tärkeä paikkansa, sillä niihin osallistutaan oman kiinnostuksen pohjalta. 

Kilpailut vahvistavat taitoja, joita tulevaisuuden osaajilta odotetaan, ja toisaalta antavat lisähaasteita opiskelijoille, joille koulu ei pysty tarjoamaan niitä riittävästi. Moni kilpailu on kuitenkin lopetettu (esim. Millenium Youth Price, TuKoKe jne.) tai pahoissa rahoitusvaikeuksissa, joiden takia niiden tulevaisuus on epävarmaa. MAOLissa on taisteltu jo pitkään kilpailujen rahoituksen puolesta. Myös tekoäly tuo omat haasteensa kilpailujen järjestämiseen, sillä esimerkiksi lukiossa suositun etänä tehtävän Harppi-kilpailun järjestäminen on mahdotonta nykyään, kun tekoäly antaa vastaukset kysymyksiin nopeasti ja tarkasti.

Minulle itselleni erilaiset tiede- ja innovaatiokilpailut ovat olleet tärkeitä niin opettajana kuin apulaisrehtorin työssä. Erityislukion opettajana olen kokenut, etten vankasta aineenhallinnastani huolimatta ole pysynyt perässä lahjakkaimpien opiskelijoideni osaamisessa, eikä minulla ole ollut heille annettavaa tiedollisesti. Kilpailuvalmennus on mahdollistanut opiskelijoillemme yhteydet yliopiston opettajiin ja tarjonnut haastetta lukion oppimäärän yli. Apulaisrehtorin työssä taas näen, miten laajamittainen kilpailuihin osallistuminen vaikuttaa koko opiskeluyhteisössä ja millaisia mahdollisuuksia se avaa nuorillemme. 

Toivon, että voisimme yhdessä nostaa tiedekilpailuja valtakunnalliseen tietoisuuteen niin, että myös tiedekilpailuissa menestyviä nuoria nostettaisiin esiin mediassa. Omana haaveenani on ohjelmasarja, jossa lukiolaiset pääsisivät kilpailemaan ryhmissä tieteen ja tekniikan parissa.

Kun monet osallistuvat, aina joku myös pärjää

Otaniemen lukiossa on koko lukiomme olemassaoloajan (lukiomme aloitti toimintansa elokuussa 2019) osallistuttu aktiivisesti erilaisiin kilpailuihin, kuten Neljän tieteen kisoihin. Haluamme kannustaa mahdollisimman monia osallistumaan kilpailuihin, mutta mitään menestymisvelvoitetta ei ole. Kuitenkin, kun mahdollisimman monet osallistuvat kilpailuihin, aina joku myös pärjää niissä.

Emme valmenna opiskelijoita kilpailuihin, mutta esimerkiksi matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuihin osallistuminen kuuluu luma-erityislukiomme painotusryhmien ohjelmaan. Joillakin erityislukion kursseilla tehdään myös ryhmätöitä ja tutkimuksia, joita voi jalostaa kilpailutöiksi. 

Kynnys osallistua madaltuu, kun iso määrä opiskelijoita osallistuu kilpailuihin. Osallistuminen tai tehtävien katsominen riittää, ja yrittää saa ilman sen suurempia paineita. Usein kilpailut tuovat esille sellaisia osaajia, jotka eivät aina erotu oppitunneilla tai kokeissa, ja siksikin on tärkeää kannustaa mahdollisimman monia osallistumaan. 

Koska opiskelijamme tulevat lukioomme korkealla keskiarvolla ja lukevat paljon luma-aineita, on aivan oletettavaakin, että he menestyvät kilpailuissa. Suurin tekijä laajaan kilpailuinnostukseen ja niissä pärjäämiseen on kuitenkin se, että kilpailuihin osallistuminen on koulussamme normaalia ja tavallista ja kilpailuihin voi osallistua yhdessä muiden kanssa.  

Toisaalta taas kilpaileminen ei juurikaan näy arjessamme, ja koska kilpailuissa menestyminen on jo niin tavallista, emme aina edes muista tuoda hienoja onnistumisia esille esimerkiksi somekanavillamme. Emme oikeastaan edes tiedä tarkalleen, mihin kaikkiin kilpailuihin opiskelijamme osallistuvat, sillä he tekevät sitä hyvin itsenäisesti. 

Kevään lopussa järjestämme palkintokahvit kaikille kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneille opiskelijoille. Nämä palkittavat kutsutaan avoimella Wilma-kutsulla ja ilmoittautumisen yhteydessä osallistujat vastaavat kyselyyn, jossa he kertovat, missä kilpailuissa he ovat olleet mukana ja miten he ovat pärjänneet kilpailussa. Olemme pitäneet rajana sitä, että palkintokahveille osallistuva on sijoittunut 20 parhaan joukkoon kansallisesti, mutta kansainvälisten kilpailujen osalta pelkkä osallistuminen riittää. Tätä kautta saamme kartoitettua, mihin kilpailuihin opiskelijamme ovat osallistuneet ja miten he ovat pärjänneet.

Kilpailut tarjoavat kontekstin, jossa erilaiset vahvuudet voivat tulla esiin

Erilaiset kilpailut tarjoavat optimaalista haastetta ja saavat aikaan yhteisiä flow-kokemuksia. Ne voivat tuoda esiin opiskelijan hyviä ongelmanratkaisutaitoja, nopeutta, paineensietokykyä, syvempää ajattelua, luovuutta tai ruokkia erilaisia tapoja lähestyä ongelmia. Tutkimustenkin mukaan kilpailut tukevat haasteista motivoituvia oppijoita ja tuovat esiin hiljaisia huippuja. Toisaalta kilpailut antavat selkeän tavoitteen oppimiselle ja ylöspäin eriyttävän oppimisympäristön. 

Merkittävää on myös se, että kilpailuissa opiskelija voi validoida osaamistaan valtakunnallisesti, kansainvälisesti tai ylipäätään koulun ulkopuolisen arvioijan avulla.

Kilpailut eivät ole elitismiä, vaan inkluusion toteuttamista

Lahjakas oppija koulussa -kirjan vahva viesti on, että lahjakas oppija tarvitsee yhtä lailla tukea kuin alaspäin eriyttävän tuen tarpeessa oleva oppija. Tasa-arvo on yksilöllistä tukea, eikä se tarkoita samantasoista opetusta kaikille. Koska kilpailut ovat vapaaehtoisia, kyse ei ole eliittiin valikoivasta systeemistä, vaan kiinnostuksen ja omien vahvuuksien tukemisesta.

Kilpailut vahvistavat tulevaisuuden taitoja

Tulevaisuuden tutkijoilla on tällä hetkellä aika selkeä konsensus siitä, mitkä ovat tulevaisuuden työelämätaitoja. Niihin kuuluvat muun muassa kognitiiviset taidot, kuten ongelmanratkaisukyky, looginen päättely, analyyttinen ja kriittinen ajattelu sekä luova ajattelu. Toisekseen tarvitaan erilaisia metataitoja, kuten itsensä johtamisen taitoa, resilienssiä ja kykyä oppia uutta. 

Tulevaisuuden osaaja tarvitsee myös sosiaalisia ja digitaalisia taitoja, joihin kuuluvat muun muassa vuorovaikutustaidot, neuvottelu- ja vaikuttamistaidot sekä teknologiataidot ja tekoälyn hyödyntäminen. Myös viestintä- ja esiintymistaidot nousevat toistuvasti esiin, kun puhutaan tulevaisuuden työelämätaidoista. 

Erityisesti tekoälyn myötä eettiset ja kulttuuriset taidot, joihin kuuluvat eettisen ajattelun lisäksi vastuullisuus ja monikulttuurinen yhteistyö, nousevat listauksissa tärkeinä tulevaisuuden taitoina. Erilaiset kilpailut vahvistavat monipuolisesti myös kaikkea tätä. 

Yksilökilpailuissa erityisesti kognitiiviset taidot korostuvat, kun taas sosiaaliset taidot ja viestintä- ja esiintymistaidot harjaantuvat ryhmämuotoisissa kilpailuissa. Kansainväliset kilpailut lisäävät monikulttuurista yhteistyötä ja monissa innovaatiokilpailuissa korostuvat vastuullisuus ja eettiset näkökulmat.

Kilpailut vahvistavat suomalaisen yhteiskunnan osaamispohjaa

Yhteenvetona voisin todeta, että kilpailut ovat olennainen osa sivistyksen vahvistamista. Ne kehittävät taitoja, joita Suomi tarvitsee selviytyäkseen globaalissa kilpailussa. Kilpailut ovat osa yhdenvertaisuustyötä, ja kansainväliset kilpailut vahvistavat oman kansallisen identiteetin tunnistamista. Kilpailujen avulla opettajan on helppo eriyttää ylöspäin ja tarjota haasteita. Opiskelijalle ne vahvistavat minäpystyvyyttä ja tarjoavat onnistumisen kokemuksia, tai joskus yhtä tärkeitä epäonnistumisenkin kokemuksia.

Erilaisia entisiä ja nykyisiä kansallisia tiede- ja innovaatiokilpailuja nuorille

• Peruskoulun matematiikkakilpailu
• MAOLin päässälaskukilpailu
• Kenguru-kilpailu (matematiikka)
• Majava-kilpailu (tietotekniikka)
• Kemia-kilpailu
• Fysiikka-kilpailu
• Matematiikka-kilpailu
• Datatähti-kilpailu (ohjelmointi)
• Metsävisa
• Biologia-kilpailu
• Maantiede-kilpailu
• GeoScience-kilpailu
• Tilastojuliste-kilpailu
• Kielitieteen kilpailu
• Kipinä-kilpailu
• Ilmastoetsivät
• Innokas Robotiikkaturnaus
• FIrst Lego League
• VEX Robotics
• RoboCup Junior
• CanSat
• Next Gen Hack
• Telia Cybercation Challenge
• iGem
• Harppi-tiedekilpailu
• Spring-kilpailu
• Uskalla Yrittää -kilpailu
• Junction-hackatonkilpailu
• Tulevaisuuden tekijät -innovaatiokilpailu
• Beyond 2030 Challenge
• Millenium Youth Prize
• TuKoKe-kilpailu